Perussuomalaisten vantaalainen kuntavaaliehdokas Tanja Aidanjuuri-Vestala (sit.) kokee, että hänen puoluetaustansa on heikentänyt mahdollisuuksia saada Palvelualojen ammattiliitto PAMilta tukea vaalityöhön.
– Ymmärsin, että jos olisin demareiden listalla, olisin voinut saada vaalikampanjointiin jopa pientä taloudellista tukea. Suhtautuminen oli kuitenkin nihkeää, kun kerroin, että olen perussuomalaisten ehdokkaana, Aidanjuuri kertoo.
Kuntavaaleissa on ehdokkaana satoja PAMin jäseniä. PAMin puheenjohtaja on sosialidemokraattinen Ann Selin ja PAM kuuluu duunareiden keskusjärjestöön SAK:hon.
– PAMin tuoreimmassa lehdessä on joukkomainos ja pääosa sen henkilöistä on SDP:n tai vasemmistoliiton jäseniä.
Sidonnaisuus vaikuttaa, vaikka ei saisi
Aidanjuuri on Stockmannin pamilainen varapääluottamusmies ja tavaratalokohtainen luottamusmies. Hän kuuluu myös Pam-Stockmannin osasto 013 ry:n johtokuntaan. Vaalitukea hän kyseli oman ammattiyhdistyksensä kautta.
– Kysyin kampanjointiin yleisesti tukea ja ilmoitin, että toimin sitoutumattomana. Tuli vastaus, että ei voida auttaa taloudellisesti. Kukaan ei ottanut minuun yhteyttä, olisinko esimerkiksi ollut kiinnostunut mainospaikasta ammattiliiton omassa lehdessä.
Nihkeä suhtautuminen tuntui Aidanjuuresta epäoikeudenmukaiselta ja hän tiedusteli asiaa ammattiliittonsa kouluttajalta.
– PAMin edustaja myönsi minulle, että poliittinen sidonnaisuus vaikuttaa käytännössä, vaikka niin ei saisi olla. Jos ammattiliitto ilmoittaa, että se ei ole poliittisesti sidonnainen, sen pitäisi olla huomattavasti avoimempi kaikkia kohtaan, Aidanjuuri peräänkuuluttaa.
Yh-äidin rankkaa arkea
Kaupan alan luottamusmiehenä Aidanjuuri on joutunut käymään useat tavarataloketju Stockmannin yt-neuvottelut.
– Yt-laki on tullut ikävä kyllä tutuksi viime vuosina. Tavaratalosta on vähennetty työntekijöitä kovalla kädellä. Toisaalta henkilöstön puolustamisen kautta ihmisten hyvinvoinnista huolehtiminen on tullut minulle yhä tärkeämmäksi.
Eronnut Aidanjuuri asuu kahdestaan 4-vuotiaan tyttärensä kanssa. Kaupan alalla työskentely ja lapsen päivähoitopaikan järjestämisen vaikeus valkeni kertaheitolla uudessa elämäntilanteessa.
– Jos on yh-äiti ja kaupan aukioloajat ovat kello 7-23, niin lapsen hoito on käytännössä melko mahdotonta järjestää. 24/7-päiväkotien hoitopaikkoja on rajoitettu. Et välttämättä saa paikkaa kodin läheltä. Jos ei ole autoa käytössä, hakumatkoista tulee ajallisesti ja maantieteellisesti pitkiä.
Lapsen hoitopaikan järjestäminen hankaloittaa Aidanjuuren mukaan ihmisten arjen sujumista kaupan alan lisäksi siihen liittyvissä siivous- ja oheispalveluammateissa, jotka ovat myös naisvaltaisia aloja.
Päivähoidosta maksu käytön mukaan
Aidanjuuren mielestä lapsiperheiden elämää helpottaisi, jos päivähoitopaikasta maksettaisiin käytön mukaan.
– Vantaalla maksat joka kuukausi saman hoitomaksun, oli lapsi päiväkodissa kaksi tai viisi päivää viikossa. Tilalle tarvittaisiin kellokorttimalli, jolloin maksettaisiin vain käytettyjen hoitopäivien perusteella. Se toisi säästöjä monille yksinhuoltajille ja muille pienituloisille.
Nykyinen maksukäytäntö saattaa aiheuttaa Aidanjuuren mukaan sen, että vanhemmat vievät lapsensa päivähoitoon, vaikka olisivat itse kotona.
– Ajatellaan, että kun pitää joka tapauksessa maksaa, niin käytetään sitä hoitopaikkaa. Kellokorttimalli muuttaisi tätäkin asiaa ja motivoisi vanhempia viettämään aikaa lastensa kanssa, Aidanjuuri uskoo.
