Perussuomalaisten edeltäjäksi usein mainitun Suomen Maaseudun Puolueen SMP:n perustamisesta tulee tänään lauantaina 9.2.2019 kuluneeksi tasan 60 vuotta. Puolue aloitti taipaleensa Suomen Pientalonpoikien Puolueen (SPP) nimellä, nimi muutettiin myöhemmin SMP:ksi.

SMP:n ja perussuomalaisten puolueveteraanit Pentti Kettunen ja Toivo Mäkelä kertovat, mitä nuoremmat sukupolvet voivat oppia menneisyydestä.

Kajaanilainen Pentti Kettunen istui SMP:n kansanedustajana vuosina 1983-1987 ja 1989-1991 sekä perussuomalaisten kansanedustajana vuosina 2011-2015. Iisalmessa vuonna 1942 syntyneen Kettusen vanhemmat olivat muuttaneet pommituksia pakoon Salahminjärvelle ja sieltä raivaamaan Karhukangas-nimistä asutustilaa pohjoissavolaiseen Vieremän kuntaan vuonna 1949. Jo hänen isänsä kuului SMP:hen ja sitä edeltäneeseen Suomen Pientalonpoikien Puolueeseen. Keskon tukkumyyjänä ja luottamusmiehenä Kajaanissa toimineen Pentin värväsi SMP:n Pohjois-Suomen aluesihteeriksi omakätisesti puolueen perustaja ja pitkäaikainen johtaja Veikko Vennamo vuonna 1979.

– Veikko sanoi, että maanantaiaamuna sanot itsesi irti Keskolta ja tulet minun hommiini, kun alamme laittamaan kenttää kuntoon ja valmistautumaan kunnolla vuoden 1983 eduskuntavaaleihin. Sanoin tarvitsevani viikon miettimisaikaa, ja Vennamo suostui siihen. Seuraavana keskiviikkona jo soitin hänelle ja suostuin. Sillä tiellä ollaan edelleen, Kettunen muistelee pitkän poliittisen uransa alkutaivalta.

40 vuotta kunnanvaltuustossa

Tänä vuonna 85 vuotta täyttävä Kaustisen Perussuomalaisten taloudenhoitaja Toivo Mäkelä lähti mukaan SMP:n toimintaan vuonna 1972 kunnallisvaaliehdokkaana. Hän pääsi läpi kerralla ja istui sen jälkeen kunnanvaltuustossa yhtäjaksoisesti 40 vuotta niin SMP:n kuin sittemmin perussuomalaistenkin ehdokkaana. Valtuustotyön lisäksi hän toimi myös parikymmentä vuotta Keski-Pohjanmaan piirin puheenjohtajana. Mäkelän aikana niin perussuomalaisten kuin SMP:nkin kannatus Kaustisella pysytteli prosentuaalisesti suurempana kuin missään muussa Suomen kunnassa.

– Silloin vuonna -72 meitä valittiin kolme, mutta ryhmän vetäjä kuoli heti ensimmäisen kauden aikana ja seuraavissa vaaleissa SMP:n valtuutettujen määrä putosi kahteen. Sitä seuraavissa vaaleissa meiltä pääsi läpi jo viisi ja sen jälkeen seitsemän. Olen aina pyrkinyt ajamaan kuntalaisten asioita kuntalaisten ehdoilla, Mäkelä kertoo.

Suomen maaseudun puolueen luoja ja pitkään kansanedustajana toiminut lakitieteen lisensiaatti Veikko Vennamo puhumassa vaalitilaisuudessaan vuonna 1987. Lehtikuva.

Suomen perussuomalaisin kunta

SMP:n ja sittemmin perussuomalaisten valtuutettujen määrä Kaustisen kunnanvaltuustossa jatkoi tasaisesti kasvuaan aina vuoteen 2012 saakka, jolloin jo ennestään Suomen perussuomalaisin kunta kasvatti edustajamääräänsä kymmenestä yhteentoista. Vuosi 2017 toi mukanaan pitkästä aikaa ensimmäisen vaalitappion Kaustisella, kun perussuomalaiset menettivät viisi paikkaa valtuustossa. Kaikesta huolimatta niin Mäkelä kuin Kaustinenkin ovat pysytelleet tiiviisti perussuomalaisina.

– Asiaani en ole hävennyt koskaan. En tiedä Kaustiselta ketään, joka olisi meidät hylännyt ja lähtenyt sinisiin, vaikka Etelä-Pohjanmaan puheenjohtaja olikin yksi veivareista, Mäkelä sanoo viitaten Raimo Vistbackaan.

– Hommat ovat edelleen hoidossa, vaikka tautia ja sairautta on tullut monenlaista, hän täydentää.

Politiikka kulkee verenperintönä

Kauppakoulun käynyt Mäkelä toimi uransa alkuaikana myymälänhoitajana osuuskaupassa ja perusti yhdessä tyttärensä kanssa oman tilitoimiston vuonna 1985. 2000-luvulla Mäkelä oli ensimmäinen Suomen Kuntaliiton hallitukseen valittu perussuomalainen. SMP:n aikana hän oli kahdesti myös eduskuntavaaliehdokkaana. Politiikkakärpäsen purema on Mäkelästä tarttunut muihinkin. Muun muassa hänen psykiatrian erikoislääkärinä toimiva vanhin poikansa on jatkanut isänsä jalanjäljissä kunnallispolitiikassa. Myös kansanedustaja Ville Vähämäki Oulusta on Mäkelälle sukua.

– Kaikkia apua tarvitsevia pitää auttaa. Siihen olen pyrkinyt niin politiikan osalta kuin muutenkin. Kun asiaansa uskoo eikä valehtele, silloin eivät muut pysty paljon haukkumaan, Mäkelä neuvoo nuoremman polven poliitikkoja.

Nettisukupolvesta ei ole maanviljelijöiksi

Pentti Kettunen on huolissaan siitä, että nuoremmalta polvelta puuttuu historiantajua ja kunnollinen käsitys siitä, missä tilassa Suomi oli sotavuosien jälkeen. Hän toivoo, että peruskouluissa opetettaisiin paremmin nuorille ihmisentaimille, ettei elämä täälläkään ole aina ollut ruusuilla tanssimista, vaan koko yhteiskunta piti rakentaa melko lailla alkutekijöistään sotavuosien jälkeen.

– Nyt pien- ja perheviljely on Suomesta pitkälti tuhottu ja uskotaan, että suurmaatalous meidät pelastaa. Se on harhaluulo. Minua pelottaa mitä tapahtuu sen jälkeen, kun Suomesta elintarvikeomavaraisuus katoaa, koska netti-, kännykkä- ja tietokonesukupolvesta ei enää ole maanviljelijöiksi, Kettunen pohtii.

Perussuomalaisille tiedossa jopa 35 eduskuntapaikkaa

Kettunen uskoo, että kevään eduskuntavaaleista on tulossa hyvin arvaamattomat. Hän on aikaisemmin ennustanut perussuomalaisille 15-20 eduskuntapaikkaa, mutta viimeaikaisten tapahtumien valossa näyttää siltä, että jos perussuomalaiset osaavat hoitaa vaalityön kunnolla, saattaa ennuste ylittyä roimasti, jopa 35 eduskuntapaikkaan saakka.

– Jos Timo Soinin ja ministerien ryhti ja selkäranka olisivat kestäneet eivätkä he olisi lähteneet Juha Sipilän ja Petteri Orpon narreiksi, olisi puolueen kannatus tällä hetkellä 30 prosentin luokkaa. Sellaisiin lukemiin ei nyt päästä, mutta 35 eduskuntapaikkaa on täysin mahdollista saavuttaa, Kettunen uskoo.

Lisäys 9.2.2019 klo 19:35: Lisätty maininta Suomen Pientalonpoikien Puolueesta sekä tarkennttu Toivo Mäkelän veivarit-kommenttia.

Mika Männistö