MATIAS TURKKILA
Sivistysvaliokunnan perussuomalaiset jäsenet ovat jättäneet kirjallisen kysymyksen kansalaisaloitteiden käsittelyn turvaamisesta.
Kansalaisaloite on uusi vaikutusmuoto ja se on saavuttanut laajan suosion. Tähän mennessä eduskuntaan on tullut käsiteltäväksi kuusi kansalaisaloitetta ja vireillä on lukuisia. Kun vaalikausi päättyy, ne kansalaisaloitteet, joita ei ole ehditty käsitellä, raukeavat.
– Esimerkiksi ruotsin kielen valinnaisuutta koskevan kansalaisaloitteen käsittely ajoittui vaalikauden loppuun ja oli olemassa todellinen riski, ettei sivistysvaliokunnan asiaruuhkan seurauksena aloitetta ehdittäisi käsitellä kuluvan vaalikauden aikana, perussuomalaisten valiokuntavastaavana sivistysvaliokunnassa toimiva kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa harmittelee.
Sivistysvaliokunnan perussuomalaiset katsovat, että mikäli kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia halutaan aidosti lisätä ja kunnioittaa, olisi perusteltua taata kansalaisaloitteiden asianmukaisen käsittelyn toteutuminen aloitteen saapumisajankohdasta riippumatta.
Kirjallisessa kysymyksessä tiedustellaan, aiotaanko kansalaisaloite-järjestelmää kehittää siten, että kansalaisaloitteet tulevat varmasti käsitellyiksi.
Kuvassa Vapaa kielivalinta ry:n puheenjohtaja Ilmari Rostila ja kansalaisaloitteen 62 158 allekirjoitusta pakkoruotsin poistamiseksi.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Ranskan kadut ovat toimineet toistuvasti maahanmuuttajien väkivaltaisuuksien ja rettelöinnin näyttämönä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen pitää Ranskan tilannetta vakavana varoituksena Suomelle, joka on otettava vakavasti ennen kuin ongelmat ovat täälläkin hallitsemattomia.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra varoittaa Facebook-päivityksessään Suomea Ranskan kaltaisesta kaksoiskatastrofista. Hänen mukaansa Ranskan talousvaikeudet ja yhteiskunnalliset jännitteet voivat kärjistyä yhtä aikaa.
Reipas joukko perussuomalaisia kokoontuu Vantaalla puolueen kokoontumisajoihin. Viikonlopun tilaisuudessa keskitytään yhdessäoloon ja toiminnan kehittämiseen. Kokoontumisajot järjestetään nyt kolmatta kertaa.
Kehitysjärjestöjen kattojärjestö Fingo kehottaa uudessa oppaassaan luopumaan sanoista kehitysapu ja kehitysmaa. Ohje koskee kieltä, jota käyttävät myös toimittajat ja poliitikot. Fingon toiminta on pääosin ulkoministeriön rahoituksen varassa.
Kiinnostus Pride-yhteistyöhön näyttää hiipuvan eri puolilla Suomea. Esimerkiksi Helsinki Pride -yhteisön kumppanuusmyynnin romahdus on heikentänyt yhdistyksen taloustilannetta. Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman pitää yritysten vetäytymistä ideologisista tukikampanjoista tervetulleena kehityksenä.
Perussuomalainen europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen jyrähtää Facebookissa Berliinin osavaltiovaalien jälkipuinnista ja Euroopan vasemmiston suunnasta. Tynkkynen nostaa esiin saksalaisen vasemmistopuolue Die Linken yhteydet rikollisklaaneihin ja terroristijärjestö Hamasin tukijoihin sekä vaatii Suomea ottamaan Saksan ja Ruotsin tapahtumat vakavana varoituksena.
Ranskan ”koululaismellakat” ovat levinneet koko valtakuntaa koskevaksi kriisiksi. Poliisi on ottanut kiinni yli 5 000 valtaosin alaikäistä mellakoitsijaa. 600 poliisia on loukkaantunut yhteenotoissa. Äärivasemmistolaiset ryhmät pyrkivät käyttämään mellakointia hyväkseen. Ranska kipuilee yleiseurooppalaisen taudin kourissa.
Presidentti Donald Trump on pysäyttänyt laittoman maahanmuuton Yhdysvaltoihin ja kiihdyttänyt karkotuksia. Seurauksena väkivaltarikokset, huumekuolemat ja työttömyys ovat kaikki lähteneet laskuun. Suomen Perustan julkaisema raportti kertoo ydinasiat maahanmuuttopoliittisesta täyskäännöksestä, dosentti Markku Ruotsilan laatima selvitys paljastaa.
Espoon koulujen turvallisuustilanne on espoolaisen kaupunginvaltuutetun ja Suomen Perusta -ajatuspajan toiminnanjohtaja Simo Grönroosin mukaan vakava. Grönroos nostaa ongelmien taustalla esiin muun muassa maahanmuuton kasvun ja suomalaisen koulujärjestelmän viime vuosien muutokset.
Ranskan tiistain ”kouluprotesteihin” osallistui sisäministeriön arvion mukaan 266 000 ihmistä, joista 56 000 pelkästään Pariisissa. Agitaattorit puolestaan arvioivat valtakunnalliseksi osallistujamääräksi 450 000. Koululaisten tukena marssivat opettajat, vanhemmat, korkeakouluopiskelijat, ammattiliittojen jäsenet, maahanmuuttajat, vasemmistolaistet ääriainekset sekä sabotöörit.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
