Suomen Kuvalehti uutisoi eilen ranskalaistutkimuksesta, jonka mukaan turvapaikanhakijat olisivatkin hyödyllisiä Euroopan taloudelle. Perussuomalaiset otti selvää, mistä tässä tutkimuksessa on oikein kyse. Poliittinen suunnittelija Riikka Purra haastattelee maahanmuuton kustannuksien laskentaan syvällisesti perehtynyttä Samuli Salmista.

Sosiaalisessa mediassa kiertää Riikka Purran mukaan kovaa vauhtia Suomen Kuvalehdessä eilen julkaistu juttu, jonka mukaan turvapaikanhakijoista on hyötyä Euroopan taloudelle.

– Kovasti on sosiaalisessa mediassa julistettu, että perussuomalaiset ovat väärässä, ja että turvapaikanhakijat ovatkin hyväksi Suomen ja muun Euroopan taloudelle, ainakin pitkällä aikavälillä. Me emme nyt ihan niele tätä selitystä, Purra toteaa.

Purran tentattavana on Suomen Perusta -ajatuspajan tutkija, tilastotieteilijä Samuli Salminen. Salminen kertoo perehtyneensä myös ranskalaistutkimukseen.

Katso haastattelu Youtubesta:

Riikka Purra haastattelee Samuli Salmista. 8 min 26 sek. Youtube.

Salminen pyytää kiinnittämään huomiota tutkimuksen keskeisiin ristiriitaisuuksiin.

– Meillä itsellämme on turvapaikanhakijoista käytössä aineistoa, VAT:lla on käytössään aineistoa samoin kuin muillakin pohjoismailla. Kaikki tulokset Norjassa, Tanskassa ja Suomessa osoittavat, että turvapaikanhakijoina tai pakolaisina maahantulleiden työllisyyssasteet ovat todella matalia, pitkänkin maassaolon jälkeen. Työllisyys ja palkat jäävät hyvin alhaisiksi verrattuna kantaväestöön. Kun katsotaan oikeaa dataa, näyttää selvältä että turvapaikanhakijat ovat suuri taloudellinen taakka pohjoismaissa.

Toiseksi, ranskalaistutkimuksessa väitetään taloudellisen vaikutuksen olevan positiivinen heti turvapaikanhakijoiden maahantulon jälkeen.

– Tulos on epämääräinen. Tutkimuksessa todetaan turvapaikanhakijoiden hyödyttävän vastaanottavaa yhteiskuntaa heti tulohetkestä lähtien, tulosten nousevan sen jälkeen hieman ja menevän nollaan kymmenen vuoden jälkeen. Mutta onko tällaisessa tuloksessa mitään järkeä, kun verrataan turvapaikanhakijoiden todellisia, toteutuneita työllisyyslukuja, maksettuja veroja ja nettotulonsiirtoja, Salminen vertaa.

– Ranskalaistutkimus arvioi, että vaikutus olisi positiivinen heti saapumisen jälkeen. Mutta tiedämme, että valtion budjetista kuluu kotouttamiseen satoja miljoonia euroja ennen kuin kukaan on edes saanut töitä. Jos joku tällaiseen tutkimukseen vedoten esittää, että turvapaikanhakijoilla on talouteen positiivinen vaikutus, niin pitäisi jollain tavalla samalla perustella, miten todellinen Suomessa kerätty rekisteriaineisto sopii yhteen ranskalaisen tutkimuksen kanssa, Salminen jatkaa.

Pohjoismaisilla tutkijoilla käytössään parempaa dataa

Toisin kuin Salmisella sekä muilla pohjoismaisilla tutkijoilla, ranskalaisella tutkimusryhmällä ei ole ollut käytössään turvapaikanhakijoita koskevaa rekisteriaineistoa. Heidän päätelmänsä nojaavat epätarkempaan aineistoon.

– Pääpointtina tässä on, että tulokset eivät ”matchaa” pohjoismaissa saatavilla olevaan rekisteriaineistoon koskien turvapaikanhakijoita.

Purra muistuttaa Suomen Perustan aikaisemmasta tutkimustuloksesta, jonka mukaan eri maista tulevien turvapaikanhakijoiden välillä on erittäin suuria eroja taloudellisten nettovaikutusten suhteen. Maahanmuuton kustannuksia kokevassa tutkimuksessa selvitettiin kymmenen suurimman tulijamaan tulijoiden kustannuksia verrattuna kantaväestöön.
Irakista ja Somaliasta tulevilla on kaikkein korkein negatiivinen nettovaikutus, noin -13 000 euroa vuodessa. Näistä maista sekä Afganistanistanista tulevien työllisyysaste jää hyvin alhaiseksi.

– Palkat ovat keskimäärin hyvin pienet. Suomessa on progressiivinen verotus, joten tuloveroa ei tällaisistä palkoista kerry, Salminen lisää.

Oheinen kaavio selvittää yhden henkilön aiheuttamia vuotuisia kustannuksia:

Julkisen talouden nettovaikutukset. Pystyakseli kertoo keskimääriäisen nettovaikutussumman euroina per 7–70-vuotias henkilö taustavaltion
mukaan vuonna 2011. Suomen Perusta.

Elinkaaritutkimus tulossa

Salminen kertoo lopuksi tekeillä olevasta, laajasta tutkimuksesta, jossa selvitetään turvapaikanhakijoina Suomeen saapuvien turvapaikanhakijoiden aiheuttamia kustannuksia koko elinkaaren yli.

– Olen tehnyt todella perusteellista tutkimusta, noin 700 sivun raporttia irakilaisten ja somalialaisten elinkaarivaikutuksista. Tulokset ovat varmasti mielenkiintoisia, ja tulevat aiheuttamaan keskustelua, Salminen kertoo.

– Eli perussuomalailta tulee jyrinää jatkossakin. Tämä Suomen Kuvalehden siteeraama tutkimus on sen sijaan hubbabubbaa, Purra summaa.

Korjaus 21.6.2018 – termi ”työttömyysasteet” -> ”työllisyysasteet”

SUOMEN UUTISET