KOLUMNI Viime aikoina julkisuudessa on herätty maksuongelmaisten ahdinkoon. Se on päässyt syntymään, koska vakuudettomat kulutusluotot ja pikavipit ovat olleet liian helposti saatavissa.
Suomessa toimii tällä hetkellä noin 80 pikavippialan yritystä. Ne tekevät satumaisia voittoja liiketoiminnalla, joka perustuu heikossa taloudellisessa asemassa olevien luotottamiseen lainoilla, joiden todellinen vuosikorko on jopa useita satoja prosentteja. Tällainen liiketoiminta on täysin tuomittavaa koronkiskontaa ja siksi sitä pitäisi rajoittaa tiukasti.
Pikavippifirmat rantautuivat Suomeen vuonna 2005. Tuolloin pikavippien saamisen mutkattomuus yöaikaankin tekstiviestillä edisti alan nopeaa kasvua. Ongelmat ovat vuosi vuodelta kasvaneet. Tällä hetkellä noin 380 000 kansalaisella on maksuhäiriömerkintä. Vuonna 2013 säädettiin alle 2000 euron luotoille korkokatto. Uudistusta kierretään tarjoamalla tätä suurempia, jopa 60 000 euron luottoja, jotka voi nostaa osissa. Uudistuksen jälkeen kuluttajien taloudelliseen hyväksikäyttöön nojaava bisnes on saanut jatkua entistäkin haitallisempana.
Kuluttaja-asiamiehellä ei juuri ole työkaluja puuttua epäkohtiin. Yrityksiä voidaan viedä esimerkiksi harhaanjohtavan markkinoinnin takia markkinaoikeuteen, joka voi määrätä kohtuuttomille ja lainvastaisille toimintatavoille uhkasakon. Jos yritys muuttaa toimintatapojaan, ei uhkasakko lankea maksettavaksi eikä yritykselle koidu taloudellisia seuraamuksia.
Lainsäätäjä on jälleen kerran vuosia alan toimijoita jäljessä. Aikaa olisi ollut runsaasti kuluttajien suojan parantamiseen, mutta poliittista tahtoa ei ole löytynyt. Pikavippifirmojen lobbarit pyrkivät pitämään lainsäädännön omille bisneksilleen edullisena. Tässä ne ovat onnistuneetkin erinomaisesti.
Vastuullisen taloudenhoidon opetus on tärkeää maksuongelmien ennaltaehkäisyssä. Tämän lisäksi olisi lainsäädäntöä muutettava siten, että pikavippien myöntämiselle asetettaan rajoituksia. Nykymenolla pikavippeihin hairahtuminen voi kertaheitolla johtaa kuluttajan vuosikymmeniä kestäviin velkaongelmiin. Tarvitsemme tiukkaa lainsäädäntöä pikavippifirmojen aggressiivista mainontaa ja koronkiskontaa vastaan.
Pirkko Ruohonen-Lerner, PS/ECR
Euroopan parlamentin jäsen
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Huippuhiihtäjä Vilma Nissinen kutsuu Vantaan Hakunilaa "Suomen Mogadishuksi". Vertaus ei synny tyhjästä, vaan kokemuksista itäuusimaalaisen alueen muuttuneesta ilmapiiristä. Rohkea vertaus pakottaa tarkistamaan, millaiseksi yksi Suomen nopeimmin kasvavista kaupungeista on muuttunut.
Hollannissa ilotulitteiden ampuminen lähti uudenvuoden aattona totaalisesti käsistä riehujien tulittaessa viranomaisia ja ampuessa summittaisesti kohti väkijoukkoja. Kaksi ihmistä kuoli ja satoja loukkaantui. Kirkkokin paloi siinä sivussa. Vuodenvaihteen levottomuudet Euroopassa olivat enemmän tai vähemmän heijastuksia hallitsemattoman maahanmuuton ongelmista ja kansallismielisten puolueiden kannatus sai taas kerran vankan lisäpotkun.
Somali- ja monikulttuuriyhdistyksille on jaettu vuosikausia huikeita summia, jotka nousevat useisiin miljooniin euroihin. Avustusten saajien joukossa on vuodesta toiseen samoja yhdistyksiä, joiden toiminnasta tiedetään joko vähänlaisesti tai ei mitään. Perussuomalaisten helsinkiläinen varavaltuutettu Mika Merano esittää julkista tukea saaville yhteisöille lisää velvollisuuksia avata rahankäyttöään – tai vaihtoehtoisesti rahahanat kokonaan kiinni.
Kun Yhdysvaltojen Minnesotasta alkoi tihkua tietoja somaleiden jättimäisistä sosiaaliturvaan ja julkisiin palveluihin liittyvistä miljardihuijauksista, moni järkyttyi. Huijaukset oli toteutettu käyttämällä hyväksi ihmisten hyväntahtoisuutta: puhuttiin lasten ruokintaohjelmista, autismipalveluista ja hoivasta. Rahaa käytettiin aivan muuhun kuin mihin se oli tarkoitettu, ja sitä virtasi myös Somaliassa toimivan terroristijärjestö al-Shabaabin rahoittamiseen, kirjoittaa perussuomalaisten varakansanedustaja ja Vaasan kaupunginvaltuutettu Jukka Mäkynen.
Perinteisten medioiden toimittajat ahkeroivat viime vuonna päätteet sauhuten tarinoita siitä, kuinka liikemies Elon Musk oli innostunut taistelun tuoksinassa oikomaan kättään ja mukamas tekemään niin sanotun natsitervehdyksen. Kun joku muu tekee vastaavan eleen, vaikenee valtamedia kuin muuri.
Perusuomalaisten ex-kansanedustaja Reijo Tossavainen kummastelee Facebookissa ja viestipalvelu X:ssä leviävää Helsingin yliopiston väitöskirjatutkijan kirjoitusta. Tutkija on kirjoittanut Facebook-sivullaan tekstin, jossa Tossavaisen mielestä käsketään vallankumoukseen. Lisäksi tutkija toteaa eräässä päivityksessään, että Suomen voisi liittää Venäjään.
Ison-Britannian pääministeri Keir Starmer on ajautunut jälleen poliittiseen kohuun, kun työväenpuolueen tukema ylähuonenimitys paljastui valetohtoriksi. Vuosien ajan tohtorina esiintynyt pitkän linjan vaikuttaja Dame Ann Limb myönsi antaneensa harhaanjohtavaa tietoa koulutuksestaan vuosien ajan. Konservatiivipuolueen edustaja Kevin Hollinrake sanoo tapauksen paljastavan valtaa pitävän vasemmiston kaksinaismoralismin: oikeisto-oppositio käy läpi ankaran seulonnan, mutta työväenpuolueelle myönteiset nimitykset hyväksytään puutteellisesta taustaselvityksestä huolimatta.
Yhdysvallat iski viime yönä Venezuelaan ja otti vangiksi maan presidentin Nicolas Maduron. Perussuomalaisten kansanedustajat kommentoivat kanavillaan tapahtumia.
Trumpin hallinto on keskeyttänyt maahanmuuttohakemusten käsittelyn 39 maasta. Pääosin afrikkalaisten valtioiden kansalaisilla ei ole oikeutta viisumiin, turvapaikkaan tai kansalaisuuteen ainakaan toistaiseksi.
Maailma on murroksessa ja media siinä sivussa. Vanha valtamedia pyrkii uutisoinnillaan edelleen neuvomaan ja ohjaamaan seuraajiaan, vaikka julkisivu rapistuu kiihtyvää vauhtia. Totuutta on ehkä jo liian myöhäistä etsiä mutta pyrkimys ennakkoluulottomaan ja kunnianhimoiseen uutisointiin olisi edelleen ansainnan arvoista.
Lue lisää
Lue lisää
