Riikka Purran mukaan Suomi on miltei deflaatiossa ja reaalinen kasvu on ollut vuodesta toiseen kituliasta.
– Työn tuottavuuden kasvu on ollut olematonta ja aivokuollutta jo kohta 20 vuotta. Suomalaisessa ikääntyvässä ehtoopuolen hyvinvointiyhteiskunnassa työn tuottavuus on ainoa tapa saada realistisesti talouskasvua. Työn tuottavuuden kasvu tarvitsee innovaatioita ja investointeja. Uudet innovaatiot saavat myös aikaan investointeja. Innovaatiot taas vaativat osaavia ihmisiä työmarkkinoille, Purra sanoi.
Osaamisen romahdus uhkaa tuottavuutta
Suomalainen yhteiskunta tunnettiin takavuosikymmeninä insinööriosaamisestaan. Enää tämä ei ole itsestään selvää. Purra pitää peruskoulun oppimistuloksia huolestuttavina. Lapsilta ja nuorilta ei vaadita enää samalla tapaa asioita kuin ennen. Laskutaito ja kirjoitustaito ovat jääneet digitalisaatiojyrän ja relativistipedagogiikan alle.
– Lukeminenkin on nykyisin liian usein ylivoimaista, kun keskittymiskyky ei tahdo kaikilla riittää edes 45 minuutin oppituntiin. Tämä tie ei voi jatkua. Ilman luku- ja laskutaitoa ja osaamisen perustaa ei ole korkeita innovaatioita ja työn tuottavuuden kasvua.
– Vanhemmat antavat lapsille parhaat eväät elämään. Mutta valtion tulee osaltaan auttaa tässä. Se tapahtuu niin, että peruskoulumme, ammattikoulut ja lukiot vaativat tarpeeksi oppilailta. Emme voi tehdä karhunpalvelusta lapsillemme jatkamalla löperöä linjaa. Vaatimusten kautta ihmiset kehittyvät ja kukoistavat.
– Katsokaamme ympärillemme. Kaiken tämän ympärillämme olevan modernin materiaalisen hyvinvoinnin on luonut viime kädessä luonnontiede, matematiikka ja teknologia. Oli kyse sitten ilmastoinnista, jääkaapista, kaukolämmöstä, tietokoneesta, ruotsinlaivasta, luottokortista, tisleistä. Kaikki nämä teknologiat ovat vaatineet ennen muuta insinööritaitoa ja teknologiaosaamista. Se taito on rakennettu vankan perusosaamisen varaan. Se taas rakennetaan peruskoulussa, tai ainakin rakennettiin aikanaan. Nykyisin on paljon koulutusta pehmeistä asioista, ja tietenkin niitäkin on syytä olla, mutta ei niillä lopulta yhteiskuntamme elä. Elämme edelleen siitä, että valmistamme konkreettisia asioita, joita ihmiset haluavat ostaa. Jäänmurtajadiili on tästä hyvä esimerkki, ja se antaakin toivoa tulevaisuudestamme, Purra totesi.
Hallitus rakentaa kasvun edellytyksiä
Purran mielestä emme siis voi haikailla menneessä ja rämpiä suossa, vaan on katsottava eteenpäin. Hallitus tekee oikeita asioita kasvun eteen. Kouluissa on kännykkäkielto ja opetusta kehitetään. Tällä viikolla hallitus toivottavasti panostaa lisää ydintekniikan ja energiatekniikan koulutukseen. Panostuksia on tehty tekoälyyn, kvanttilaskentaan ja supertietokoneeseen. Pienydinvoimaa tutkitaan ja ydinvoimalainsäädäntöä järkevöitetään. Luvitus lanataan yhden luukun periaatteen mukaiseksi.
– Isojen investointien verohyvitys, YEL-remontti. Isoja korjausliikkeitä, kun edellisen hallituksen jälkiä korjataan. Millennium-palkinnon rahoitus on turvattu – pieni, mutta tärkeä signaali. Hallitus huolehtii siitä, että Teollisuussijoituksessa on resursseja suomalaiseen kasvuyritysrahoitukseen ja riskirahoitukseen. Kasvurahaa pitäisi olla – pankkisektorin vakavaraisuus ja luotonmyöntökyky ovat hyvällä tasolla. EKP:n ohjauskorko on kohtuullinen, ja eurooppalainen inflaationäkymä on vakaa, Purra kertoi.
Suomi satsaa puolustukseen, rakentumassa “Pohjolan Sparta”
Puheessaan ministeri kuvasi Suomen olevan historiallisessa käännekohdassa. Puolustusmäärärahat kasvavat pysyvästi, mikä tuo mahdollisuuksia myös kotimaiselle teollisuudelle. Samalla hallituksen veropolitiikan tavoitteena on tukea työntekoa ja yrittäjyyttä.
– Suomi muuttuu. Joskus oli YYA-Suomi, kohta on Pohjolan Sparta. Puolustusmäärärahoihin tehdään valtava tasokorotus. Jatkossa puolustushallinto käyttää vuodessa ainakin viisi miljardia enemmän nykytasoon nähden. Maavoimien uudistustyö etenee – olemme jo nyt myöntäneet kuuden miljardin hankintavaltuuden puolustussektorille. Nämä ovat käytännössä asehankintoja. Suomalainen voi siis nukkua yönsä hyvin. Yritykset hyötyvät tästä lisääntyneestä kysynnästä, oli kyse sitten rynnäkkökivääreistä, kranaateista tai varusmiesten pipoista. Mahdollisuuksia aukeaa.
Riskinottoon pitää kannustaa
Ministeri linjasi vision tulevaisuudesta, jossa Suomi perustaa kasvun osaamiseen, innovaatioihin ja yrittäjyyteen.
– Kasvavan ja kukoistavan Suomen täytyy perustua yhteistyöhön ja näkemyksellisyyteen. Tulevaisuuden näkemysten on parempi rakentua konkretialle kuin muotivirtauksia seuraaville abstraktioille. Minusta se voisi sisältää ainakin sen, että jokainen peruskoulun päättävä lapsi osaa lukea, laskea ja kirjoittaa vähintään yhtä hyvin kuin 1980-luvulla. Näkemyksessäni kadut ovat turvallisia kaikille ja yritykset tarjoavat työntekijöille töitä, ja yrittäjyys on tehty niin houkuttelevaksi, että ihmiset kykenevät työllistämään paitsi itsensä myös muita ihmisiä, Purra sanoi.
– Suomalaisen yhteiskunnan täytyy yhdistää innovaatiot ja yrittäjyys, teknologiaosaaminen ja markkinointi. Erinomainen tuote voi myydä itse itsensä, mutta hyvä tuote tarvitsee myyjänsä. Näkemyksessäni työn ja yrittämisen verotusta voidaan laskea edelleen niin, että riskinotto kannattaa entistä useammin. Tämä taas edellyttää fiskaalista tilaa, jota saadaan käyttömenoja edelleen leikkaamalla seuraavalla kaudella. Ensi kauden urakkaan liittyy noin 10 miljardin sopeutustarve. Näkemyksessäni kaikki ymmärtävät nykyisen valtiontalouden menojen ylisuuren mitoituksen.
– Puolustusmenot ja sote-menot kasvavat niin nopeasti, että kynsistudiotutkimukseen ja tehottomaan rälssirahaan tai kaadettavaksi mielikuvahankkeisiin maailmalle ei ole rahaa. Ei yksinkertaisesti ole.
Suomi voi menestyä, jos se uskaltaa uudistua
– Nämä hyvät asiat, jotka edelliset sukupolvet ovat taistelleet, eivät ole itsestäänselvyyksiä, vaan ne pitää lunastaa joka päivä uudestaan. Kalliista ja rakkaasta pitää pitää huoli, sitä tulee vaalia. Hyvinvointi ei ole hokema eikä seinästä tai taivaalta tuleva oikeus, vaan sen pitää perustua työlle ja tarmolle.
Ministeri päätti puheensa korostamalla luottamuksen ja yhteisen ponnistelun merkitystä.
– Suomalainen yhteiskunta on vahva, kun luotamme toisiimme ja toimimme yhdessä. Hyvinvointi ei ole itsestäänselvyys – se täytyy lunastaa joka päivä.