Perussuomalaisten eduskuntaryhmä näkee kesäkuun alussa voimaan tulleessa energiatodistuslaissa suuria heikkouksia. Perussuomalaiset on vastustanut energiatodistuslakia alusta alkaen.
– Näemme siinä suuria heikkouksia ja epäoikeudenmukaisuuksia kansalaisten näkökulmasta katsottuna. Olemmekin nyt jättäneet eduskunnassa lakialoitteen ko. laissa olevien epäkohtien korjaamisesta, perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Pirkko Ruohonen-Lerner kertoo.
Energiatodistuslain taustalla on Euroopan unionista tuleva lainsäädäntö, jonka tarkoituksena on parantaa rakennusten energiatehokkuutta ja edistää uusiutuvan energian käyttöä. Energiatodistuksen esittämistä vaaditaan haettaessa rakennuslupaa uudisrakennukselle. Energiatodistus on myös pakollinen vuokrattaessa tai myytäessä vuoden 1980 jälkeen rakennettu talo, ja heinäkuun 2017 alusta lähtien todistus vaaditaan kaikilta taloilta.
Yksi suuri epäkohta, johon perussuomalaisten lakialoitteessa kiinnitetään huomiota, on se, että energiankulutuksen laskennallinen määritys ei perustu todelliseen kulutukseen vaan annettuihin laskentamuotokertoimiin. Tämä voi johtaa esimerkiksi siihen, että pientalo, jolla on huono muotokerroin, saa huonon luokituksen. Tätä kautta talon myyntiarvo laskee.
– Näin ei tulisi olla, vaan todistuksessa tulisi näkyä myös todelliseen kulutukseen perustuva arvio, Ruohonen-Lerner toteaa.
Perussuomalaiset pitävät ongelmallisena myös sitä, että vanhoissa omakotitaloissa asuvat ihmiset ovat pakotettuja maksamaan kohtuuttoman suuria summia energiatodistuksista.
– Myös energiatodistusten laatijoiden pätevyysvaatimuksiin on liittynyt nykyisellään liikaa tulkinnanvaraisuutta, Ruohonen-Lerner toteaa.
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Aiemmin Kelan pääjohtajanakin toiminut, entinen sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä (kesk) pitää hallituksen päättämiä järjestöleikkauksia mahdollisuutena, ei uhkana. Hänen mukaansa päällekkäistä järjestökenttää on karsittava, ja järjestöjen on yritysten tavoin kannettava vastuunsa taloudellisesti vaikeina aikoina.
Kelan maksamat keskeisimmät toimeentuloa turvaavat etuudet vieraskielisille ovat viime vuonna kasvaneet noin 1,8 miljardiin euroon. Osuus on viidenneksen koko väestöstä. Luvut käyvät ilmi Kelan tuoreesta julkaisusta.
Vastaanottokeskuksia ylläpitävät yksityiset yritykset ovat raportoineet hyvistä taoloudellisista tuloksista viimevuosiin asti. Satojen miljoonien liikevaihtoa pyörittävät firmat toimivat pääosin veronmaksajien rahoilla. Yrittäjien hunajapurkki on nyt sulkeutumassa, sillä hallitus on suitsinut turvapaikkaturismia ja maahanmuuttajien oma vastuu kotoutumisestaan korostuu.
Ceutan hallitsemattoman maahantulon aiheuttama kriisi on muuttumassa yhä vakavammaksi sisäpoliittiseksi ongelmaksi Espanjassa. Sadat tuhannet espanjalaiset osoittivat keskiviikkona mieltään eri puolilla maata vaatien ratkaisua Ceutan tilanteeseen ja pääministeri Pedro Sánchezin vasemmistohallituksen eroa. Madridissa poliisi vastasi mielenosoittajille kyynelkaasulla ja kumiluodeilla.
Kelan tuore tiedote kehuu, että aiempaa harvempi vieraskielinen saa toimeentulotukea. Suomen Perustan tutkija Samuli Salminen tyrmää uutisoinnin puolitotuutena – samaan aikaan jo 41 prosenttia kaikesta toimeentulotuesta menee vieraskielisille.
Vaikka eliitti ja valtamedia muuta väittävät, maahanmuuttokriittisyys on tänään politiikan vuolainta valtavirtaa Euroopassa. Sen todistaa osaltaan entinen ruotsalainen kommunisti, joka oli liian kriittinen vasemmistopuolueelle. Nyt omassa puolueessaan näyttäisivät valtiopäivien ovet olevan apposen auki. Perusajatus on se, että kansalaisia on kahta lajia: “tuottavia ja loisivia”.
Urheilujätti Nike tippuu indeksistä osakekurssin sukellettua lähes 80 prosenttia vuoden 2021 huipusta. Epäonnistunut vasemmistohenkinen markkinointi on kiihdyttänyt yhtiön alamäkeä.
Oulussa 85-vuotiaan naisen törkeästä raiskauksesta tuomittu Nahom Hagos on jälleen syytettynä raiskauksesta. Kyseessä on jo kolmas raiskaussyyte, jota käsitellään oikeudessa.
Yhdysvaltain poliittisen polarisaation on usein liberaalissa mediassa selitetty johtuvan ennen kaikkea oikeiston radikalisoitumisesta. Nyt tuore vertaisarvioitu tutkimus haastaa tämän yleisen käsityksen. Yli 35 000 vastaajan pitkittäistutkimuksessa selvisi, että vuosina 1988–2024 vasemmistolaiset liikkuivat 11-kertaisesti enemmän vasemmalle kuin mitä oikeistolaiset oikealle.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
