Hallitus etsii Tuntemattoman sotilaan Hietanen tavoin ”Lahtista ja konekivääriä” puolustamaan suomalaista vientiteollisuutta. Se ”Lahtinen ja konekivääri” on yhteiskuntasopimus, jota kipeästi kaivataan varmistamaan salpalinja vientiteollisuuden säilyttämiseksi Suomessa. Näin kirjoittaa työmies Matti Putkonen tiedotteessaan.
Terveiset on suunnattu työmarkkinaosapuolille, jotka yrittävät Putkosen mukaan kilvan todistella syyttömyyttään valtiontalouden konkurssitilaan ja vientiteollisuuden kilpailukyvyn tuhoutumiseen. Hän myös hämmästelee niitä puheita, joissa väitetään hallituksen heikentävän duunareiden asemaa.
– Väitetään, että hallitus aikoo leikata palkkoja, murtaa TES:n yleissitovuutta ja pidentää kategorisesti työaikaa. Nämä väitteet ovat vailla todellisuuspohjaa. Strategisessa hallitusohjelmassa on lukittu konkreettiset tavoitteet eli valtiontalouden tasapainottaminen ja vientiteollisuuden kilpailukyvyn kohentaminen pienentämällä yksikkökustannuksia viidellä prosentilla. Siihen miten nämä toteutetaan, voivat työmarkkinaosapuolet vaikuttaa osallistumalla aktiivisesti yhteiskuntasopimuksen synnyttämiseen.
Putkonen esittää vähintään ”Metallin mallin” mukaista paikallista sopimismahdollisuutta kaikille sopimusaloille. Tällä kohennettaisiin kilpailukykyä ja tuottavuutta ja tätä kautta työllisyyttä.
– Koska paikallinen sopiminen voi pohjautua vain yleissitoviin sopimuksiin, niin tällä tavalla voidaan vahvistaa TES:n yleissitovuutta. Kun vielä hallitusohjelman mukaisesti henkilöstön edustajat tulevat yritysten päätöstenteon ytimiin täysivaltaisina jäseninä, niin keskinäinen luottamuspääoma yrityksissä moninkertaistuu.
Työmies Putkonen kannustaa työmarkkinaosapuolia taistelemaan Suomen taloudellisen itsemääräämisoikeuden puolesta ja kannustaa heittämään ideologiset silmälasit pöytälaatikkoon. Hän vetoaa myös keskinäiseen luottamukseen perustuvan sopimusyhteiskunnan puolesta ja ja pyytää työmarkkinaosapuolia tartuttumaan hallituksen ojentamaan neuvottelukäteen.
Viikon suosituimmat
Uuden edustusauton käyttöönsä juuri saanut Tampereen pormestari Ilmari Nurminen teetti äskettäin itsestään uudet edustuskuvat, joiden hintalappu nousee selkeästi tavanomaista korkeammalle. Nuoren pormestarin rahankäyttö herättää keskustelua, kun samaan aikaan Tampere kärvistelee talousahdingossa.
Sahateollisuus ry:n toimitusjohtaja Tino Aalto varoittaa Kauppalehden Talousaamussa, että ilmasto‑ ja luontopaneelien esittämät hakkuuvähennykset iskisivät suomalaiselle metsäsektorille rajusti. Aallon mukaan kymmenen prosentin leikkaus puunkäyttöön merkitsisi jopa kymmenien sahojen sulkemisia, miljardiluokan talousmenetyksiä ja tuhansien työpaikkojen menetystä.
Presidentti Trump on luonut lapsille uuden osakesäästötilin, johon valtio lahjoittaa tuhat dollaria pesämunaksi jokaiselle Trumpin toisen kauden aikana syntyneelle Yhdysvaltain kansalaiselle. Monet sijoittajat ja suuryritykset ovat lähteneet mukaan tukemaan Amerikan lasten tulevaisuutta. Myös rap-artisti Nicki Minaj aikoo lahjoittaa rahaa faniensa lasten Trump-tileille.
Joukkoraiskaukseen 20 vuotta sitten osallistunut mies tuomittiin lopulta samasta teosta kuin muutkin, mutta mies sai teostaan kevyemmän rangaistuksen, koska onnistui piileskelemään oikeutta niin pitkään.
Toimeentulotuen uudistus tulee tänään voimaan maltillisella leikkauksella. Valtiovarainministeri Riikka Purra esittää samalla jo uudistuksen jatkamista, sillä Suomi ei kestä enää avokätisyyttä, joka pitää etenkin integroitumattomia maahanmuuttajia tuen varassa.
Perussuomalaisten kansanedustaja Pia Sillanpää on huvittunut SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtmanin vaatimuksesta, että Orpon hallituksen pitäisi tehdä vielä 1,4 miljardin euron lisäsopeutukset tällä hallituskaudella. Sillanpään mielestä Lindtman pelkää jo nyt tulevaa pääministerin vastuuta: seuraavaa hallitusta odottavat karut 10 miljardin euron säästötalkoot.
Valtiovarainministeri Riikka Purra kommentoi talouden arviointineuvoston tänään julkistettua raporttia Economicumissa järjestetyssä seminaarissa. Purra painottaa voimakkaasti yhteiskunnan uudistamisen tarvetta.
Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu kritisoi Facebook-kirjoituksessaan tilannetta, jossa Suomeen tuodaan poltettavaksi jätettä Italiasta ilmastonmuutoksen takia, kun turvetta pidetään ilmastopahiksena. Aittakummun mukaan jätteiden rahtaaminen ulkomailta on ristiriidassa sen kanssa, että kotimaista turvetta ei hyödynnetä energiantuotannossa.
Maailman talousfoorumi WEF:n suurkokous oli tänä vuonna aiempaa vähemmän moraaliposeeraava ja muistutti ennemminkin perinteistä bisneskonferenssia. Globalisaation edistämisestä tunnettu foorumi ei hehkuttanut massamaahanmuuttoa ja avoimia rajoja, vaan suhtautui niihin aiempaa kriittisemmin. Tekoäly, teknologinen murros ja työmarkkinoiden rakennemuutokset heikentävät nyt WEF:n mukaan tarvetta laajamittaiselle maahanmuutolle. Aiheesta keskustelivat muun muassa Piilaakson teknologiajätti Palantirin toimitusjohtaja Alex Karp ja maailman suurimman varainhoitoyhtiö BlackRockin toimitusjohtaja Larry Fink.
