

Puoluebarometri: Perussuomalaisten imago parantunut reippaasti
Perussuomalaisiin suhtaudutaan selvästi positiivisemmin kuin vajaat puoli vuotta sitten lokakuussa 2018. Puolueeseen positiivisesti suhtautuvien suomalaisten määrä on kasvanut kuudella prosenttiyksiköllä. Näin kertoo tuore, puolivuosittain julkaistava puoluebarometri.
Kantar TNS Oy:n tekemässä puoluebarometrissä arvioitiin suomalaisten suhtautumista puolueisiin.
Vihreillä paras imago
Suomalaiset suhtautuvat myönteisimmin Vihreään liittoon. 45 prosenttia suhtautuu siihen tällä hetkellä erittäin tai melko myönteisesti. Sosialidemokraatit saavat kansalta lähes yhtä lämpimän vastaanoton (42 %).
Kaikkiaan 35 prosentin käsitys kokoomuksesta on vähintään melko positiivinen. 34 prosentilla on vastaavia ajatuksia keskustasta. Melkein yhtä moni (32 %) ajattelee vasemmistoliitosta myönteisesti. Perussuomalaiset herättää suurista puolueista tällä hetkellä vähiten positiivisia ajatuksia (24 %) suomalaisissa.
Perussuomalaisiin (ero +6 %-yksikköä) ja vihreisiin (+3) suhtaudutaan positiivisemmin kuin vajaat puoli vuotta sitten (lokakuussa 2018). Suomalaisten näkemykset vasemmistoliitosta (ero -5 %-yksikköä) puolestaan ovat hieman kielteisemmät kuin viime syksynä. Keskustan, kokoomuksen ja SDP:n osalta tilanne on käytännössä
muuttumaton.
Lukujen muutos vuodesta 2014
Kun tuoreita tuloksia vertaa lokakuuhun 2014, havaitsee että kahdeksan prosenttiyksikköä useampi suhtautuu nyt myönteisesti SDP:hen. Vihreistä ajattelee myönteisesti tällä hetkellä 15 prosenttiyksikköä useampi kuin silloin. Myös suhtautuminen vasemmistoliittoon on tällä hetkellä positiivisempaa kuin syksyllä 2014 (ero + 4 prosenttiyksikköä).
Keskustaan myönteisesti suhtautuvia on nyt 13 prosenttiyksikköä vähemmän kuin syksyllä 2014. Perussuomalaisten lasku vuodesta 2014 on kolme prosenttiyksikköä.
Kokoomuksesta ajatellaan tällä hetkellä täysin samalla tavalla kuin lokakuussa 2014.
Pitkällä aikavälillä (syksystä 1992) SDP:n tuore tulos on sen toiseksi paras. Vastaavana ajankohtana Vihreään liittoon on suhtauduttu nykyistä myönteisemmin vain kahdesti. Vasemmistoliitokin tuorein tulos on erittäin hyvä, kun sitä vertaa aiempiin tutkimuksiin. Nyt saavutettu on koko aikasarjan toiseksi paras noteeraus.
Hallitus vs oppositio
Hallitus on toiminut hyvin kahdeksan ja melko hyvin 27 prosentin mielestä. Runsas neljäsosa (27 %) pitää sen toimintaa melko huonona, yhtä monen (27 %) antaessa sille huonon arvosanan.
Oppositio on kansalaisten mielestä selvinnyt hieman heikommin kuin hallitus. Viisi prosenttia arvioi opposition onnistuneen tehtävässään hyvin, 25 prosenttia melko hyvin. 17 prosentin mielestä se on onnistunut huonosti esittäessään vaihtoehtoja hallituksen politiikalle. 38 prosenttia ajattelee sen toimineen melko huonosti. Toisaalta oppositiota koskevat arviot ovat parantuneet lokakuusta 2015 lähtien. Melkein joka kerta tyytyväisiä on löytynyt enemmän kuin edellisessä mittauksessa. Tuore tulos on nykyopposition paras noteeraus.
Kaikkien oppositiopuolueiden kannattajien selkeät enemmistöt ilmaisevat tyytymättömyytensä hallituksen toimintaan. Valtaosa sosialidemokraateista (83 %) ja vasemmistoliittolaisista (80 %) suhtautuu hallituksen toimintaan kielteisesti. Perussuomalaisista samoja ajatuksia on 71:llä ja vihreistä 73 prosentilla.
SUOMEN UUTISET
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Niin mikä salaliittoteoria, ministeri Adlercreutz?

Jussi Halla-aho: ”Onko minkään median toimituksessa yhtä paljon rikollisia kuin Hesarissa?”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho jakaa X-tilillään kurinpalautusta Helsingin Sanomille. Halla-aho osallistuu näin keskusteluun tuoreesta hovioikeuden tuomiosta kahdelle Helsingin Sanomien toimittajalle niin kutsutussa Viestikoekeskus-jutussa. Hovioikeus kovensi käräjäoikeuden aiempaa tuomiota.

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Nyt tuli perussuomalaisten vastaus SDP:n Razmyarin leikkauslistoihin: ”Tätäkö tarkoittaa kaiken voi tehdä reilummin?”
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom tyrmää sosialidemokraattien varapuheenjohtaja Nasima Razmyarin esitykset maataloustukien leikkauksista sekä veronkorotukset listaamattomille yhtiöille.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

SU-Show #16: Suomessa on sananvapaus, mutta islamin arvostelija joutuu usein yhä vaientamisyritysten kohteeksi – onko suomalaisista tullut kulttuurisesti alistettu kansa?
Suomen Uutiset Show'n studiossa on tarjolla tällä kertaa suoraa puhetta sananvapauden todellisesta tilasta, kulttuurisesta alistamisesta sekä syistä ilmiön taustalla. Ajankohtaista aihetta pöyhivät Yhdysvaltojen historian ja kirkkohistorian dosentti, professori ja tutkija Markku Ruotsila sekä kansanedustaja Kaisa Garedew.

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

Nato tunnusti laittoman maahantulon merkittäväksi uhaksi kansalliselle turvallisuudelle
Nato teki Haagin huippukokouksessaan päätöksen, että rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan jatkossa laskea mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Tämä on suuri helpotus niille Nato-maille, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa tai joihin muuten kohdistuu paljon laitonta maahantuloa. Myös kumivenepakolaisten kanssa ongelmissa oleva Britannia iloitsee uudesta linjauksesta.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.