

LEHTIKUVA
Reijonen: Mistä löytyvät suomalaisten rokotustiedot?
Perussuomalaisten kansanedustaja, sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Minna Reijonen moittii suomalaista terveydenhuollon järjestelmää, jossa esimerkiksi rokotetietoja ei löydy kovin helposti.
– Suomalaisten rokotustietoja ei ole yksiselitteisesti tallennettu mihinkään siten, että tiedot tarvittaessa löytyisivät helposti eri terveydenhuollon yksiköistä asiakkaan asioidessa siellä, sanoo Minna Reijonen.
Terveydenhuollon yksiköissä on kymmeniä, jopa satoja erilaisia tietokoneohjelmia, jotka eivät keskustele keskenään, ja tiedonvälitys on ongelmallista. Ajantasaisten tietojen ylläpito on periaatteessa eniten kansalaisen omalla vastuulla. Rokotustietoja ei automaattisesti löydy toisessa terveydenhuollon asiointipisteessä tai eri paikkakunnalla asioidessa.
– Koronarokotuksen alkaessa on tärkeää olla valtakunnallinen, selkeä, yksiselitteinen järjestelmä ja toimintatapa kaikkialla, kun rokotetiedot kirjataan ylös. Selkeä ja yhtenäinen järjestelmä on tärkeää nyt ja rokotteen osalta myös tulevaisuudessa, mikäli tarvitaan tehosteannoksia. Selkeä järjestelmä helpottaisi hoitohenkilökunnan työtä.
Rekisteristä ei löydy yksittäisten henkilöiden rokotustietoja
Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen valtakunnalliseen rokotusrekisteriin kerätään tällä hetkellä rokotustietoja julkisen perusterveydenhuollon potilastietojärjestelmistä ja tulevaisuudessa myös erikoissairaanhoidossa ja yksityisessä terveydenhuollossa annetuista rokotuksista.
– Tästä rekisteristä ei kuitenkaan voi tarkistaa yksittäisen henkilön rokotustietoja, vaan se seuraa ja arvioi kansallisen rokotusohjelman kattavuutta, hyötyjä ja turvallisuutta, Reijonen toteaa.
Reijonen teki kirjallisen kysymyksen, miten koronarokotustiedot tallennetaan kansalaisten osalta selkeällä tavalla, koska nykyisin ei ole olemassa Suomessa yhtenäistä järjestelmää, josta kansalaisten ajantasaiset rokotetiedot löytyvät.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Antikainen: Onko Suomen rokotelinja EU:ssa rokotesolidaarisuus vai kansallinen etu?

EU:ssa kannattaa olla suuri jäsenmaa: Saksalainen komission puheenjohtaja haluton rankaisemaan Saksaa unionin rokoteohjelman rikkomuksista

Saarikolla tai Ohisalolla ei minkäänlaista käsitystä, kuinka moni suomalainen on rokotettu juhannukseen mennessä

Ronkainen: Hallituksen rokotusstrategia pettää

Reijonen: Sekamelska tietojärjestelmistä aiheuttaa turhia vaaratilanteita

Reijonen: Milloin kaikki halukkaat suomalaiset on rokotettu?

EU:n rokotefarssi horjuuttaa unionia – ”Brexitissä britit tekivät kaiken oikein”

Reijonen: Poliiseille ja muille kriittisillä aloilla toimiville saatava rokotukset
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Aatu Arjalainen ja Nahom Hagos – kumpi on todempi uhka?

Someen jaettu pahoinpitely nostatti espanjalaisten raivon – afrikkalaisjengin ja paikallisten yhteenotot ovat jatkuneet yli viikonlopun
Paikallisten asukkaiden ja afrikkalaisjengin väliset väkivaltaisuudet ovat jatkuneet jo kolmatta yötä espanjalaisessa pikkukaupungissa. Taustalla ovat sosiaaliset ongelmat ja uskonnollinen eripura, joiden sanotaan olevan hallitsemattoman maahanmuuton seurausta. ”On aika panna vastaan ennen kuin on liian myöhäistä”, tulkitsee asukas paikallisten tuntoja.

Antikainen: Kuvitelkaa demarien Nasima Razmyar sisäministerinä – rajat auki, suut kiinni ja lisää turvapaikanhakijoita suomalaisten elätettäväksi
Pääministeripuolueena SDP:n ja Nasima Razmyarin toimintalinja olisi selvä: vihapuheesta vankilaan – mutta laittomasta maassaoleskelusta palkinto. Suomalaisille rajat sananvapauteen – mutta ei rajoja maahanmuutolle. Ja jos kritisoisit Razmyaria, joutuisit maksamaan kunnianloukkauksesta korvauksia, kansanedustaja Sanna Antikainen varoittaa.

AKT-pamppu Ismo Kokon mielestä bussiliikenne pysähtyisi ilman maahanmuuttajia – PS:n Grönroosilta tyly kuitti: ”AKT:n kaverilla kysynnän ja tarjonnan perusasiat hukassa”
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos selventää mamutusta komppaavalle ay-pomo Ismo Kokolle, että toki Suomessa bussit liikkuisivat aivan hyvin myös ilman maahanmuuttajia, tällöin vain kuljettajien palkat olisivat hieman korkeammat kuin nyt.

Tukala helle jatkuu – Ministeri Kaisa Juuso: ”Viilennyksestä on nyt huolehdittava erityisesti vanhusten asumisyksiköissä”
Kotien lisäksi sisätilojen viileydestä on huolehdittava sosiaali- ja terveydenhuollon hoitolaitoksissa sekä asumisyksiköissä, joissa hoidetaan kuumuuden vaikutuksille herkkiin väestöryhmiin kuuluvia, painottaa sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso.

Yliopistonlehtori emerita ajattelee liberaalilaatikon ulkopuolelta: Pakkoinkluusio ei toimi missään – ei kouluissa, työpaikoilla eikä maahanmuuttopolitiikassa
Voiko yliopistolla työskennellä ja luoda uraa, vaikka tunnustautuu kristityksi tai konservatiiviksi? Saako tieteentekijä vastustaa aborttia, pitää Israelin puolta ja puhua ääneen islamisaation luomasta uhkasta länsimaille? Kyllä, se on mahdollista, mutta ei mutkatonta. Ja ehkä siksi niin harvinaista.

Päivän pointti: Toksinen vallankäyttö, toiminnan ristiriitaisuudet ja kasvava tyytymättömyys Pride-liikkeen sisällä herättävät pohtimaan, joko Pride-aikakausi on tullut päätökseensä

Ranska avaamassa ovea uusille tulijoille – pelkkä palestiinalaisuus riittää nyt turvapaikan perusteeksi
Ranska on päättänyt myöntää turvapaikkoja Gazan palestiinalaisille. Tie EU:n alueelle on nyt periaatteessa auki kahdelle miljoonalle uudelle pakolaiselle. Päätökseen on reagoitu voimakkaasti, sillä se voi johtaa pakolaistulvaan ja Hamasin terrroristien ujuttautumiseen Euroopan ytimeen.

Hallitus selvittää maahanmuuttajien arvot: ”Lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”
Maahanmuutto- ja integraatiopolitiikan pitää perustus tosiasioihin, ei näppituntumaan saatikka oletuksiin. Näin ajattelee tuore opetus- ja integraatioministeri Simona Mohamsson (ent. Mohammad). Yhteiset tasavertaisuuteen perustuvat arvot on hyväksyttävä, sillä ”lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”.

EVA:n tutkimus paljastaa arvomuutoksen: Suomalaiset kallistuvat oikealle, identiteettipolitiikka ei enää vetoa kansaan kuten ennen
Elinkeinoelämän valtuuskunnan tuore arvo- ja asennetutkimus osoittaa, että suomalaisten asenteet ovat siirtyneet selvästi oikeistolaisempaan suuntaan kuluneen vuosikymmenen aikana. Suomalaisista noin puolet (49 prosenttia) asemoi itsensä poliittisesti oikealle, vajaa kolmannes vasemmalle (31 prosenttia) ja viidesosa (19 prosenttia) keskelle.