Helsingin poliisilaitoksen ammattimaisen rikollisuuden tutkintayksikkö on kuluneen vuoden aikana paljastanut Ruotsista johdettua huumausainerikollisuutta yhdessä Ruotsin poliisin kanssa. / LEHTIKUVA
Ruotsalaisen organisaation epäillään tuoneen Suomeen satoja kiloja huumausaineita. Paikalliset katujengit ovat levittäneet aineita eteenpäin asiakkailleen. Poliisin toimivalla kansainvälisellä ja kansallisella yhteistyöllä on ollut ratkaiseva merkitys kokonaisuuden selvittämisen kannalta.
Helsingin poliisilaitoksen katujengirikosten tutkintaryhmä on saamassa valmiiksi kaksi esitutkintakokonaisuutta, jotka liittyvät ruotsalaiseen järjestäytyneeseen rikollisuuteen sekä kotimaiseen katujengirikollisuuteen.
Ruotsista tulleiden henkilöiden epäillään välittäneen vuoden 2025 aikana huomattavan suuria määriä erilaisia huumeita pääkaupunkiseudulla sijaitsevista asunnoista.
Poliisi takavarikoi esitutkinnan aikana epäiltyjen käyttämistä asunnoista 220 kiloa amfetamiinia, noin 50 kiloa kokaiinia, lähes 400 000 kappaletta huumausaineiksi luokiteltuja lääkeaineita sekä ampuma-aseita.
– Esitutkinnan perusteella kokonaisuus liittyy ulkomailta johdettuun kansainväliseen huumausainerikollisuuteen, jossa on ollut mukana myös suomalaisia katujengeihin liittyviä henkilöitä eri rooleissa, kertoo tutkinnanjohtaja, rikostarkastaja Masi Puolakka.
– Esitutkintaa on tehty yhteistyössä erityisesti Ruotsin poliisin kanssa ja esitutkinnan edetessä myös Norjan poliisin kanssa. Toimivalla kansainvälisellä ja kansallisella yhteistyöllä on ollut ratkaiseva merkitys kokonaisuuden selvittämisen kannalta.
Kokonaisuudessa on epäiltynä noin 30 henkilöä, joista 13 on tällä hetkellä edelleen vangittuna. Henkilöitä epäillään törkeistä huumausainerikoksista sekä ampuma-aserikoksista. Kaikki epäillyt ovat täysi-ikäisiä. Epäiltynä on erityisesti Ruotsin kansalaisia ja Suomessa asuvia Somalian kansalaisia.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Haaparannan ja Tornion välinen rajanylityspaikka on Pohjois-Suomen vilkkain. Vuosittain rajan ylittää suuntaan tai toiseen lähes 12 miljoonaa ajoneuvoa. Raja on yhä vahvemmin myös huumeiden läpikulkureitti Suomen markkinoille. Ruotsalaisjengit käyttävät hyväkseen rajan lapsia ja nuoria, jotka helpon rahan toivossa syrjäytyvät suurkaupunkien kasvattien lailla.
Kuluvalla viikolla uutisoitiin ulkomaalaistaustaisten rikollisten osuuden olevan peräti 80% keskusrikospoliisin tutkimissa törkeissä huumausainerikoksissa. Perussuomalaiset näkee huumetilanteen muuttuneen katastrofaaliseksi, johon on puututtava välittömästi. Puolue peräänkuuluttaakin aidon kokonaisratkaisun luomisen tärkeyttä.
Ulkomaalaisten rikollisten osuus on kasvanut jo 80 prosenttiin keskusrikospoliisin (KRP) tutkimissa törkeissä huumausainerikoksissa. KRP:n mukaan erityisesti ruotsalaisten rikollisten osuus on kasvanut huumejutuissa lyhyessä ajassa huomattavasti.
Perusasiaa-ohjelman uudessa jaksossa keskustellaan huumeongelmasta ja erityisesti Alfa-PVP:stä eli peukusta. Mitkä ovat peukunkäytön seuraukset yksilölle ja yhteiskunnalle ja miten ongelma voitaisiin selättää - vai voidaanko ylipäätään. Keskustelemassa ovat kaupunginvaltuutettu Tuulia Alanko sekä ex-kansanedustaja, komisario Tom Packalén.
Uutissuomalaisen jutussa kerrotaan, että Suomen Tulli on takavarikoinut tänä vuonna moninkertaisen määrän alfa-PVP-muuntohuumetta viime vuoteen verrattuna. Tämän vuoden aikana erittäin vaaralliseksi luokiteltua alfa-PVP:tä eli peukkua on takavarikoitu elokuun puoliväliin mennessä jo yli 11 kiloa, kun koko viime vuonna takavarikoitiin yhteensä puoli kiloa.
Rikollispomon pidätys Turkissa johtaa valtatyhjiöön Pohjoismaiden ja ennen kaikkea Ruotsin huumekaupassa. Myös kilpailevan jengin johtaja on maanpaossa, joten järjestäytyneen rikollisuuden mannerlaatat ovat liikkeessä. Tyhjiöillä on tapana täyttyä, tavalla tai toisella.
Jengirikolliset laajentavat toimintaansa Pohjois-Ruotsissa. Kyseessä ei ole viihtymys Lapin taikaan vaan huumeiden salakuljetus ja kruunuun nähden vahva euro. Suomessa huumeista maksetaan Ruotsia korkeampaa hintaa, joten rahat kannattaa käydä hakemassa itänaapurista.
Viikon suosituimmat
Tampereen kaupunginvaltuuston kokouksessa maanantaina 19. tammikuuta käsiteltiin kaupungin uutta hyvinvointisuunnitelmaa 2026–2029, mutta siihen alun perin sisältynyt, kummallinen empatiataulu poistettiin ennen kokouksen alkua. Taulu siirrettiin jatkovalmisteluun, eikä sitä käsitelty valtuustossa.
Tampereen kaupunginvaltuuston maanantain kokouksessa käsiteltävä Tampereen uusi hyvinvointisuunnitelma jakaa ihmisiä eri lokeroihin yksilöllisten ominaisuuksien ja kriteerien perusteella. DEI-politiikkaan nojaavan suunnitelman mukaan enemmistöihin kuuluville ei tarvitsisi kohdistaa yhtä paljon palveluita, kun taas vähemmistöihin kuuluville annettaisiin enemmän.
Britannian perinteinen kahden puolueen poliittinen järjestelmä luhistuu kiihtyvällä vauhdilla. Konservatiivipuolueen kansanedustajat loikkaavat yksi toisensa jälkeen gallupjohdossa paistattevaan Reform UK -puolueeseen, koska äänestäjien näkemykset ja huolet on sivuutettu johdonmukaisesti aivan liian pitkään. Britannian uusi suunta on yhä selvemmin Reform UK:n johtaja Nigel Faragen käsissä.
Britannian työväenpuolue aikoo korvata virallisessa hallituksen määritelmässä ”islamofobian” termillä ”muslimeihin kohdistuva vihamielisyys”. Tämä saattaa arvostelijoiden mukaan sisältää riskin mielipidekontrollista. Islamin erityissuoja saattaisi estää uskonnon oikeutetun kritiikin ja loisi käytännössä uuden jumalanpilkkalain.
Kokoomus ja SDP kiistelevät parhaillaan sosiaalisessa mediassa siitä, kuka vastaa Tampereen kohutun Empatiataulun suunnittelusta ja ideoinnista. Hanke on miellyttänyt erityisesti demaripormestari Ilmari Nurmista, mutta myös kokoomus on osallistunut sen edistämiseen.
Kanariansaarilla on verotus ja ilmasto kohdallaan, mutta silti talous ei oikein toimi. Suomessa ei ole kohdallaan verotus eikä ilmasto, kirjoittaa perussuomalaisten poliittinen suunnittelija Juhani Huopainen.
Kunnat voivat Saksassa määrätä turvapaikanhakijat yleishyödyllisiin töihin pientä korvausta vastaan. Työstä kieltäytyvä menettää osan avustuksistaan. Useat poliitikot haluavat laajentaa saman käytännön kaikkiin työkykyisiin sosiaaliavun saajiin. Vuonna 1993 säädetty laki on palaamassa aktiiviseen käyttöön poliittisten ristiriitojen aiheuttaman tauon jälkeen.
Yleisradio on ottanut taas käyttöön johdon hulppean palkitsemisjärjestelmän tämän vuoden alusta. Tulospalkitseminen koskee myös muuta henkilökuntaa. Suurin osa Ylen työntekijöiden ammattijärjestön (YOT) kyselyyn vastanneista ei kuitenkaan pidä kannustinjärjestelmää oikeudenmukaisena. Monet työntekijät kokevat, että palkitsemisen perusteet ovat jopa mielivaltaiset.
Vasemmistoliiton kannattajien joukossa poliittisen väkivallan hyväksyttävyys näyttää kasvaneen selvästi kahdessa vuodessa. Psykologian tohtori Oskari Lahtisen analyysin mukaan osuus niistä vasemmistoliittolaisista, jotka eivät vastusta väkivaltaa ”poliittisesti vaarallisia ihmisiä” kohtaan, nousi reilusta 20 prosentista (2022) noin 30 prosenttiin (2025). Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii kaikilta eduskuntapuolueilta - vasemmistoliitto mukaan lukien - nolletoleranssia poliittiselle väkivallalle.
Karkotuksia vastustavat aktivistit ryntäsivät sunnuntaina kirkkoon Minneapolisissa keskeyttäen jumalanpalveluksen. Lapsiperheiden paetessa kirkosta aktivistit huusivat iskulauseitaan, kuten "ICE ulos" ja "hävetkää". Seurakuntalaisten poistuttua aktivistit jäivät huutelemaan, että he ovat se oikea yhteisö. Aktivistien mukana oli CNN-kanavan entinen huippujuontaja, joka saarnasi pastorille perustuslain takaamasta mielenosoitusoikeudesta. Liittovaltion lain mukaan kirkko on kuitenkin häirinnältä suojattu yksityisalue, joten seuraamuksia saattaa olla tulossa.
