Perussuomalaisten eduskuntaryhmä näkee kesäkuun alussa voimaan tulleessa energiatodistuslaissa suuria heikkouksia. Perussuomalaiset on vastustanut energiatodistuslakia alusta alkaen.
– Näemme siinä suuria heikkouksia ja epäoikeudenmukaisuuksia kansalaisten näkökulmasta katsottuna. Olemmekin nyt jättäneet eduskunnassa lakialoitteen ko. laissa olevien epäkohtien korjaamisesta, perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Pirkko Ruohonen-Lerner kertoo.
Energiatodistuslain taustalla on Euroopan unionista tuleva lainsäädäntö, jonka tarkoituksena on parantaa rakennusten energiatehokkuutta ja edistää uusiutuvan energian käyttöä. Energiatodistuksen esittämistä vaaditaan haettaessa rakennuslupaa uudisrakennukselle. Energiatodistus on myös pakollinen vuokrattaessa tai myytäessä vuoden 1980 jälkeen rakennettu talo, ja heinäkuun 2017 alusta lähtien todistus vaaditaan kaikilta taloilta.
Yksi suuri epäkohta, johon perussuomalaisten lakialoitteessa kiinnitetään huomiota, on se, että energiankulutuksen laskennallinen määritys ei perustu todelliseen kulutukseen vaan annettuihin laskentamuotokertoimiin. Tämä voi johtaa esimerkiksi siihen, että pientalo, jolla on huono muotokerroin, saa huonon luokituksen. Tätä kautta talon myyntiarvo laskee.
– Näin ei tulisi olla, vaan todistuksessa tulisi näkyä myös todelliseen kulutukseen perustuva arvio, Ruohonen-Lerner toteaa.
Perussuomalaiset pitävät ongelmallisena myös sitä, että vanhoissa omakotitaloissa asuvat ihmiset ovat pakotettuja maksamaan kohtuuttoman suuria summia energiatodistuksista.
– Myös energiatodistusten laatijoiden pätevyysvaatimuksiin on liittynyt nykyisellään liikaa tulkinnanvaraisuutta, Ruohonen-Lerner toteaa.
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Opetus- ja kulttuuriministeriön nuorisojärjestöille jakamat tuet paljastavat yli kymmenen vuotta kestäneen rakenteellisen epäsuhdan, jolla pönkitetään vanhojen valtapuolueiden asemaa Suomessa.
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne lupaa taksialalle kauan kaivattua kunnianpalautusta. Pahamaineinen Bernerin taksiuudistus romutti arvostetun toimialan, mutta nyt sen tilalle tulee tiukempi koulutus, valvonta ja vihreät rekisterikilvet.
Ruotsin valtiopäivävaaleissa on paljastunut vasemmistopuolueen mahdollinen vaalivilppi. Taalainmaalla voidaan siten joutua uusiin vaaleihin. Vaalipiirissä on 224 000 äänioikeutettua, joten valtakunnallinen tiukka vaalituloskin voi mennä uusiksi.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii sosiaaliturvaministeri Karoliina Partasta (kok.) jatkamaan ulkomaalaisten sosiaaliturvan ehtojen kiristämistä. Antikainen on jättänyt asiasta kirjallisen kysymyksen sosiaaliturvaministerin vastattavaksi.
AfD voitti osavaltiovaalit Mecklenburg-Etupommerissa ja vasemmistopuolue Linke Berliinissä. Molemmat saivat ennakkotuloksen perusteella huomattavasti enemmän ääniä kuin edellisvaaleissa. Liittokansleripuolueelle CDU:lle tuli kummassakin vaalissa historiallinen tappio.
Iltalehti kertoo Kelan tuoreiden tilastojen perusteella hurjia tietoja perustoimeentulon saajista. Vieraskielisten osuus tuensaajista on noussut 37,6 prosenttiin. Pääkaupunkiseudulla yliedustus on vielä selvästi voimakkaampaa: Espoossa ja Vantaalla yli 60 prosenttia tuensaajista on vieraskielisiä, vaikka heidän osuutensa väestöstä on alle 30 prosenttia.
Valtiovarainministeri Riikka Purra moittii Oulun seudun lehteä Kalevaa valheellisista väitteistä perussuomalaisten vaalilupauksista. Purra sanoo, että lehti toistaa keskustan levittämää tarinaa euron bensasta, jota perussuomalaiset eivät ole koskaan luvanneet.
Svenska Yle selvitti tekoälyn avulla, kuinka usein maahanmuuttoa käsitellään kielteisessä valossa Espoon ja Vantaan kaupunginvaltuustoissa. Tarkastelun perusteella kriittiset puheenvuorot tulivat käytännössä perussuomalaisten valtuutetuilta. Yle käyttti tarkastelun moottorina 40 maahanmuuttoon liittyvän sanan esiintymistä valtuustokeskusteluissa.
Ulkomaalaisten vankien määrä on kasvanut 76 prosenttia kymmenessä vuodessa, kertoo oikeusministeriö. Ulkomaalaisten vankien määrän kasvu selittää koko vankimäärän kasvusta jopa neljä viidesosaa. Suomen 3 900 vangista nyt 950 eli joka neljäs on ulkomaalainen.
Sosiaalisessa mediassa nousi myrsky, kun demareihin kytköksissä olevan Kansan Sivistysrahaston toimitusjohtaja nouti 92-vuotiaan Kaino Nurmisen sairaalan geriatriselta osastolta pankkiin lahjoittamaan säätiölle 100 000 euroa. Perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijonen paheksuu sitä, että kuka tahansa pystyy noutamaan ikäihmisen sairaalasta pankkiin tekemään mittavia lahjoituksia edustamalleen säätiölle.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
