

Samuli Salminen ja Riikka Purra. / SU
Ranskalaistutkimus väittää turvapaikanhakijoiden hyödyttävän taloutta, mutta pohjoismainen tilastotiede kertoo muuta (video)
Suomen Kuvalehti uutisoi eilen ranskalaistutkimuksesta, jonka mukaan turvapaikanhakijat olisivatkin hyödyllisiä Euroopan taloudelle. Perussuomalaiset otti selvää, mistä tässä tutkimuksessa on oikein kyse. Poliittinen suunnittelija Riikka Purra haastattelee maahanmuuton kustannuksien laskentaan syvällisesti perehtynyttä Samuli Salmista.
Sosiaalisessa mediassa kiertää Riikka Purran mukaan kovaa vauhtia Suomen Kuvalehdessä eilen julkaistu juttu, jonka mukaan turvapaikanhakijoista on hyötyä Euroopan taloudelle.
– Kovasti on sosiaalisessa mediassa julistettu, että perussuomalaiset ovat väärässä, ja että turvapaikanhakijat ovatkin hyväksi Suomen ja muun Euroopan taloudelle, ainakin pitkällä aikavälillä. Me emme nyt ihan niele tätä selitystä, Purra toteaa.
Purran tentattavana on Suomen Perusta -ajatuspajan tutkija, tilastotieteilijä Samuli Salminen. Salminen kertoo perehtyneensä myös ranskalaistutkimukseen.
Katso haastattelu Youtubesta:
Riikka Purra haastattelee Samuli Salmista. 8 min 26 sek. Youtube.
Salminen pyytää kiinnittämään huomiota tutkimuksen keskeisiin ristiriitaisuuksiin.
– Meillä itsellämme on turvapaikanhakijoista käytössä aineistoa, VAT:lla on käytössään aineistoa samoin kuin muillakin pohjoismailla. Kaikki tulokset Norjassa, Tanskassa ja Suomessa osoittavat, että turvapaikanhakijoina tai pakolaisina maahantulleiden työllisyyssasteet ovat todella matalia, pitkänkin maassaolon jälkeen. Työllisyys ja palkat jäävät hyvin alhaisiksi verrattuna kantaväestöön. Kun katsotaan oikeaa dataa, näyttää selvältä että turvapaikanhakijat ovat suuri taloudellinen taakka pohjoismaissa.
Toiseksi, ranskalaistutkimuksessa väitetään taloudellisen vaikutuksen olevan positiivinen heti turvapaikanhakijoiden maahantulon jälkeen.
– Tulos on epämääräinen. Tutkimuksessa todetaan turvapaikanhakijoiden hyödyttävän vastaanottavaa yhteiskuntaa heti tulohetkestä lähtien, tulosten nousevan sen jälkeen hieman ja menevän nollaan kymmenen vuoden jälkeen. Mutta onko tällaisessa tuloksessa mitään järkeä, kun verrataan turvapaikanhakijoiden todellisia, toteutuneita työllisyyslukuja, maksettuja veroja ja nettotulonsiirtoja, Salminen vertaa.
– Ranskalaistutkimus arvioi, että vaikutus olisi positiivinen heti saapumisen jälkeen. Mutta tiedämme, että valtion budjetista kuluu kotouttamiseen satoja miljoonia euroja ennen kuin kukaan on edes saanut töitä. Jos joku tällaiseen tutkimukseen vedoten esittää, että turvapaikanhakijoilla on talouteen positiivinen vaikutus, niin pitäisi jollain tavalla samalla perustella, miten todellinen Suomessa kerätty rekisteriaineisto sopii yhteen ranskalaisen tutkimuksen kanssa, Salminen jatkaa.
Pohjoismaisilla tutkijoilla käytössään parempaa dataa
Toisin kuin Salmisella sekä muilla pohjoismaisilla tutkijoilla, ranskalaisella tutkimusryhmällä ei ole ollut käytössään turvapaikanhakijoita koskevaa rekisteriaineistoa. Heidän päätelmänsä nojaavat epätarkempaan aineistoon.
– Pääpointtina tässä on, että tulokset eivät ”matchaa” pohjoismaissa saatavilla olevaan rekisteriaineistoon koskien turvapaikanhakijoita.
Purra muistuttaa Suomen Perustan aikaisemmasta tutkimustuloksesta, jonka mukaan eri maista tulevien turvapaikanhakijoiden välillä on erittäin suuria eroja taloudellisten nettovaikutusten suhteen. Maahanmuuton kustannuksia kokevassa tutkimuksessa selvitettiin kymmenen suurimman tulijamaan tulijoiden kustannuksia verrattuna kantaväestöön.
Irakista ja Somaliasta tulevilla on kaikkein korkein negatiivinen nettovaikutus, noin -13 000 euroa vuodessa. Näistä maista sekä Afganistanistanista tulevien työllisyysaste jää hyvin alhaiseksi.
– Palkat ovat keskimäärin hyvin pienet. Suomessa on progressiivinen verotus, joten tuloveroa ei tällaisistä palkoista kerry, Salminen lisää.
Oheinen kaavio selvittää yhden henkilön aiheuttamia vuotuisia kustannuksia:
Julkisen talouden nettovaikutukset. Pystyakseli kertoo keskimääriäisen nettovaikutussumman euroina per 7–70-vuotias henkilö taustavaltion
mukaan vuonna 2011. Suomen Perusta.
Elinkaaritutkimus tulossa
Salminen kertoo lopuksi tekeillä olevasta, laajasta tutkimuksesta, jossa selvitetään turvapaikanhakijoina Suomeen saapuvien turvapaikanhakijoiden aiheuttamia kustannuksia koko elinkaaren yli.
– Olen tehnyt todella perusteellista tutkimusta, noin 700 sivun raporttia irakilaisten ja somalialaisten elinkaarivaikutuksista. Tulokset ovat varmasti mielenkiintoisia, ja tulevat aiheuttamaan keskustelua, Salminen kertoo.
– Eli perussuomalailta tulee jyrinää jatkossakin. Tämä Suomen Kuvalehden siteeraama tutkimus on sen sijaan hubbabubbaa, Purra summaa.
Korjaus 21.6.2018 – termi ”työttömyysasteet” -> ”työllisyysasteet”
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Hallituksen selvitys vahvistaa: Humanitaarisella maahanmuutolla kielteisiä vaikutuksia Suomen julkiselle taloudelle

Maahanmuuttokriitikon käsikirja on tuorein julkaisu Suomen Perustalta

Maahanmuuttopolitiikan minikokouksesta pannukakku
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Luonnonsuojelijat vastaan ilmakehäkiihkoilijat

Antikainen: Purra pisti komission herroille luun kurkkuun Brysselissä
Euroopan komissio on jälleen nostanut esiin ajatuksen uudesta EU:n yhteisvelasta. Toisin kuin vuonna 2021, jolloin valtiovarainministerinä toiminut keskustan Annika Saarikko hyväksyi EU:n elpymispaketin mukisematta, nyt valtionvarainministerinä on Riikka Purra, joka pisti Brysselissä EU-herroille luun kurkkuun ja sanoi: ei käy.

Päivän pointti: Vanha valtamedia torjuu avoimen keskustelun – vetäytyi turvalliseen tilaan suojelemaan omia kehyskertomuksiaan

Päivän pointti: Missä Suomi-median logiikka Teksasin tulvauutisoinnissa? Väittää ehdotettujen menoleikkauksien vaikuttaneen ennen kuin niitä on tehty

Antifaa epäillään aseellisesta hyökkäyksestä viranomaisia vastaan Teksasissa
Vasemmistolainen vihapuhe on johtanut aseelliseen väkivaltaan Yhdysvalloissa. Rajaturvallisuutta valvovia viranomaisia vastaan on viime päivinä tehty kaksi aseellista hyökkäystä. Ensimmäisen suoritti Antifan iskuryhmä, jossa oli mukana useita transnaisia. Toisessa yhteenotossa yksittäinen hyökkääjä menetti henkensä.

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Suomi ei hyväksy uutta EU-yhteisvelkaa – ”Me emme kannata tällaisia järjestelyjä, me vastustamme niitä”
Valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo, että epävirallista yhteisvelkakeskustelua on jo käyty tällä viikolla euroryhmässä. Purran mukaan Suomen hallituksen kanta asiaan on selvä: uutta yhteisvelkaa ei hyväksytä. - Jo hallitusohjelmaan on selvästi kirjattu, että Suomi edellyttää jokaisen jäsenmaan kantavan vastuuta omista veloistaan ja taloudestaan.

Poliittinen myrsky Teksasin tulvien ympärillä yltyy: Lastenlääkäri sai potkut mauttoman somepäivityksen vuoksi
Teksasin tuhoisat tulvat ovat synnyttäneet Yhdysvalloissa paitsi valtavan inhimillisen tragedian, myös kiivaan poliittisen keskustelun. Useat liberaalit vaikuttajat ja demokraattisen puolueen keskeiset henkilöt ovat joutuneet rajun arvostelun kohteeksi syytettyään presidentti Donald Trumpia ja republikaanipuoluetta tulvien aiheuttamista vahingoista ja kuolemista.

Jengipomon pidätys Turkissa enteilee huumemarkkinoiden uusjakoa Pohjolassa – valtatyhjiö täytetään tavalla tai toisella
Rikollispomon pidätys Turkissa johtaa valtatyhjiöön Pohjoismaiden ja ennen kaikkea Ruotsin huumekaupassa. Myös kilpailevan jengin johtaja on maanpaossa, joten järjestäytyneen rikollisuuden mannerlaatat ovat liikkeessä. Tyhjiöillä on tapana täyttyä, tavalla tai toisella.

Euroopan parlamentti äänesti Bulgarian liittymisestä euroon – Tynkkynen ainoa suomalaismeppi, joka äänesti vastaan
Euroopan parlamentissa äänestettiin tiistaina Bulgarian hyväksymisestä euroalueen jäseneksi. Mepit antoivat maan eurojäsenyydelle tukensa äänin 531‒69. Tyhjää äänestäneitä oli 79. Paikalla olleista suomalaisista mepeistä ainoa, joka vastusti Bulgarian eurojäsenyyttä, oli perussuomalaisten Sebastian Tynkkynen.

Antikainen: Hovioikeus tuomitsi HS-toimittajat maanpetosrikoksesta – mutta kuinka paljon salaisuuksia ehti vuotaa?
Helsingin Sanomien toimittajien teot eivät jättäneet tulkinnanvaraa niiden vakavuuden suhteen, perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen kirjoittaa.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää
PS Naiset 1/2025

Lue lisää