Arkistokuvaa: Leena Meri kättelee eduskunnassa PS-kansanedustaja Kari Kulmalaa.
Varatuomari, kansanedustaja Leena Meri (ps.) ottaa blogissaan kantaa erittäin kuumana käyvään keskusteluun Tapanilan raiskausoikeudenkäynnistä. Ehdollisen tuomion jälkeen näytettävät ”voitonmerkit” kertovat siitä, miten rikoksentekijät itse suhtautuvat tuomioihinsa.
– Tapanilan joukkoraiskauksen rangaistukset puhuttavat ihmisiä ja kovempia rangaistuksia olisi haluttu. Pelkkä ehdollinen vankeus ei monen mielestä tunnu rangaistukselta lainkaan. Tästä olen samaa mieltä. Liian usein ehdollisen vankeusrangaistuksen saanut henkilö näyttää käräjäsalissa voitonmerkkiä, kun tuli vaan sitä ehdollista, Leena Meri toteaa.
Meri muistuttaa hallitusohjelman kohdasta, jonka mukaan rangaistusten tulee vastata teon moitittavuutta.
– Erityisesti väkivaltarikosten sekä lapsiin kohdistuvien törkeiden seksuaalirikosten rangaistustasoa tulee hallitusohjelman mukaan tarkistaa. Selkeimmin tähän päästään, kun rangaistusasteikon alaraja nostetaan näissä rikoksissa. Lisäksi ehdollista vankeusrangaistusta halutaan tehostaa esimerkiksi lyhyellä ehdottomalla vankeusrangaistuksella.
Rangaistusten oikeudenmukaisuus syyniin
Myös työ- ja oikeusministeri Jari Lindström (ps.) on tänään ottanut kantaa rangaistuskäytäntöihin. Hänen kabinetistaan tiedotettiin IS:n mukaan, että ministeri kiirehtii hallitusohjelmaan kirjattuja toimia rangaistusten uudelleen arvioimiseksi. Hallitus on linjannut varmistavansa, että rikoksista annettavat rangaistukset ovat oikeudenmukaisessa suhteessa teon moitittavuuteen. Hallitus myös lupaa tarkistaa ensikertalaisuussäännöksiä, väkivaltarikosten sekä lapsiin kohdistuvien törkeiden seksuaalirikosten rangaistustasoa.
Viikon suosituimmat
Ranskan kadut ovat toimineet toistuvasti maahanmuuttajien väkivaltaisuuksien ja rettelöinnin näyttämönä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen pitää Ranskan tilannetta vakavana varoituksena Suomelle, joka on otettava vakavasti ennen kuin ongelmat ovat täälläkin hallitsemattomia.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii EU:ta lopettamaan turistiviisumien myöntämisen Venäjän kansalaisille terveysturvallisuuteen vedoten. Taustalla on Irkutskin rutontutkimuslaitoksen työntekijän kuolemaan liittyvä ruttoepäily, ja epäselvät tiedot tilanteesta korostavat Antikaisen mukaan varautumisen tarvetta.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra varoittaa Facebook-päivityksessään Suomea Ranskan kaltaisesta kaksoiskatastrofista. Hänen mukaansa Ranskan talousvaikeudet ja yhteiskunnalliset jännitteet voivat kärjistyä yhtä aikaa.
Reipas joukko perussuomalaisia kokoontuu Vantaalla puolueen kokoontumisajoihin. Viikonlopun tilaisuudessa keskitytään yhdessäoloon ja toiminnan kehittämiseen. Kokoontumisajot järjestetään nyt kolmatta kertaa.
Kiinnostus Pride-yhteistyöhön näyttää hiipuvan eri puolilla Suomea. Esimerkiksi Helsinki Pride -yhteisön kumppanuusmyynnin romahdus on heikentänyt yhdistyksen taloustilannetta. Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman pitää yritysten vetäytymistä ideologisista tukikampanjoista tervetulleena kehityksenä.
Kehitysjärjestöjen kattojärjestö Fingo kehottaa uudessa oppaassaan luopumaan sanoista kehitysapu ja kehitysmaa. Ohje koskee kieltä, jota käyttävät myös toimittajat ja poliitikot. Fingon toiminta on pääosin ulkoministeriön rahoituksen varassa.
Ranskan ”koululaismellakat” ovat levinneet koko valtakuntaa koskevaksi kriisiksi. Poliisi on ottanut kiinni yli 5 000 valtaosin alaikäistä mellakoitsijaa. 600 poliisia on loukkaantunut yhteenotoissa. Äärivasemmistolaiset ryhmät pyrkivät käyttämään mellakointia hyväkseen. Ranska kipuilee yleiseurooppalaisen taudin kourissa.
Perussuomalainen europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen jyrähtää Facebookissa Berliinin osavaltiovaalien jälkipuinnista ja Euroopan vasemmiston suunnasta. Tynkkynen nostaa esiin saksalaisen vasemmistopuolue Die Linken yhteydet rikollisklaaneihin ja terroristijärjestö Hamasin tukijoihin sekä vaatii Suomea ottamaan Saksan ja Ruotsin tapahtumat vakavana varoituksena.
Ranskan tiistain ”kouluprotesteihin” osallistui sisäministeriön arvion mukaan 266 000 ihmistä, joista 56 000 pelkästään Pariisissa. Agitaattorit puolestaan arvioivat valtakunnalliseksi osallistujamääräksi 450 000. Koululaisten tukena marssivat opettajat, vanhemmat, korkeakouluopiskelijat, ammattiliittojen jäsenet, maahanmuuttajat, vasemmistolaistet ääriainekset sekä sabotöörit.
Suomen Pakolaisapu käynnistää muutosneuvottelut, jotka koskevat 21 henkilöä. Neuvotteluissa harkitaan enintään 15 henkilön irtisanomista. Suomen Pakolaisapu on saanut vuosien varrella valtavia summia veronmaksajien rahaa avustuksina. Jatkossa järjestöjen STEA-rahoitusta kohdennetaan tarkemmin ja vaikuttavammin.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
