Puoluesihteeri Ossi Sandvik – periksiantamaton pohjalainen
Ossi Sandvik käveli Mannerheimintien laitaa kohti Töölössä tuolloin sijainnutta puoluetoimistoa.
Oli kesä 2007. Musiikkitalon kohdalla oli vain karu monttu ja perustuksien aiheet.
– Ajattelin, että perustuksia sitä tässäkin vasta valetaan, Sandvik muistelee kuuden vuoden takaisin tunnelmiaan ja lisää:
– Perusta on valettu huolella ja työ on tuottanut tulosta.
Kiireisen puoluesihteerin elämä pitää Sandvikin arkisin tiiviisti kiinni helsinkiläisessä elämänrytmissä. Välillä tie vie kokouksiin ja tapahtumiin eripuolille maata. Usein reissut painottuvat viikonloppuihin, mutta silloin, kun on mahdollista, hän suuntaa kotiinsa Jalasjärvelle, jossa koulunkäyntiavustajana työskentelevä Päivi-vaimo pitää kotia pystyssä.
– Matkustelu ei rasita minua. Viihdyn hyvin sekä maalla että kaupungissa – ja nyt sitä on juuri sopivassa suhteessa, hän sanoo.
Suomi on paras matkailukohde
Vapaa-ajan harrastuksia on turha kysellä Sandvikiltä – niihin ei ole nyt aikaa. Jos sitä olisi, hän viettäisi aikaa enemmän perheensä luona, harrastaisi puutöitä, kävisi kalassa ja paneutuisi palveluskoiraharrastukseensa.
– Yhtenä haaveena olisi kasvattaa vielä rottweiler-koira rinnalle kulkemaan, useamman rottiksen kasvattanut Sandvik visioi.
Matkustelua tai saati sitten lomailua Sandvik ei ole juuri ehtinyt harrastaa, sitten nuoruusvuosien Ruotsiin ja Norjaan suuntautuneiden virvelöintireissujen.
– Mikäli minulta sattuisi löytymään vapaata aikaa, matkustelisin pitkin Suomea. Minulla on niin monta sauna- ja kalapaikkaa vielä käymättä – kutsuja riittää. Eikä missään ei ole niin hienoa matkustaa kuin Suomessa, hän tunnelmoi.
Pientalon ahkera poika
Sandvik syntyi nelilapsiseen perheeseen.
– Meitä oli kolme veljestä ja sisko, mutta pieni siskoni oli kuollut jo ennen syntymääni. Suunnaton suru kohtasi perhettämme toistamiseen, kun menetimme pikkuveljen ollessani itse 5-vuotias. Elämän rajallisuus iski karulla tavalla tietoisuuteeni jo varhaisella iällä. Se oli kovaa ja raskasta aikaa perheelle, hän kertoo.
– Perheen äiti emännöi pitkälti pientilan arkea itsekseen, sillä isäni toimi maanviljelyn lisäksi rakennustöissä sekä -urakoitsijana, ja joutui välillä matkustelemaan paljon ympäri Suomea.
Sotien jälkeinen aika pikkutilalla piti koko perheen elämän työntäyteisenä. Konekantaa ei juuri ollut, työ oli fyysistä ja raskasta. Leikkien ohella Sandvikin lapsilla olikin aina jotain puuhaa pihapiirissä.
– Totuin jollain tavoin lapsesta asti tekemään töitä. Ahkeruus on meidän suvussamme veressä, mutta ei se minulle luontaista ollut lapsena. Mieluummin pyrin värkkäilemään omia touhujani silloinkin, kun olisi pitänyt tehdä jotain oikeasti tarpeellista, Sandvik hymähtää.
Aikaa riitti silti perinteisimpiin maaseutulasten töihin.
– Kyllä me kylän ”kakarat” kujeilimmekin eemelimäisillä tempuilla, mutta mitään häjyjä kolttosia ne eivät olleet, Sandvik nauraa.
Urheilua ja puutöitä
Nuorempana Sandvik urheili runsaasti. Juoksuharrastuksen makuun hän pääsi 1970-luvun alussa Lasse Virenin ja Juha Väätäisen innoittamana.
– Siihen aikaan oli vallalla melkoinen hölkkäinnostus, jota sitten kesti aikansa ja kun maalla asuin, niin hiihtäminen oli luontevaa talviliikuntaa. Nyttemmin urheilun harrastaminen on jäänyt olemattomiin. Ja jos penkkiurheilen, seuraan mielelläni yleisurheilua, Sandvik selittää.
Puusepän ammatista haaveilleen Sandvikin ensimmäinen virallinen kesätyö oli perinteinen raksaduuni.
– Taisin olla viisitoista eli juuri ja juuri mopoikäinen. Ja moporahathan sinä kesänä sitten tienattiinkin, hän tarkentaa.
Puusepän ammatti jäi Sandvikin osalta kakkostyöksi, sillä moottorit ja autot veivät miehen mielenkiinnon vuosikymmeniksi.
– Korjaamo- ja huoltamoalalla sitä tulikin sitten oltua töissä yhteensä 20 vuotta. Autojen varaosapuolella sekä pitkään huoltamonhoitajana ja -esimiehenä, Sandvik kertoo.
Kiinnostus puutöihin on kuitenkin säilynyt läpi elämän, sillä Sandvik nikkaroi yhä – tosin perinteisiä tuppipuukkoja. Ainoastaan puukon pää tehdään puusta ja tupen lesti, jos sekään.
Harrastuksen pariin hän ajautui yhdessä poikiensa kanssa. Hän oli ilmoittanut poikansa puukkojenrakennuspajaan. Poikien kuskina olleelle Sandvikille autossa istuminen kävi tylsäksi, joten hän lähti kokeilemaan miten puukon rakentaminen vanhalta puusepältä sujuisi.
– Ensimmäisestä puukostani tuli yllättävän hyvä. Erityisen hienoa on kuitenkin se, että kaikki me – minä ja poikani – osaamme tehdä kelvon tuppipuukon alusta loppuun omin käsin, Sandvik kehaisee.
Mies jytkyn takana
Puolueensa vankkana taustahahmona tunnettu Sandvik ei nosta itseään jalustalle – ei perinteisessä mediassa tai saati sitten sosiaalisessa mediassa.
– Sosiaalisen median sijaan keskityn töihini. Facebookit ja twitterit vaatisivat aikaa, jota minulla ei ole. Perinteisempää mediaa tulee kuitenkin seurattua tiiviisti uutisten, ajankohtaisohjelmien, dokumenttien ja päivän lehtien kautta, hän sanoo.
Omia uran kohokohtia hänen on vaikea summata. Tosin puolueen suosiosta hän suostuu ottamaan itselleen edes vähän kunniaa.
– Olin järjestötyössä mukana jo 1990-luvulla, kun Suomen maaseudun puolue (SMP) tuli tiensä päähän. Vuonna 1995 olin yksi niistä puolueen kannattajakorttien kerääjistä – 5 000 nimeä saatiin kasaan. Ja siitähän se perussuomalaisen puolueen historia sitten alkoi, hän muistelee.
Tulevaisuuden poliittisista tavoitteistaan Sandvik ei osaa sanoa vielä mitään.
– Pienen ja suuren puolueen aikana olen tehnyt niin monen moista – töitä on mennyt ja niitä on tullut. Tehtävät ovat siis vain vaihtuneet. Elän aina niin vauhdikkaasti ”tätä päivää”, hän myhäilee.
Tuoreet kannatusluvut myhäilyttävät
Puoluesihteeri myhäilee tyytyväisenä, kun perussuomalaisten kannatus jatkaa kasvuaan. Viimeisimmissä gallupeissa puoleen kannatus hipoo jo 19 prosenttia. Sandvikin mukaan hallitusta pitää kasassa enää perussuomalaisten pelko.
– Meillä taas menee mukavasti – tällaisia gallup-käppyröitä on mukavaa seurata, Sandvik myöntää.
Sandvikin mukaan Ylen tuore gallup, joka nostaa perussuomalaiset keskustan ja kokoomuksen jälkeen kolmanneksi, merkitsee kauhua niille, jotka kuvittelivat perussuomalaisten kannatuksen olevan kunnallisvaalien tuloksen tasolla.
– Nouseva linja merkitsee palkintoa pitkäjänteiselle linjalle. Perussuomalaiset on ja pysyy kasvavana voimana Suomen politiikassa!
Miksi kokoomus sitten roikkuu ykkösenä tai kakkosena? Sandvikin mukaan kokoomus on huolehtinut imagopolitiikastaan pitkään hyvin. Mutta tuskin sekään jatkuu loputtomiin. Muuta selitystä hän ei kokoomuksen menestykselle löydä.
– Kokoomus on hyvinvoivien puolue, mutta tuskin tässä maassa on niin paljon hyvinvoivia. Ehkä monet sitten haluavat samaistua hyvinvoiviin. Kokoomuksen politiikasta ei menestys voi johtua, Sandvik toteaa.
Kokoomuksen heikkouksina hän pitää hurmahenkistä europolitiikkaa ja ylimielisyyttä, joka henkii SDP:stäkin.
– Korvat kuuntelevat, mutta nöyryys on unohtunut!
(Kirjoitus on julkaistu Perussuomalainen 6/2013 -lehdessä)
KUKA?
Nimi: Ossi Sandvik
Syntymäaika ja paikka: 16.4.1953 Jalasjärvellä
Perhesuhteet:vaimo Päivi, kolme aikuista poikaa ja koira
Kotikunta: Jalasjärvi
Koulutus: kansalaiskoulu, useita ammattikursseja
Puoluetoiminta: Perussuomalaiset rp: puoluehallitus, puoluesihteeri 2007-, puoluevaltuuston jäsen (1997-2000), 2004-, Etelä-Pohjanmaan piirin sihteeri (1997-2001, 2004-2006), Etelä-Pohjanmaan piirin vpj. (1995-1996), Jalasjärven Perussuomalaiset ry:n pj. 2007-, Jalasjärven Perussuomalaiset ry:n sihteeri (1995-1997), Perussuomalaiset rp:n perustajajäsen (1995)
Kunnalliset luottamustehtävät: Jalasjärven kunta: kunnanvaltuutettu (1993-1996), 2009- varavaltuutettu (1997-2000, 2005-2008), sosiaalilautakunnan jäsen (1993-1996), valtuuston ja vaalilautakunnan jäsen (1993-1996), terveyslautakunta valvontajaoston jäsen (1989-1992), kunnanhallituksen varajäsen (1991-1992, 2001-2004), terveyslautakunnan varajäsen (1987-1988)
Eduskuntatoiminta: kansanedustaja Raimo Vistbackan avustaja (2003-2004)
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Viikon suosituimmat
Elokapinan sisäisellä keskustelupalstalla fantasioidaan massamurhalla: “Pyhää veristä raivoa”, “veristä lihamössöä”, “veriset pylväät, verta valuvat portaat”
Elokapinan sisäiseltä keskustelupalstalta tihkuu erittäin huolestuttavia viestejä.
Demaripomo Razmyar kommentoi maahanmuuttajien Pisa-tuloksia – PS:n Koponen: ”Kujalla kuin käkikello”
SDP:n varapuheenjohtaja Nasima Razmyarin mukaan maahanmuuttajien huonot Pisa-tulokset johtuvat muun muassa sosioekonomisesta asemasta ja tukitoimia tulisi tarkastella paremmin. Sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja Ari Koponen tyrmää demaripomon väitteet.
Elokapinan kieltämistä ajavasta kansalaisaloitteesta tuli megahitti – aloitteen tekijöiden mukaan suursuosio lähettää selkeän viestin: ”Kansa ei enää hyväksy Elokapinan laitonta toimintaa”
Tällä hetkellä Suomen ylivoimaisesti suosituin kansalaisaloite ajaa anarkistiliike Elokapinan kieltämistä. Lainsäädäntöuudistusehdotuksen ja ryhmittymän lakkauttamisen lisäksi aloite samalla lähettää vahvan viestin radikaalisti toimiville ympäristöaktivisteille. - Viesti on selvä. Kansa ei hyväksy Elokapinan laitonta toimintaa. Mielenosoittaminen ja sananvapaus ovat tärkeitä asioita mutta asiat täytyy hoitaa lakien ja asetusten mukaan, aloitteen tekijät kertovat Suomen Uutisille.
PISA: Kun vasemmiston argumentit loppuvat, rasismisyyttely alkaa – Miko Bergbom antaa Li Anderssonin kuulla kunniansa
Kansallisarkiston ex-pääjohtajalta vakava varoitus Elokapinan radikalisoitumisriskistä – vertaa terroristijärjestö Punaiseen armeijakuntaan
Punainen armeijakunta (RAF) oli Saksan liittotasavallassa 1970-luvulla vaikuttanut äärivasemmistolainen terroristiryhmä, jonka tavoitteena oli kommunistinen kansannousu. Baader-Meinhof-ryhmänä tunnettu RAF vastusti kapitalismia. Se murhasi iskuissaan kymmeniä ihmisiä.
Onni Rostilan kolumni: Sunnuntainen suru-uutinen
Sunnuntai-iltojen ohjelmapaikoille on kiihtyvään tahtiin ilmestynyt sellaisia klassikkouusintoja, kuin ”Laitaoikeisto jyräsi voittoon” ja ”Vaalitulos: YLE hävisi jälleen”. Viimeisin versiointi ja mediaväen vaikerointi nähtiin sunnuntaisissa Itävallan parlamenttivaaleista, kirjoittaa kansanedustaja Onni Rostila kolumnissaan.
Väestökello näyttää, miten ulkomaalaistaustaisten ihmisten osuus vauhdilla kasvaa Suomessa: Nykytahdilla joka neljäs helsinkiläinen on vieraskielinen jo vuonna 2038
Ajatuspaja Suomen Perustan tänään julkaisema vaestokello.fi-palvelu kuvaa maahanmuuttajataustaisten ihmisten osuutta Suomessa. Pääkaupunkiseudulla vieraskielisten ihmisten osuus kasvaa kiihtyvää tahtia.
Polvinen: Helsingin Kaisaniemen puistossa näkyvät monikulttuurisuuden ongelmat pienoiskoossa
Helsingin Kaisaniemen kupeilla usein liikkuva perussuomalaisten kansanedustaja Mikko Polvinen näkee puistossa päivittäin Suomen sisäisen turvallisuuden löperöjen ratkaisujen ja sinisilmäisen maahanmuuttopolitiikan aiheuttamat ongelmat käsinkosketeltavina.
Uusi dokumentisarja kertoo jihadistien seksiorjuutuksesta ja joukkoraiskauksista Syyriassa – seksiorjuus perustellaan sharia-lailla
Center for Peace Communications -keskuksen (CPC) uusi dokumenttisarja "Hizbollahin panttivangit" todentaa Hizbollahin tekemät järkyttävät seksuaalirikokset. Sen taistelijat seksiorjuuttivat ja joukkoraiskasivat syyrialaisnaisia.