Vanhat SMP:läiset eivät jätä perussuomalaista puoluetta, vakuuttaa Pentti Kettunen, joka on henkeen ja vereen perussuomalainen sekä pitkän linjan SMP:läinen poliitikko.
Kajaanissa asuva Pentti Kettunen toimi Suomen Maaseudun Puolueen eli SMP:n kansanedustajana vuosina 1983–1987 ja 1989–1991 sekä perussuomalaisten kansanedustajana vuosina 2011–2015.
Kettunen paheksuu huhuja, joita on liikkunut sen jälkeen, kun perussuomalaisten puolue jakautui kahtia Jyväskylän puoluekokouksessa 2017.
– Ei se ole niin, että vanhat SMP:läiset olisivat lähteneet viime kesän tapahtumien jälkeen pois perussuomalaisesta puolueesta. Minä tiedän paljon kentällä olevaa porukkaa, jotka ovat vanhoja SMP:läisiä ja nykyisiä perussuomalaisia. He eivät varmasti lähde mihinkään puolueesta, Kettunen vakuuttaa.
Kannattaa miettiä, mitä uskoo
Kettunen osoittaa sormella perussuomalaisten entistä puheenjohtajaa Timo Soinia.
– Soini antaa ymmärtää, että vanhat SMP:läiset eivät koe kodikseen perussuomalaisia. Jos tämä väite olisi totta, niin se tarkoittaisi sitä, että minäkään en olisi enää maksanut perussuomalaisten jäsenmaksua tälle vuodelle. Olen maksanut jäsenmaksun, Kettunen painottaa.
Kettunen neuvoo analysoimaan puheita ja miettimään, että mitä niistä kannattaa uskoa.
– Soini puhuu valitettavasti omaan piikkiin ja jos ei suoraan muunnettua totuutta, niin ainakin muistaa väärin asioita.
Vankka kentän tuntemus
Kettunen omaksui SMP:läisen aatteen jo niin sanotusti äidinmaidossa. Vanhemmat olivat asutustilallisia Ylä-Savosta.
– Olin 7-vuotias, kun muutimme isän kotipaikalle Vieremälle, kannokon keskelle, raivaamaan asutustilaa. Isä oli mukana Suomen Pientalonpoikien Puolueessa. Se oli SMP:n edeltäjä ja sitä johti Veikko Vennamo, Kettunen kertoo.
Vuonna 1961 Kettunen muutti kouluun ja armeijaan Kajaaniin. Työura alkoi Keskon tukkumiehenä. Paikalliset SMP:läiset alkoi vetämään miestä mukaan puolueen toimintaan.
Kettusesta tuli SMP:n aluesihteeri ja hänet valittiin SMP:n kansanedustajaksi Oulun vaalipiiristä 1983–1987. Myöhemmin hän toimi liikenneministeriössä Pekka Vennamon poliittisena sihteerinä 1987–1989.
Kettunen palasi takaisin eduskuntaan 1989–1991. Tämän jälkeen eteen tuli SMP:n konkurssi. Kettunen alkoi tehdä yrittäjänä Venäjän kauppaa. Hän oli yhden kauden perussuomalaisten kansanedustajana 2011–2015.
Haisteli Soinin kykyjä
SMP:n puheenjohtajan Veikko Vennamon luottomies Kettunen tuntee Timo Soinin pitkältä ajalta.
– En käsitä mikä Soiniin on mennyt ja miksi hän lähti tälle tielle. En olisi koskaan odottanut, että Timolla menee mieli noin laukalle, Kettunen ihmettelee.
Vennamo soitti Kettuselle 1980 ja sanoi, että eduskuntaan tuli jututettavaksi nuori kaveri. Vennamon mukaan nuorukaisella oli hirmu halua lähteä mukaan politiikkaan ja saattaisi olla myös kykyjä. Vennamo lähetti nuorukaisen Kajaaniin Kettusen arvioitavaksi.
– Minun piti kierrättää nuorukaista kentällä ja haistella, että tulisiko hänestä politiikan tekijä. Hän tuli Kajaaniin ja minä olin häntä juna-asemalla vastassa. Hoikka poika astui vaunusta käsi ojossa ja sanoi, että minä olen Timo Soini.
– Lähdimme kiertelemään Oulun vaalipiirin kairaa ja taidettiin käydä myös Lapin puolella. Minä haistelin Timon kykyjä ja soitin Vennamolle, että kyllä hänessä on ainesta. Sitten Soini pääsi SMP:n nuorten hommiin. Siitä se lähti Timo Soinin poliittinen ura vähitellen nousemaan, Kettunen kertoo.
Jäsenistö puuttuu, jos homma menee pieleen
Kettunen haluaa muistuttaa, että perussuomalaisten jäsenistö päättää asioista puoluekokouksessa.
– Jäsenistön enemmistö teki ratkaisut puoluekokouksessa ja sillä siisti. Järjestödemokratia ei toimi siten, että ellei puoluekokouksessa mene asiat joillekin mieleisesti, niin lähdetään nokka pystyssä toisille apajille.
– Minua huvittaa, kun sinisten Sampo Terho on sanonut useasti julkisuudessa, että puolueessa olisi muka tapahtunut vallankaappaus. Miten jäsenistö voi kaapata puolueessa vallan? Jäsenistön tehtävänä on puuttua asiaan, jos se näkee, että homma menee pieleen, Kettunen sanoo.
Kettunen on pohtinut syitä Soinin, ministereiden ja kansanedustajien irtaantumiselle puolueesta.
– Se on jäsenistöä ja äänestäjiä kohtaan melkoinen temppu. En ihmettele yhtään, jos kentällä tulee herjauksia. Veikkaan, että heillä oli halu saada olla kiinni vallan kahvassa. Olisihan se katkera paikka, jos joutuisi parin vuoden jälkeen luovuttamaan ministerin salkun pois. On sanonta, että valta turmelee, Kettunen puntaroi.
Kettunen on tehnyt selväksi lukuisille ihmisille, mitä tulee tapahtumaan, kun jaksetaan olla selkärangallisia seuraaviin eduskuntavaaleihin saakka.
– Silloin homma hoituu automaattisesti. Jos vanhat merkit pitävät paikkansa, niin veikkaan, että näitä sinisiin lähteneitä ministereitä ja kansanedustajia ei löydy eduskunnasta muuta kuin tilastoista.
Yhtenäisenä seuraaviin vaaleihin
Perussuomalaisten läpikäymän ruljanssin jälkeen Kettunen ennustaa, että seuraavien eduskuntavaalien jälkeen perussuomalaisten eduskuntaryhmän koko on todennäköisesti 15–25 kansanedustajaa.
– Vetoan kaikkiin perusuomalaisiin, että ryhtiä ja selkärankaa. Ei hötkyillä, vaan valmistaudutaan lujina seuraaviin vaaleihin. Olen varma, että tämä kansanliike on oikealla asialla. Tämä porukka on pelastanut ja rakentanut suomalaisen yhteiskunnan ja rakentaa edelleen. Ei kuunnella seireenien lauluja.
Perussuomalaisten presidenttiehdokas Laura Huhtasaaren loistava tulos presidentinvaaleissa on Kettusen mielestä vahvistanut puoluetta.
– Joillakin veijareilla oli tarkoitus, että perusuomalaiset lyödään presidentinvaaleissa lättäjalaksi. Se ei onnistunut, vaikka ajojahti on ollut kova. Laura Huhtasaaren kannatus antaa hyvän lähtökohdan jatkaa puolueen toimintaa, koska se antaa uskottavuutta ja yhdistää perussuomalaisia, Kettunen toteaa.
MIKA RINNE