

MATTI MATIKAINEN
Raatikainen: Järjestyksenvalvojia myös lukioihin ja ammattioppilaitoksiin
Eduskunnan täysistunnon lähetekeskustelussa käsiteltiin eilen perussuomalaisten kansanedustaja Mika Raatikaisen lakialoitetta yksityisistä turvallisuuspalveluista.
Lakia yksityisistä turvallisuuspalveluista säädettäessä kirjattiin, että järjestyksenvalvojia voidaan asettaa yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin.
Raatikaisen mukaan tuolloin lakiin jätettiin ilmeisesti epähuomiossa kirjaamatta toisen asteen koulutuspaikat eli lukiot ja ammatilliset oppilaitokset. Niihin tulisi tarvittaessa voida asettaa myös järjestyksenvalvojia.
Poliisi ei voi päivystää oppilaitoksissa
Oppilaiden ja koulun henkilökunnan turvallisuus pitää taata kaikissa tilanteissa ja siihen on oltava riittävät resurssit. Järjestyksenvalvojan läsnäolo mahdollistaa varhaisen puuttumisen mikä lisää turvallisuutta.
– Suomen alimitoitetun poliisin toimintaympäristö on muuttunut nopeammin kuin koskaan. Esille on tullut uusia, ennalta arvaamattomia uhkia joihin on varauduttava. Taannoiset kouluampumistapaukset ovat niistä ikävin esimerkki. Poliisi ei kuitenkaan voi päivystää oppilaitoksissa, Raatikainen huomauttaa.
Järjestyksenvalvojat voivat ehkäistä vaaratilanteita
Uhkiin varautuminen on hyvin haastavaa. Suomalaiset oppilaitokset ovat avoimia eikä niissä liikkumista ole juuri rajoitettu.
Riskien arvioinnissa on huomioitava, että henkilöihin kohdistuvat riskit voivat tulla oppilaitoksen sisältä tai ulkopuolelta ja ne voivat kohdistua joko opiskelijoihin tai oppilaitoksen henkilökuntaan tai kaikkiin yhteisesti.
– Järjestyksenvalvojat voivat ehkäistä ilkivaltaa, varkauksia ja väkivaltaa koulussa ja sen alueella, Raatikainen sanoo.
Ongelmia jopa eri oppilasryhmien välillä
Raatikaisen mukaan järjestyshäiriöitä on esiintynyt erityisesti ammatillisten oppilaitosten toimipaikoissa jopa eri oppilasryhmien välillä.
– Toivottavasti lakialoitteeni saa kannatusta eduskunnassa. Laki tulee päivittää vastaamaan nykyisiä tarpeita turvallisuuden lisäämiseksi myös lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten toimipaikoissa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Helsingin yliopisto aloitti somalin kielen koulutusohjelman ja palkkasi lehtorin – juuri ketään ei kiinnosta: Viime vuonna aloitti yksi opiskelija, tänä vuonna toinen

Ritva Elomaa koulukiusaamisesta: ”Lapset ja nuoret on opetettava huomioimaan toiset ja ymmärtämään tekojensa seurauksia”

Aikuisia miehiä kotoutetaan suomalaiskouluissa – jopa 65 prosenttia ikätestatuista ”alaikäisistä” turvapaikanhakijoista valehtelee ikänsä
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Aatu Arjalainen ja Nahom Hagos – kumpi on todempi uhka?

Someen jaettu pahoinpitely nostatti espanjalaisten raivon – afrikkalaisjengin ja paikallisten yhteenotot ovat jatkuneet yli viikonlopun
Paikallisten asukkaiden ja afrikkalaisjengin väliset väkivaltaisuudet ovat jatkuneet jo kolmatta yötä espanjalaisessa pikkukaupungissa. Taustalla ovat sosiaaliset ongelmat ja uskonnollinen eripura, joiden sanotaan olevan hallitsemattoman maahanmuuton seurausta. ”On aika panna vastaan ennen kuin on liian myöhäistä”, tulkitsee asukas paikallisten tuntoja.

Antikainen: Kuvitelkaa demarien Nasima Razmyar sisäministerinä – rajat auki, suut kiinni ja lisää turvapaikanhakijoita suomalaisten elätettäväksi
Pääministeripuolueena SDP:n ja Nasima Razmyarin toimintalinja olisi selvä: vihapuheesta vankilaan – mutta laittomasta maassaoleskelusta palkinto. Suomalaisille rajat sananvapauteen – mutta ei rajoja maahanmuutolle. Ja jos kritisoisit Razmyaria, joutuisit maksamaan kunnianloukkauksesta korvauksia, kansanedustaja Sanna Antikainen varoittaa.

AKT-pamppu Ismo Kokon mielestä bussiliikenne pysähtyisi ilman maahanmuuttajia – PS:n Grönroosilta tyly kuitti: ”AKT:n kaverilla kysynnän ja tarjonnan perusasiat hukassa”
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos selventää mamutusta komppaavalle ay-pomo Ismo Kokolle, että toki Suomessa bussit liikkuisivat aivan hyvin myös ilman maahanmuuttajia, tällöin vain kuljettajien palkat olisivat hieman korkeammat kuin nyt.

Tukala helle jatkuu – Ministeri Kaisa Juuso: ”Viilennyksestä on nyt huolehdittava erityisesti vanhusten asumisyksiköissä”
Kotien lisäksi sisätilojen viileydestä on huolehdittava sosiaali- ja terveydenhuollon hoitolaitoksissa sekä asumisyksiköissä, joissa hoidetaan kuumuuden vaikutuksille herkkiin väestöryhmiin kuuluvia, painottaa sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso.

Yliopistonlehtori emerita ajattelee liberaalilaatikon ulkopuolelta: Pakkoinkluusio ei toimi missään – ei kouluissa, työpaikoilla eikä maahanmuuttopolitiikassa
Voiko yliopistolla työskennellä ja luoda uraa, vaikka tunnustautuu kristityksi tai konservatiiviksi? Saako tieteentekijä vastustaa aborttia, pitää Israelin puolta ja puhua ääneen islamisaation luomasta uhkasta länsimaille? Kyllä, se on mahdollista, mutta ei mutkatonta. Ja ehkä siksi niin harvinaista.

Päivän pointti: Toksinen vallankäyttö, toiminnan ristiriitaisuudet ja kasvava tyytymättömyys Pride-liikkeen sisällä herättävät pohtimaan, joko Pride-aikakausi on tullut päätökseensä

Ranska avaamassa ovea uusille tulijoille – pelkkä palestiinalaisuus riittää nyt turvapaikan perusteeksi
Ranska on päättänyt myöntää turvapaikkoja Gazan palestiinalaisille. Tie EU:n alueelle on nyt periaatteessa auki kahdelle miljoonalle uudelle pakolaiselle. Päätökseen on reagoitu voimakkaasti, sillä se voi johtaa pakolaistulvaan ja Hamasin terrroristien ujuttautumiseen Euroopan ytimeen.

Hallitus selvittää maahanmuuttajien arvot: ”Lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”
Maahanmuutto- ja integraatiopolitiikan pitää perustus tosiasioihin, ei näppituntumaan saatikka oletuksiin. Näin ajattelee tuore opetus- ja integraatioministeri Simona Mohamsson (ent. Mohammad). Yhteiset tasavertaisuuteen perustuvat arvot on hyväksyttävä, sillä ”lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”.

EVA:n tutkimus paljastaa arvomuutoksen: Suomalaiset kallistuvat oikealle, identiteettipolitiikka ei enää vetoa kansaan kuten ennen
Elinkeinoelämän valtuuskunnan tuore arvo- ja asennetutkimus osoittaa, että suomalaisten asenteet ovat siirtyneet selvästi oikeistolaisempaan suuntaan kuluneen vuosikymmenen aikana. Suomalaisista noin puolet (49 prosenttia) asemoi itsensä poliittisesti oikealle, vajaa kolmannes vasemmalle (31 prosenttia) ja viidesosa (19 prosenttia) keskelle.