
Ari Koponen iloitsee lakiuudistuksesta: ”Älyttömät älykännykät vihdoin pois tunneilta”
Hallitus on maanantaina hyväksynyt lakiesityksen kännykkäkiellosta kouluissa.

LEHTIKUVA
Älypuhelimien käytölle on tulossa eduskunnasta laki, joka mahdollistaa kännyköiden käytön kieltämisen oppituntien aikana. Oppilas saisi käyttää omaa puhelinta tai mobiililaitteita vain oppimistarkoitukseen tai terveydenhuoltoonsa. Rehtoritaustainen kansanedustaja Jaana Strandman haluaa koulujen laativan yhteneväiset järjestyssäännöt kännyköiden käytön rajoittamiseksi ja koulujen työrauhan parantamiseksi.
Koulun olisi laadittava järjestyssäännöt puhelimien käytöstä ja säilytyksestä työpäivien aikana, joka tarkoittaa siis oppitunteja, välitunteja, ruokailua ja siirtymisiä paikasta toiseen.
– Järjestyssäännöillä voidaan puhelimen käyttöä rajoittaa, vaikka vain yhteen välituntiin. Järjestyssäännöt mahdollistavat paikallisten tarpeiden huomioon ottamisen. Opetushallituksen tulee mielestäni tässäkin asiassa ohjeistaa kouluille järjestyssääntöjen tekeminen niin, että tietyt pääasiat ovat joka puolella Suomea yhteneväiset, toivoo kansanedustaja Jaana Strandman.
– Mobiililaitteiden kieltäminen koulutyöskentelyssä tuo positiivisia vaikutuksia oppimisessa suoriutumiseen ja oppitunnilla keskittymiseen. Koulujen työrauha paranee. Sääntöjen selkiyttäminen lisää oppilaiden yhdenvertaisuutta.
– Haluan käynnistää keskustelun ja toimenpiteet sen edistämiseksi, että vanhemmat ja huoltajat eivät hankkisi kännyköitä vielä ensimmäisen ja toisen luokan oppilaille. Tutkimusnäyttöä on siitä, miten älylaitteiden käyttö vaikuttaa kasvavan lapsen ja nuoren aivotoimintaan. Tämä vaatisi yhteispäätöksen ja linjauksen, Strandman sanoo.
Aivoliiton kansallinen aivoterveysohjelma on antanut suositukset älypuhelimen vapaa-ajankäytöstä erityisesti lapsille ja nuorille. 2–6-vuotiaille suositellaan ruutuaikaa maksimissaan tunti päivässä. Nuorten ja aikuisten älypuhelin käyttöajan tulisi olla 2-3 tuntia päivässä. Lisäksi älypuhelimien jatkuvaa availua pitäisi välttää, sillä tiedetään, että jatkuvat keskeytykset kuormittavat aivoja.

PS ARKISTO
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Hallitus on maanantaina hyväksynyt lakiesityksen kännykkäkiellosta kouluissa.

Hallitus haluaa muuttaa perusopetuslakia siten, että kännyköiden ja mobiililaitteiden käyttö oppituntien aikana sallittaisiin vain oppimistarkoitukseen tai oppilaan terveydenhoitoon. 25 vuotta erityisopettajana ja rehtorina toiminut perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman pitää esitettyä lakiuudistusta hyvin tervetulleena.

Perussuomalaisten kansanedustaja Mira Nieminen on tänään jättänyt toimenpidealoitteen välituntien lisäämisestä kännykkäkiellon piiriin.

Hallitus on loppusyksyllä tuomassa eduskuntaan lakiesityksen, jolla kännykän käyttöä voidaan rajoittaa koulupäivien aikana nykyistä tehokkaammin.

Kännyköiden käytön rajoituksiin kouluissa on tulossa ennen vuoden loppua kiristyksiä. Kansanedustaja ja sivistysvaliokunnan varapuheenjohtajana toimiva Ari Koponen kannattaa täyskieltoa kännyköille kouluissa. Koponen painottaa kuitenkin maalaisjärkeä, ja lain tulee huomioida esimerkiksi erinäisten sairauksien aiheuttamat tarpeet kännykän käytölle.
Viikon suosituimmat

Perussuomalainen kaupunginvaltuutettu Vilhelm Junnila vaatii Turkua perumaan suunnitellun islamilaisen kulttuurikeskuksen tonttivarauksen ja eväämään hankkeelta kaiken taloudellisen tuen. Junnila varoittaa jättimoskeijan luovan riskejä rinnakkaisyhteiskunnan syntymiselle ja poliittisen islamin vaikutusvallalle. Perussuomalaisten valtuustoryhmä muistuttaa Helsingin suurmoskeijahankkeen kariutumisesta ja vaatii hankkeen ulkomaisen rahoituksen sekä luokkahuoneiden opetussisältöjen perusteellista selvittämistä.

Tulevan vaalikauden 8–10 miljardin euron sopeutustoimet ovat niin mittavia, että kaikkia julkisia kustannuksia on pakko tarkastella kriittisesti. Koska kansantalous nojaa vahvasti verotuloihin, maahanmuuton taloudellisella nettopositiivisuudella – eli maksettujen verojen ja aiheutettujen julkisten menojen erotuksella – on kriittinen merkitys taloudellisissa vaikeuksissa kamppailevalle Suomelle, kirjoittaa valtiovarainministeri Riikka Purran erityisavustaja Asmo Maanselkä.

Uutuuskirjassaan Liisa Keltikangas-Järvinen pohtii, miksi voimme huonommin kuin koskaan, vaikka elämme monella mittarilla parasta aikaa. Legendaarisen psykologin näkemykset valaisevat myös woke-hysteriaa sekä narsistisen eliitin maahanmuuttosokeutta.

Helsingin Sanomat pysyy linjalleen uskollisena ja löytää jälleen suomalaiset mahdollisiksi syyllisiksi maahanmuuton lieveilmiöihin. Hesarin tarinankerronnassa häirinnän kohteina takseissa ovatkin itse asiassa maahanmuuttajataustaiset taksikuskit. Näkökulmaa vaihtamalla todellisuus todellakin näyttää toiselta.

Entinen europarlamentaarikko Pirkko Ruohonen-Lerner on saanut tarpeekseen Helsingin Sanomien mediasisällöistä. Tilaus on mennyt katkolle jo aikapäiviä sitten, koska lehden mielipidekäytävä on hämmästyttävän kapea. Hesaria Ruohonen-Lerner kutsuu suoraan punavihreäksi propagandaksi.

Aftonbladetin mukaan poliisi keskeytti viikonloppuna epäillyn sukuelinten silpomisen uppsalalaisessa kauneushoitolassa. Epäillyn teon kohteena oli alle viisivuotias tyttö. Yhdellä kiinniotetuista oli päällään lääkärin työasu ja käsissään kirurgisia instrumentteja. Kahdeksan kiinniotetun joukossa oli saman perheen jäseniä, ja viranomaiset ottivat paikalta lapsia huostaan.

SDP:n eduskuntavaaliehdokas ja somelääkäri Atte Virolainen on julkaissut Instagramissa kyseenalaisen kuvamanipulaation, jossa sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman esitetään samassa kuvassa kahden muun julkisuudessa kohua aiheuttaneen henkilön kanssa. Perussuomalaisten europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen arvostelee Virolaisen toimintaa viestipalvelu X:ssä.

Valtiovarainministeri Riikka Purra on kutsunut erityisavustajakseen valtiotieteiden maisteri Janne Laineen. Hän aloittaa tehtävässään tänään. Laine on tehnyt pitkän uran kuntajohtajana ja keskustan luottamustehtävissä.

SAK, STTK, Tehy ja Erto julistivat tiistaina kuluttajaboikotin Israelin tuotteille. Päätös on herättänyt vastalauseita jäsenistössä, jonka mukaan edunvalvontajärjestön tehtävä ei ole ajaa ulkopolitiikkaa.

Kehitysjärjestöjen kattojärjestö Fingo vastasi perussuomalaisten vaatimukseen lopettaa kehitysyhteistyö ”faktantarkistuksella”. Järjestö vaikenee täysin Suomen kehitysavun epäonnistumisista.

Lue lisää

Lue lisää

Lue lisää