Purra jäsentää Suomen valintoja kolmen valtioviisaan kautta: Mauno Koivisto painotti selviytymistä, J. K. Paasikivi painotti pienvaltiorealismia, Urho Kekkonen painotti malttia.
Suomi elää aikaa, jossa kansainvälinen voimapolitiikka on palannut ja taloudellinen liikkumatila kaventunut. Valtiovarainministeri Riikka Purra muistutti tänään pitämässään UKK-Seuran alustuksessa, että pienen maan selviytyminen ja menestys eivät synny haaveajattelusta vaan kyvystä nähdä todellisuus sellaisena kuin se on.
Puheen kärkeen ministeri nosti J. K. Paasikiven perinnön ytimen: paasikiviläinen realismi ei ole alistumista vaan kykyä lukea maailmaa realistisesti. Nato-jäsenyys ja EU eivät poista maantiedettä eivätkä vapauta Suomea vastuusta huolehtia omasta selviytymisestään.
Pienvaltiorealismi tarkoittaa ministerin mukaan kykyä tunnistaa omat rajat ja voimatasapainot. Maailmaa ei voi muuttaa, mutta siinä voi navigoida. Ratkaisuja on etsittävä neuvotellen ja oma kansallinen etu edellä, myös Nato- ja EU-Suomessa.
– Selviytyminen on ollut suomalaisen identiteetin ydin läpi historian. Suomi ei ole rakentanut imperiumeja, vaan jättänyt jokaisen sukupolven jälkeen maan hieman parempaan kuntoon. Nyt kyse ei ole sodasta, vaan ennen kaikkea taloudellisesta selviytymisestä. Uhka ei näyttäydy äkillisenä romahduksena tai radikaalina sokkina vaan hitaana turtumisena, Purra kertoi.
Kolmas peruspilari on maltti vaurastua. Purra viittaa Urho Kekkosen klassiseen kysymykseen ja kääntää sen tähän päivään: onko Suomella malttia antaa kansalaisten ja yritysten vaurastua?
Puheessa korostui yrittäjien ja yksityisen sektorin ratkaiseva rooli talouskasvussa. Ministerin mukaan valtion tehtävä ei ole tehdä talouskasvua, vaan luoda sille edellytykset. Valtio ei innovoi, ei keksi, ei myy, ei tee talouskasvua, mutta se voi rakentaa toimintakentän, jossa yritykset uskaltavat investoida ja kasvaa.
– Suomen tuleva turvallisuus nojaa yhä vahvemmin taloudelliseen kantokykyyn. Ilman kasvua, investointeja ja työllisyyden paranemista eivät puolustusmenot, Nato-jäsenyys tai EU-tuki yksin riitä. Siksi sääntelyn keventäminen, byrokratian purku ja yrittäjyyden kannustaminen ovat pohjimmiltaan toimivaa ja tervettä turvallisuuspolitiikkaa.
– Kuten 70-luvullakin, Suomi elää selviytymisen vuosia. Taitava toiminta muuttuvassa maailmassa antaa mahdollisuuden jättää tuleville sukupolville maa, josta voi olla ylpeä, Purra totesi puheenvuoronsa lopuksi.
Puhe pidettiin tänään UKK-Seuran alustuksena, ja se on kokonaisuudessaan luettavissa valtiovarainministeriön verkkosivuilla.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Puolustusministeriön rakennuksen julkisivu töhrittiin vaaleanpunaisella maalilla lauantain vastaisena yönä. Poliisi tutkii asiaa rikosnimikkeellä törkeä vahingonteko. Rikoksen tekijäksi on ilmoittautunut palestiinalaisia tukeva Palestine Action -järjestö, joka uhkaa “eskaloida toimintaansa”, ellei Suomi katkaise suhteitaan Israeliin ja peru asekauppoja.
Maailmanpoliittinen tilanne on murroksessa, ja turvallisuusympäristö on muuttunut Suomen kannalta yhä epävarmemmaksi. Perussuomalaisten kansanedustaja ja puolustusvaliokunnan jäsen Tomi Immonen kiittää hallitusta sen aloittamista toimista jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta irtautumiseksi.
Pk-yritysten taloudellinen tilanne on parantunut, kertoo tuore Yrittäjägallup. Yrityksistä 49 prosenttia arvioi tilanteensa erittäin tai melko hyväksi. Arviot ovat parantuneet elokuuhun 2025 verrattuna. Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Petri Salminen näkee tulokset rohkaisevina ja merkkinä talouden käänteestä parempaan.
Viikon suosituimmat
SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtajaa Tytti Tuppuraista syytellään toistuvasta epäasiallisesta käytöksestä, joka kohdistuu hänen avustajiinsa ja muihin kansanedustajiin. Väitteiden mukaan Tuppuraisen käytös on huutamista, nöyryyttämistä, nolaamista julkisesti sekä tylyä ja käskyttävää johtamistyyliä.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen puolustaa Vantaan valtuutettu Juha Järää ja ihmettelee, miksi kokoomuksen puheenjohtaja antoi vasemmistoliiton muuttaa valtuustosalin poliittiseksi teatteriksi.
Kunnat voivat Saksassa määrätä turvapaikanhakijat yleishyödyllisiin töihin pientä korvausta vastaan. Työstä kieltäytyvä menettää osan avustuksistaan. Useat poliitikot haluavat laajentaa saman käytännön kaikkiin työkykyisiin sosiaaliavun saajiin. Vuonna 1993 säädetty laki on palaamassa aktiiviseen käyttöön poliittisten ristiriitojen aiheuttaman tauon jälkeen.
Vantaan kaupunginvaltuustossa nähtiin maanantaina vihervasemmistolainen episodi, kun kokouksessa puhuttiin maahanmuutosta. Perussuomalaisten kaupunginvaltuutettu Juha Järän puheenvuoroa häirittiin välihuutelulla, kun hän puhui maahanmuuton haitoista. Lopulta joukko vasemmistosiipeen kuuluvia valtuutettuja käveli ulos kokouksesta, joka jouduttiin keskeyttämään.
Useita maahanmuuton talousvaikutuksiin keskittyviä tutkimuksia toteuttanut Suomen Perustan tutkija Samuli Salminen ei ole vakuuttunut Ylen faktantarkistuksen laadusta. Salminen avaa X-tilillään Ylen faktantarkistuksen puutteet.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen arvostelee Tytti Tuppuraista siitä, että tämä hänen mukaansa yritti laajentaa demariryhmän kiusaamiskulttuurin koko eduskuntaa koskevaksi. Antikainen moittii myös SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtmania tämän hiljaisuudesta ja katsoo, että tapaus paljastaa vakavia johtamisongelmia oppositiopuolueen sisällä.
Trumpin toisen presidenttikauden ensimmäisenä vuonna maasta poistui yli 2,6 laitonta siirtolaista. Suurin osa poistui vapaaehtoisesti, mutta pakkopalautuksiakin toimeenpantiin ennätysmäärä. Demokraatit ovat yrittäneet estää karkotuksia kaikin keinoin, jopa väkivallalla. Presidentti Obaman kaudella karkotuksiin suhtauduttiin paljon myönteisemmin, vaikka Obamakin karkotti paljon.
Vasemmistoliiton kannattajien joukossa poliittisen väkivallan hyväksyttävyys näyttää kasvaneen selvästi kahdessa vuodessa. Psykologian tohtori Oskari Lahtisen analyysin mukaan osuus niistä vasemmistoliittolaisista, jotka eivät vastusta väkivaltaa ”poliittisesti vaarallisia ihmisiä” kohtaan, nousi reilusta 20 prosentista (2022) noin 30 prosenttiin (2025). Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii kaikilta eduskuntapuolueilta - vasemmistoliitto mukaan lukien - nolletoleranssia poliittiselle väkivallalle.
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen kertoo viestipalvelu X:n jäädyttäneen hänen tilinsä väliaikaisesti sen jälkeen, kun Tynkkynen arvosteli Euroopan parlamentin vasemmiston linjaa Irania koskevassa päätöslauselmassa.
Perussuomalaisten kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius korostaa, että Tampereen kohuttua empatiataulua on mahdotonta hyväksyä jatkovalmistelun jälkeenkään, ellei etukäteen tiedetä, millaista erityiskohtelua sillä perusteltaisiin kunnan palveluissa.
