Aikuisia miehiä kotoutetaan suomalaiskouluissa – jopa 65 prosenttia ikätestatuista “alaikäisistä” turvapaikanhakijoista valehtelee ikänsä

Kaksi kolmesta ikätesteihin osoitetusta turvapaikanhakijasta valehtelee olevansa alaikäinen. Vuoden 2015 jälkeen ikätestattujen määrä on nelinkertaistunut ja ikänsä valehtelevien suhteellinen osuus kasvanut.

Maahanmuuttovirasto (Migri) osoittaa turvapaikanhakijan ikätestiin silloin kun käsillä on ulkomaalaislaissa säädetty tilanne, eli jos olemassa on ilmeisiä perusteita epäillä hakijan antamien tietojen luotettavuutta.

Ilmeistä perustetta ei ole suoraan määritelty laissa, mutta se voi olla esimerkiksi hakijan ulkonäköön tai käytökseen liittyvä seikka, hakijan ristiriitainen kertomus tai toiselta viranomaiselta saatu tieto.

Noin 400 jäi kiinni valehtelusta

Migrin ylitarkastaja Roosa Simola vahvistaa Suomen Uutisille, kuinka yhä useampi alaikäinen turvapaikanhakija paljastuu aikuiseksi.

– Vuonna 2016 tehtiin 630 ikätutkimusta. Tutkimuksiin otetuista ikätestatuista noin 65 prosenttia osoittautui täysi-ikäisiksi, Simola sanoo.

Määrällisesti viime vuoden osalta siten noin 400 turvapaikanhakijaa valehteli ikänsä.

Yhä useampi valehtelee

Ikätutkimuksia tehdään pääasiassa käden ja hampaiden luuston röntgenkuvauksien perusteella. Kuvauksista laaditaan kahden oikeushammaslääkärin yhteinen lausunto, jonka Migri arvioi osana hakijan turvapaikkaprosessia.

Myös suhteellinen osuus ikänsä valehtelevista on nousussa, sillä vuonna 2015 noin 60 prosenttia alaikäisistä turvapaikanhakijoista paljastui testeissä aikuisiksi.

Yhä useampi joutuu nykyään testattavaksi. Vuonna 2015 ikätesti tehtiin vain 149 turvapaikanhakijalle.

Terrori-iskun pääepäilty koulussa

Turvapaikanhakijoiden ikätestit nousivat jälleen puheenaiheeksi, kun Turun Sanomat uutisoi Turun terrori-iskun päätekijän, marokkolaisen Abderrahman Bouananen osallistuneen viime vuonna opetukseen turkulaisessa Puropellon koulussa.

Migrin selvityksessä Bouanane oli katsottu alaikäiseksi, joten hänet voitiin lähettää turkulaiseen kouluun paikallisten lasten seuraan. Ymmärrettävästi koululaisten vanhemmat ovat olleet raivoissaan asian paljastuttua.

Bouanane on esiintynyt viranomaisille aiemmin nimellä Abderrahman Mechkah. Hän on valehdellut viranomaisille sekä nimensä että ikänsä. Bouanane on siis nyt 22-23-vuotias eikä alle 18-vuotias, kuten aikaisemmin on luultu.

Bouananea epäillään terroristisisessa tarkoituksessa tehdyistä murhista ja niiden yrityksistä. Bouanane valehteli ikänsä siinä toivossa, että turvapaikka heltiäisi helpommin. Tiettävästi hän on kuitenkin saanut kielteisen turvapaikkapäätöksen.

Poliisi sai vihjeen radikalisoitumisesta

Bouananen tiedetään ihailleen Isis-järjestöä ja hän on esittänyt tiedusteluja, kuinka järjestön jäseneksi olisi mahdollista päästä. Vuonna 2015 Saksassa oleskellessaan hän esiintyi eri henkilöllisyyksillä ja häntä epäiltiin muun muassa pahoinpitelystä. Aikaisemmin mies oli osallistunut kokaiinin välitykseen Italiassa.

Suomen kouluissa opiskelee kymmeniä tuhansia maahanmuuttajataustaisia nuoria, joista osa on turvapaikanhakijoita. Se, että väkivaltainen, Isisiä ihaileva Bouanane on päässyt nimensä ja ikänsä valehtelemalla turkulaiseen yläkouluun, osoittaa suuria puutteellisuuksia viranomaistoiminnassa.

Myös poliisille oli vihjattu Bouananen radikalisoitumisesta. Poliisi ei kuitenkaan reagoinut, koska käsillä ei ollut konkreettista uhkaa terrori-iskusta.

Kotoutusta koululaisten keskellä

Turvapaikanhakijoiden koulutus järjestetään suomalaisissa kouluissa yleensä samoissa tiloissa ja samaan aikaan suomalaisten lasten kanssa sen vuoksi, että he kotoutuisivat paremmin.

Turun sivistystoimialan johtaja Timo Jalonen kertoi Turun Sanomille, ettei kaupungissa ole harkittu turvapaikanhakijoiden koulutuksen eriyttämistä.

- Koulun arjessa ei ole ollut ikinä mitään tästä aiheutuvia ongelmia ennen tätä iskua, Jalonen sanoi lehdelle.

Bouanane pyrki soluttautumaan kouluyhteisöön muillakin tavoilla. Viime kesänä hän osallistui suomen kielen opetukseen Turun kristillisessä opistossa. Opinnot eivät kuitenkaan juuri edistyneet.

– Hän aloitti ryhmässä, mutta jättäytyi useimmilta tunneilta pois eikä hän saanut kurssilta todistusta, rehtori Tapani Rantala puolestaan kertoi Ilta-Sanomille.

Suurimmalta osalta paperit kateissa

Turvapaikanhakijoiden taustojen selvittäminen on haastavaa, sillä noin 70-80 prosenttia turvapaikanhakijoista hakee turvapaikkaa ilman henkilöllisyyden todistavia asiakirjoja.

Kansalaisuutta ja muuta henkilöllisyyteen liittyviä yksityiskohtia selvitetään tarvittaessa lisäkysymyksin turvapaikkapuhuttelussa. Jotta voidaan varmistua, että ihminen on oikeasti vainon vaarassa, pitää luonnollisesti varmistua, että hän todella tulee paikasta josta sanoo tulevansa.

– Viranomainen katsoo henkilöllisyyden luotettavasti selvitetyksi, jos hakijalla on asiakirjat, jotka sen todistavat, käytännössä yleensä passi, kertoo Migrin tiedottaja Kaisa Härkisaari.

Puhuttelussa selvitetään tarinaa

Jos hakija esittää henkilöllisyysasiakirjoja ja niiden aitoutta on syytä epäillä, Maahanmuuttovirasto pyytää lausunnon Rajavartiolaitokselta tai keskusrikospoliisilta. Jos asiakirjoja ei ole tai hakija on esittänyt väärennöksiksi todetut asiakirjat, merkitään päätökseen, ettei henkilöllisyyttä ole varmistettu.

Turvapaikanhakijan turvapaikanhakuprosessi ei kuitenkaan keskeydy, vaikka henkilöllisyyttä ei saada selville.

– Silloin merkitään tiedoksi, että henkilöllisyyttä ei ole varmistettu. Turvapaikkapuhuttelussa selvitetään tarkemmin hakijan tarinaa. Eli jos hakija esimerkiksi kertoo tulevansa tietyltä alueelta, kysytään tähän alueeseen liittyviä tarkentavia kysymyksiä.

– Tarvittaessa voidaan myös tehdä kielitesti eli analysoida hakijan puheen perusteella, tuleeko hän sieltä, mistä kertoo tulevansa, Härkisaari sanoo.

Turvapaikka voidaan evätä valehtelusta

Jos turvapaikanhakijan valehtelu paljastuu viranomaisille, siitä on haitallisia seuraamuksia.

– Jos käy ilmi, että turvapaikanhakija on valehdellut ikänsä eli esimerkiksi sanonut olevansa alaikäinen, mutta hänet todetaan ikätestauksen perusteella täysi-ikäiseksi, ensimmäinen seuraus on se, että hänen hakemuksensa tutkitaan täysi-ikäisen hakemuksena.

– Todistettu valehtelu turvapaikanhakuvaiheessa vaikuttaa hakijan kertomuksen uskottavuuteen. Eli kun turvapaikkapäätöstä tehdään, on keskeistä uskottavuusharkinta. Jos hakijan kertomusta ei pidetä uskottavana, saa hän yleensä kielteisen päätöksen, Härkisaari selventää.

Turvapaikkahakemus, eli kansainvälistä suojelua koskeva hakemus voidaan tietyissä tapauksissa jättää myös tutkimatta. Tämän vuoden osalta heinäkuun loppuun mennessä tutkimatta on jätetty 650 hakemusta. Näistä suurin osa on niin sanottuja Dublin-tapauksia, joissa on katsottu, että vastuu turvapaikkahakemuksen käsittelystä ei ole Suomella.