KOLUMNI Viime aikoina julkisuudessa on herätty maksuongelmaisten ahdinkoon. Se on päässyt syntymään, koska vakuudettomat kulutusluotot ja pikavipit ovat olleet liian helposti saatavissa.
Suomessa toimii tällä hetkellä noin 80 pikavippialan yritystä. Ne tekevät satumaisia voittoja liiketoiminnalla, joka perustuu heikossa taloudellisessa asemassa olevien luotottamiseen lainoilla, joiden todellinen vuosikorko on jopa useita satoja prosentteja. Tällainen liiketoiminta on täysin tuomittavaa koronkiskontaa ja siksi sitä pitäisi rajoittaa tiukasti.
Pikavippifirmat rantautuivat Suomeen vuonna 2005. Tuolloin pikavippien saamisen mutkattomuus yöaikaankin tekstiviestillä edisti alan nopeaa kasvua. Ongelmat ovat vuosi vuodelta kasvaneet. Tällä hetkellä noin 380 000 kansalaisella on maksuhäiriömerkintä. Vuonna 2013 säädettiin alle 2000 euron luotoille korkokatto. Uudistusta kierretään tarjoamalla tätä suurempia, jopa 60 000 euron luottoja, jotka voi nostaa osissa. Uudistuksen jälkeen kuluttajien taloudelliseen hyväksikäyttöön nojaava bisnes on saanut jatkua entistäkin haitallisempana.
Kuluttaja-asiamiehellä ei juuri ole työkaluja puuttua epäkohtiin. Yrityksiä voidaan viedä esimerkiksi harhaanjohtavan markkinoinnin takia markkinaoikeuteen, joka voi määrätä kohtuuttomille ja lainvastaisille toimintatavoille uhkasakon. Jos yritys muuttaa toimintatapojaan, ei uhkasakko lankea maksettavaksi eikä yritykselle koidu taloudellisia seuraamuksia.
Lainsäätäjä on jälleen kerran vuosia alan toimijoita jäljessä. Aikaa olisi ollut runsaasti kuluttajien suojan parantamiseen, mutta poliittista tahtoa ei ole löytynyt. Pikavippifirmojen lobbarit pyrkivät pitämään lainsäädännön omille bisneksilleen edullisena. Tässä ne ovat onnistuneetkin erinomaisesti.
Vastuullisen taloudenhoidon opetus on tärkeää maksuongelmien ennaltaehkäisyssä. Tämän lisäksi olisi lainsäädäntöä muutettava siten, että pikavippien myöntämiselle asetettaan rajoituksia. Nykymenolla pikavippeihin hairahtuminen voi kertaheitolla johtaa kuluttajan vuosikymmeniä kestäviin velkaongelmiin. Tarvitsemme tiukkaa lainsäädäntöä pikavippifirmojen aggressiivista mainontaa ja koronkiskontaa vastaan.
Pirkko Ruohonen-Lerner, PS/ECR
Euroopan parlamentin jäsen
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.
Vantaa on Suomen vieraskielisin kaupunki, jonka asukkaista lähes kolmannes puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea. Luvut puhuvat puolestaan kaupungista, jossa työttömyys ja riippuvaisuus sosiaalituista ovat huippuluokkaa koko maan tasolla. Vantaa voi näyttää suunnan, johon Suomi on maahanmuuton myötä menossa - jos sitä ei selvästi rajoiteta.
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.
Pride-teemapelipaidasta henkilökohtaisen vakaumuksensa vuoksi kieltäytyneen jääkiekkoilija Veli-Matti Savinaisen tapaus on ollut viikonlopun keskustelunaihe. Savinaisen Pride-nihkeys poiki saman tien voimakkaan reaktion Setalta, cancelointiyrityksen ja jopa vihjailua lakimuutoksista. Vihreän puolueen puheenjohtajalla Sofia Virralla näyttäisi myös olevan oma roolinsa tapahtumien taustalla.
TPS:n SM-liigaottelussa syntyi viikonloppuna kohu, kun kokenut hyökkääjä Veli-Matti Savinainen kieltäytyi pelaamasta Pride-teemapelipaidassa. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom muistuttaa, että työntekijällä on Suomessa oikeus kieltäytyä poliittisesta tai ideologisesta toiminnasta työpaikallaan.
Jääkiekkoilija Veli-Matti Savinainen kieltäytyi pukemasta Pride-paitaa TPS:n pelissä, koska ei halua julkisesti tukea Pride-ideologiaa. Turun Setan paikallisjohto ilmoitti, että Savinaisen ei olisi pitänyt edes pelata, kun hän ei suostunut käyttämään Pride-paitaa. Samalla Seta julkaisussaan valitti sitä, että Suomen syrjintälainsäädäntö estää tällaisen sivuuttamisen. Ajatus on pysäyttävä. Ihminen pitäisi sulkea ulos työtehtävästään siksi, että hän ei suostu julkisesti osoittamaan ideologista uskollisuutta Pridelle, kirjoittaa Perussuomalaisen Nuorison 1. varapuheenjohtaja Jyri Tallgren.
Mailiin tupsahti uutiskirje, jossa MustReadin toimittaja Erkka Railo tenttaa Ylen uutta toimaria Marit af Björkestenia. Ylen mielestä yhtiön tehtävä on yhdistää suomalaisia, mutta toisaalta poliittinen polarisaatio vaikeuttaa yhteiskunnallista keskustelua, kirjoittaa valtiovarainministeri Riikka Purran erityisavustaja Matias Turkkila.
Perussuomalaisten kansanedustaja Onni Rostila tyrmää Turun seudun Setan kommentin Veli-Matti Savinaisen pelipaitakohusta.
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.
Lue lisää
Lue lisää
