Perussuomalaisten presidenttiehdokas Laura Huhtasaari keräsi vaalin ensimmäisellä kierroksella 207 175 ääntä ja sai vahvan kannatuksen erityisesti Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa. Istuvan presidentin ylivoimasta huolimatta Huhtasaari onnistui historiallisesti nousemaan vaalissa kolmanneksi.
Presidentinvaalit käytiin eilen illalla ja tulos on kaikkien tiedossa. On siis sopiva hetki tarkastella, mitä oikein tapahtui ja mitä vaalin tuloksesta voi päätellä.
Perussuomalaiset lähti hakemaan paikkaa toiselle kierrokselle. Siinä ei aivan onnistuttu. Vaalin tulosta voi silti monesta syystä pitää menestyksenä.
Ensikertalaiselta todella hieno tulos
Ensinnäkin Huhtasaaren kolmospaikka presidentinvaalin ensimmäisellä kierroksella on kaikkien aikojen paras sijoitus presidentinvaalissa perussuomalaisille.
Vuoden 2000 vaalissa perussuomalainen ehdokas oli kuudes, vuonna 2006 viides ja edellisissä presidentinvaaleissa 2012 puolueen silloinen puheenjohtaja Timo Soini ylsi ensimmäisellä kierroksella neljänneksi.
Huhtasaaren käsittämättömän hienon suorituksen arvo nousee edelleen, kun otetaan huomioon, että hän on vasta ensimmäisen kauden kansanedustaja. Samoin presidentinvaalit olivat hänelle ensimmäiset, siinä missä aiemmin perussuomalaisten presidenttiehdokkaana on ollut kokeneita, pitkän linjan toimijoita.
Sijoitus vahvistui vaalipäivän äänillä
Huhtasaaren sijoitus kolmantena varmistui heti ennakkoäänten julkistamisen jälkeen, ja hänen suhteellinen osuutensa äänistä nousi jatkuvasti, kun vaalipäivänä annettujen äänien tuloslaskenta eteni. Ennakkoäänissä Huhtasaaren suhteellinen osuus oli kuusi prosenttia, mistä siirtymä eteni lopulta liki seitsemään prosenttiin.
Ennakkoääniä Huhtasaari keräsi 95 485 kappaletta ja varsinaisena vaalipäivänä sitäkin enemmän, jolloin 111 690 kansalaista kävi antamassa äänensä Huhtasaarelle.
Huhtasaari keräsi ääniä tasaisesti ympäri maata. Vahvinta kannatus oli Satakunnassa ja Länsi-Suomessa. Esimerkiksi Pomarkussa Huhtasaaren suhteellinen osuus äänistä oli 15,8 prosenttia, Kihniössä 14,1 prosenttia ja Kankaanpäässä 13 prosenttia.
Istuva tasavallan presidentti Sauli Niinistö käytännössä varmisti voittonsa jo ennakkoäänissä saatuaan yli 60 prosentin kannatuksen. Niinistölle presidentinvaalit olivat kuitenkin todennäköisesti viimeiset vaalit koskaan, Huhtasaarella taas on edessään useita vaaleja, joten tulevaisuus näyttää hyvältä.
Myrskyvaroitus vanhoille puolueille
Presidentinvaalit ovat entistä enemmän menneet henkilövaalin suuntaan. Silti niillä on aina myös yleispoliittista merkitystä. Perussuomalaisten puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo luonnehtikin eilen illalla Huhtasaaren vaalitulosta myrskyvaroitukseksi vanhoille puolueille.
Myrskyvaroituksesta puhuminen ei ole liioittelua, kun tarkastelee, ketkä kaikki ehdokkaat Huhtasaari ohitti vaalisuosiossa. Kauas taakse jäi muun muassa pitkäaikainen pääministeri, nykyisen pääministeripuolueen keskustan ehdokas Matti Vanhanen.
Ennakkoäänissä Huhtasaari oli aluksi tasoissa politiikan tervaskannon Paavo Väyrysen kanssa, mutta vaalipäivänä Huhtasaari ohitti Väyrysenkin. Väyrynen on Euroopan parlamentin jäsen ja moninkertainen ulkoministeri.
Vasemmisto romahti
Entä mitä pitäisi ajatella siitä, että Huhtasaari sai yksin reilusti suuremman kannatuksen kuin molempien vasemmistopuolueiden ehdokkaat yhteensä?
Tästä voinee päätellä ainakin, etteivät feminismi ja muut maailmojasyleilevät teemat enää vetoa äänestäjiin. Samoin näyttää siltä, ettei SDP:llä ole enää koskaan paluuta presidenttipuolueeksi, niin mieluisaa kuin se demareille olisikin.
Vasemmiston romahdus on linjassa myös yleiseurooppalaisen kehityksen kanssa, erityisesti demarien suosio on viime vuosina ollut alamäessä.
Tässä yhteydessä kannattaa myös muistella, kuinka vuoden 2012 vaaleissa silloisen demariehdokkaan Paavo Lipposen 6,7 prosentin tulosta pidettiin demaripiireissä katastrofina. Näin siitäkin huolimatta, että Lipponen tuolloin vakuutteli, ettei ole mitään pelättävää.
No, nyt kävi niin, että Tuula Haatainen alitti tuplasti Lipposen kannatuksen keräten vain 3,3 prosenttia äänistä. Haatainen ja vasemmiston Merja Kyllönen olivat tämän koitoksen pahimmat alisuorittajat.
Kansalaiset usein samoilla linjoilla
Presidentinvaaleissa 2018 voidaan myös puhua eräänlaisesta Laura-ilmiöstä. Huhtasaari onnistui puhuttelemaan äänestäjiä teemoilla, jotka ovat tärkeitä tavallisille kansalaisille.
Näitä olivat muun muassa sisäinen solidaarisuus, kansallisvaltion edun puolustaminen ja EU:n liittovaltiokehityksen vastustaminen. Klassikkolauseeksi nousi vaalikampanjan loppumetreillä:”En halua maksaa Junckerin viinoja”.
Monet kansalaiset näyttävät olevan Huhtasaaren kanssa samoilla linjoilla myös siinä, että tasavallan presidentin valtaoikeuksia olisi syytä vahvistaa.
Huhtasaaren kansansuosio oli nähtävillä useissa median vaalikoneissa, joissa Huhtasaari nousi suositelluimmaksi ehdokkaaksi. Näin siitä huolimatta, vaikka niin sanottu valtamedia pyrki entiseen tapaan ohjaamaan äänestäjiä ja vahvistamaan ennakkoasetelmia.
Osittain media tässä myös onnistui, sillä yleisesti tiedetään, kuinka monet mielellään äänestävät todennäköisintä voittajaa sen sijaan että tukisivat ehdokasta, joka on eniten äänestäjän kanssa samaa mieltä poliittisista linjauksista.
Hitsasi yhteen perussuomalaisia
Huhtasaaren menestys lupaa hyvää perussuomalaisten tulevaisuutta ajatellen. Huhtasaarta on kiitelty paljon hänen omistautumisestaan ja turnauskestävyydestään rankassa vaalikampanjassa.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho korosti eilen illalla, kuinka kolmatta sijaa ei missään tapauksessa voi pitää huonona tuloksena.
– Huhtasaaren kampanjalla on ollut valtava merkitys perussuomalaisille ja hän on onnistunut hitsaamaan puoluetta yhteen, Halla-aho sanoi.
ILKKA JANHUNEN