
Ari Koponen iloitsee lakiuudistuksesta: ”Älyttömät älykännykät vihdoin pois tunneilta”
Hallitus on maanantaina hyväksynyt lakiesityksen kännykkäkiellosta kouluissa.

LEHTIKUVA
Älypuhelimien käytölle on tulossa eduskunnasta laki, joka mahdollistaa kännyköiden käytön kieltämisen oppituntien aikana. Oppilas saisi käyttää omaa puhelinta tai mobiililaitteita vain oppimistarkoitukseen tai terveydenhuoltoonsa. Rehtoritaustainen kansanedustaja Jaana Strandman haluaa koulujen laativan yhteneväiset järjestyssäännöt kännyköiden käytön rajoittamiseksi ja koulujen työrauhan parantamiseksi.
Koulun olisi laadittava järjestyssäännöt puhelimien käytöstä ja säilytyksestä työpäivien aikana, joka tarkoittaa siis oppitunteja, välitunteja, ruokailua ja siirtymisiä paikasta toiseen.
– Järjestyssäännöillä voidaan puhelimen käyttöä rajoittaa, vaikka vain yhteen välituntiin. Järjestyssäännöt mahdollistavat paikallisten tarpeiden huomioon ottamisen. Opetushallituksen tulee mielestäni tässäkin asiassa ohjeistaa kouluille järjestyssääntöjen tekeminen niin, että tietyt pääasiat ovat joka puolella Suomea yhteneväiset, toivoo kansanedustaja Jaana Strandman.
– Mobiililaitteiden kieltäminen koulutyöskentelyssä tuo positiivisia vaikutuksia oppimisessa suoriutumiseen ja oppitunnilla keskittymiseen. Koulujen työrauha paranee. Sääntöjen selkiyttäminen lisää oppilaiden yhdenvertaisuutta.
– Haluan käynnistää keskustelun ja toimenpiteet sen edistämiseksi, että vanhemmat ja huoltajat eivät hankkisi kännyköitä vielä ensimmäisen ja toisen luokan oppilaille. Tutkimusnäyttöä on siitä, miten älylaitteiden käyttö vaikuttaa kasvavan lapsen ja nuoren aivotoimintaan. Tämä vaatisi yhteispäätöksen ja linjauksen, Strandman sanoo.
Aivoliiton kansallinen aivoterveysohjelma on antanut suositukset älypuhelimen vapaa-ajankäytöstä erityisesti lapsille ja nuorille. 2–6-vuotiaille suositellaan ruutuaikaa maksimissaan tunti päivässä. Nuorten ja aikuisten älypuhelin käyttöajan tulisi olla 2-3 tuntia päivässä. Lisäksi älypuhelimien jatkuvaa availua pitäisi välttää, sillä tiedetään, että jatkuvat keskeytykset kuormittavat aivoja.

PS ARKISTO
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Hallitus on maanantaina hyväksynyt lakiesityksen kännykkäkiellosta kouluissa.

Hallitus haluaa muuttaa perusopetuslakia siten, että kännyköiden ja mobiililaitteiden käyttö oppituntien aikana sallittaisiin vain oppimistarkoitukseen tai oppilaan terveydenhoitoon. 25 vuotta erityisopettajana ja rehtorina toiminut perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman pitää esitettyä lakiuudistusta hyvin tervetulleena.

Perussuomalaisten kansanedustaja Mira Nieminen on tänään jättänyt toimenpidealoitteen välituntien lisäämisestä kännykkäkiellon piiriin.

Hallitus on loppusyksyllä tuomassa eduskuntaan lakiesityksen, jolla kännykän käyttöä voidaan rajoittaa koulupäivien aikana nykyistä tehokkaammin.

Kännyköiden käytön rajoituksiin kouluissa on tulossa ennen vuoden loppua kiristyksiä. Kansanedustaja ja sivistysvaliokunnan varapuheenjohtajana toimiva Ari Koponen kannattaa täyskieltoa kännyköille kouluissa. Koponen painottaa kuitenkin maalaisjärkeä, ja lain tulee huomioida esimerkiksi erinäisten sairauksien aiheuttamat tarpeet kännykän käytölle.
Viikon suosituimmat

Perinteisten sukupuoliroolien purkamisen ja moninaisemman mieskuvan piti vapauttaa ja tehdä elämästä helpompaa. Toisin kävi. Yhä useamman nuoren miehen kohdalla lopputulos näyttää olevan päinvastainen. Tuore yhdysvaltalaistutkimus kertoo sukupolvesta, jossa epäonnistumisen kokemus, yksinäisyys ja epätoivo ovat yleistyneet. Samalla moni kaipaa elämäänsä merkitystä juuri perinteisistä ihanteista, perheestä, vastuusta ja aikuisuuden selkeistä rakenteista. Vähitellen keskustelu poikien ja miesten asemasta on ainakin muuttunut entistä moniäänisemmäksi, eikä woke-feminismillä ole siitä enää yliotetta.

Helsingin yliopiston katsauksen mukaan seksuaalirikosten määrä on noussut ja korkeimmat tasot näkyvät Saharan eteläpuolisista maista kotoisin olevilla afrikkalaistaustaisilla sekä länsiaasialaistaustaisilla 18–29-vuotiailla miehillä.

SDP:n kolmas varapuheenjohtaja Matias Mäkynen kutsuu valtion ruokakauppoja ’’harkinnan arvoiseksi ehdotukseksi’’.

Veronmaksajien kustantamassa mediassa väiteltiin tällä viikolla akateemisten herrojen Janne Saarikiven ja Teivo Teivaisen kesken nationalismista, mutta johtopäätökset jäivät piippuun vinoutuneen kysymyksenasettelun vuoksi.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom esittää yllättävän kehotuksen: jokaisen tulisi lukea vasemmistopuolueiden vaihtoehtobudjetit. Ne sisältävät niin pimeitä politiikkatoimia, että koen velvollisuudekseni välittää ne mahdollisimman laajasti suomalaisten tietoon, Bergbom sanoo.

Perussuomalaisten Jani Mäkelä sekä kokoomuksen Jukka Kopra vaativat oppositiolta realismia ja vastuunkantoa. He korostivat MTV:n Asian ytimessä -ohjelmassa, että Suomen talousongelmien juuret ovat edellisen vasemmistohallituksen velkapolitiikassa. Miehet eivät hyväksyneet nykytilanteen vierittämistä yksin nykyhallituksen syyksi.

Viihdealan ammattilaiset käyvät keskustelua siitä, onko monimuotoisuutta korostavien käytäntöjen yleistyminen kaventanut taiteellista vapautta, erityisesti vitsailun ja komedian osalta.

Kotimaisen vasemmistomme ideologinen maahanmuuttokiihko vaikuttaa tänä päivänä jo muinaisjäänteeltä, kun viime vuosina vasemmistopuolueet kautta Euroopan ovat korjanneet linjaansa maahanmuuttokriittiseksi.

Valtiovarainministeri Riikka Purran erityisavustaja, tekniikan tohtori Jussi Lindgren varoittaa blogissaan, että länsimainen kulttuuri on hiipumassa. Lindgrenin mukaan professori Samuel P. Huntingonin aikoinaan ennustama kulttuurien yhteentörmäys on nyt käynnissä, ja Eurooppaa heikentävät sekä sisäinen hedonismi että hallitsematon maahanmuutto.

Suomi ei nouse sillä, että leimaamme eri mieltä olevia ideologioiden kannattajaksi ja asemuotoisten tarinoiden levittäjiksi, kirjoittaa perussuomalaisten poliittinen suunnittelija Juhani Huopainen.




Lue lisää

Lue lisää