

LEHTIKUVA
Raatikainen: Suomi 100 vuotta – aika purkaa asekätkentätuomiot
Jatkosodan jälkeen Suomessa hajasijoitettiin aseita siltä varalta, että Neuvostoliitto olisi miehittänyt koko maan tai osia siitä. Tekohetkellä Suomen lain mukaan hajavarastointi tai myöhemmin termiksi tullut asekätkentä ei ollut lainvastaista toimintaa, koska Suomen armeija sai käyttää keskitettyä tai hajautettua varastointijärjestelmää halunsa mukaan.
Olot Suomessa olivat Moskovan välirauhan jälkeen epävakaat ja pelko neuvostohyökkäyksestä oli läsnä koko ajan, muistuttaa perussuomalaisten kansanedustaja Mika Raatikainen.
– Aseiden hajasijoittelu osoitti, että lähes toivottomassa tilanteessakin suomalaiset olivat valmiita puolustamaan maataan. Tarkoituksena ei ollut hyökkäyssota, vaan puolustautuminen ja sissisodankäynnin aloittaminen miehityksen sattuessa.
– Asekätkentä oli maanpuolustuksen kannalta tärkeä operaatio, joka ei siis ollut lainvastainen. Myöhemmin poliittinen painostus johti siihen, että asekätkentä vaadittiin tuomittavaksi. Prosessia hidasti kuitenkin se, ettei ollut olemassa lakia, jonka pohjalta syytteet olisi voitu nostaa. Oli laadittava taannehtiva laki, Raatikainen kertaa.
Taannehtiva tuomio lähes 1 500 henkilölle
Pekkalan hallitus antoi elokuussa 1946 eduskunnalle esityksen ”Laiksi aseellisen toiminnan luvattoman valmistelun rankaisemisesta eräissä tapauksissa”. Presidentti Paasikivi allekirjoitti asekätkentälain 24.1.1947, mikä oli kaksi ja puoli vuotta ensimmäisistä pidätyksistä.
– Eduskunnan perustuslakivaliokunta ehdotti mietinnössään hallituksen esittämään lakiin useita muutoksia, mm. että syyteoikeus rikoksiin olisi rauennut vuoden 1947 lopussa. Asian toisessa käsittelyssä 14. tammikuuta 1947 eduskunta hyväksyi asekätkentälain ja julisti sen kiireelliseksi. Taannehtivan lain mukaisen tuomion sai kaikkiaan 1 488 henkilöä, Raatikainen kertoo.
– Henkilöt, jotka osallistuivat aseiden hajavarastointiin, kokivat itse tehneensä isänmaallisen velvollisuutensa ja he pitivät asekätkentää sodan jatkotoimenpiteenä.
Tuomiot edelleen voimassa
Hovioikeuden emerituspresidentti Erkki Rintala on sanonut, että sotien jälkeiset asekätkentätuomiot tulisi purkaa, jotta Suomessa säilyisi oikeusvarmuus. Hän on sanonut myös, ettei myöhemmin voida määrätä, mikä on ollut kiellettyä.
Asekätkentätuomioista on noin 70 vuotta, mutta ne ovat edelleen voimassa.
– Puolustusministeri Elisabet Rehn palautti aikanaan asekätkijöiden kunnian, mutta se ei poista tuomiota. Tuomio voidaan poistaa vain uudella oikeuden antamalla tuomiolla. Vapauttava tuomio palauttaa kunnian automaattisesti. Uuden vapauttavan tuomion antaminen ja aikaisemman vääryyden korjaaminen tässä tapauksessa riippuu poliittisesta tahdosta, muistuttaa kansanedustaja Raatikainen.
Tunnustus isänmaallisesta työstä
Nyt kun Suomi täyttää 100 vuotta, olisi Raatikaisen mielestä kunniakasta antaa tunnustus myös asekätkijöinä tuomittujen uhrautuvasta isänmaallisesta työstä.
Raatikainen on tehnyt asiasta tänään hallitukselle kirjallisen kysymyksen, jossa hän kysyy, aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin aikoinaan asekätkentään osallistuneiden tuomioiden purkamiseksi ja siten viimeinkin tunnustaa heidän uhrautuva työnsä Suomelle.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat


Jussi Halla-aho: ”Onko minkään median toimituksessa yhtä paljon rikollisia kuin Hesarissa?”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho jakaa X-tilillään kurinpalautusta Helsingin Sanomille. Halla-aho osallistuu näin keskusteluun tuoreesta hovioikeuden tuomiosta kahdelle Helsingin Sanomien toimittajalle niin kutsutussa Viestikoekeskus-jutussa. Hovioikeus kovensi käräjäoikeuden aiempaa tuomiota.

Teemu Keskisarja: Suomen osuus maailman hiilipäästöistä on yksi promille ja Suomen pinta-alasta 75 prosenttia on metsää – ”Repikää siitä tieteelliset tosiasianne”
Ylen aamussa vierailleelta kansanedustaja Teemu Keskisarjalta tivattiin kantaa hallitukselta odotettavaan ilmastostrategiaan. Keskisarja totesi asian olevan hänelle yhdentekevä. - Perussuomalaisille luonnonsuojelu on luonnollinen, pyhä asia. Ilmakehäkiihkoilu sen sijaan on paholaisen keksintö. Se on EU:n anekauppaa, lähiluonnon raiskaamista ja hiilinielujen nieleskelyä. Ilmakehäkiihkon sfääreistä olisikin tehtävä paluu aidosti vihreälle metsäpolulle.

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Nyt tuli perussuomalaisten vastaus SDP:n Razmyarin leikkauslistoihin: ”Tätäkö tarkoittaa kaiken voi tehdä reilummin?”
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom tyrmää sosialidemokraattien varapuheenjohtaja Nasima Razmyarin esitykset maataloustukien leikkauksista sekä veronkorotukset listaamattomille yhtiöille.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

SU-Show #16: Suomessa on sananvapaus, mutta islamin arvostelija joutuu usein yhä vaientamisyritysten kohteeksi – onko suomalaisista tullut kulttuurisesti alistettu kansa?
Suomen Uutiset Show'n studiossa on tarjolla tällä kertaa suoraa puhetta sananvapauden todellisesta tilasta, kulttuurisesta alistamisesta sekä syistä ilmiön taustalla. Ajankohtaista aihetta pöyhivät Yhdysvaltojen historian ja kirkkohistorian dosentti, professori ja tutkija Markku Ruotsila sekä kansanedustaja Kaisa Garedew.

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.