Ruotsi: Kiistely oppilaiden vaikutusvallasta kiihtyy – opettajille tehty kyselytutkimus kertoo karusta arjesta

Samaan aikaan ruotsalaisopettajat ja -tutkijat taittavat peistä siitä, pitäisikö peruskoulujen ja lukion oppilaiden vaikutusvaltaa omiin opintoihinsa ja koulunkäyntitapoihinsa jotenkin rajata.

Viime viikolla Suomen Uutiset kertoi Lundin yliopiston Inger Enkvististä, joka totesi ääneen Ruotsin opettajajärjestön haastattelussa, että oppilaiden osallisuus ja oikeudet ovat menneet liian pitkälle niin, että koko yhteiskunta kärsii.

Ruotsin opettajajärjestö teki jäsentensä keskuudessa suuren kyselytutkimuksen, jolla selvitettiin opettajien kokemuksia siitä, pääsevätkö oppilaat ohjaamaan koulun arkea ja opetusta enemmän kuin pitäisi.

Kyselyn tulokset on nyt julkaistu, ja ne löytyvät Ruotsin opettajajärjestön sivuilta.

Tutkimukseen vastasi 2 718 opettajaa. Heistä 37 % oli sitä mieltä, että oppilaat pääsevät vaikuttamaan liikaa asioihin, joiden suhteen heillä ei ole osaamista eikä kokemusta. Peräti 63 % katsoi, että oppilaiden vaikutusmahdollisuudet ovat viime aikoina kasvaneet entisestään. 70 % vastanneista opettajista toivoi, että koulujen johdolta saataisiin selkeät dokumentit ja kirjaukset siitä, että opettaja päättää opetuksesta.

Kurssisisällöt, arvostelumuodot ja -perusteet, arvosanat, opetusmetodit – lista asioista, joihin oppilaat odottavat saavansa vaikuttaa ja joihin puuttumiseen he katsovat olevansa oikeutettuja, on häkellyttävän pitkä, paljastaa kyselytutkimus. Se kertoo karua kieltään asioista, jotka ovat Suomessakin tuttuja.

Loppumaton neuvotteleminen vie aikaa opetukselta

Myös meillä opettajat joutuvat keskustelemaan – opettajaslangilla ilmaistuna vääntämään – päivittäin siitä, missä tiloissa oppilaat suostuvat työskentelemään, kenen kanssa, milloin pidetään taukoa, kuinka monta uusintakertaa kokeille pitää antaa ja missä muodossa kokeet pidetään – suullisesti, kirjallisesti vai jollakin oppilaan ehdottamalla tavalla.

Usein oppilaat ja heidän vanhempansa katsovat tämän kaiken kuuluvan demokratian ja yhdenvertaisuuden piiriin.

– Meidän opettajien odotetaan päivystävän meilejä ja viestejä ja järjestävän uusintatenttejä pyynnöstä milloin perheille sopii, vaikka usein käy niin, ettei kokelas edes ilmesty paikalle, kuvailee Ruotsin opettajajärjestön kyselyyn vastannut Leena Noreen, joka on opettanut lukiossa vuodesta 1991.

Kyselyyn vastanneet opettajat korostavat, että pitävät tärkeänä opiskelijoiden kohtaamista ja näiden esittämien näkökohtien huomioimista. Mutta se ei saa tarkoittaa sitä, että oppilaat voivat odottaa koulujärjestelmän vastaavan heidän jokaiseen yksilölliseen toiveeseensa kuin tilauksiin.

– Pitkälle viedyn kouludemokratian puolustajilta unohtuu myös se, että kymmenvuotias ei välttämättä edes halua pohtia sitä, miten hän parhaiten oppii. Alakoululaiset ja pitkälti myös yläasteikäiset ovat lapsia, jotka toivovat aikuisen ohjaavan, päättävän viime kädessä tuntien sisällöstä ja kantavan vastuuta, huomauttaa eräs kyselyyn vastannut opettaja.

Rehtori: katse lainsäätäjiin ja kouluvirastoon

Ruotsin kouludebattiin osallistunut koulunjohtaja Linnea Lindquist vaatii vastauksia ja toimenpiteitä lainsäätäjiltä ja esimerkiksi koulutarkastusvirastolta (Skolinspektionen), joka Lindquistin mukaan pakottaa niin rehtorit kuin opettajatkin antamaan liikaa vaikutusvaltaa oppilaille. Lindquist on yksi niistä asiantuntijoista, jotka jo alkukeväästä ehdottivat oppilaiden vaikuttamismahdollisuuksien vähentämistä opetussuunnitelmissa.

– Tämänhetkinen lainsäädäntö ja koulutarkastusviraston ohjeistukset aliarvostavat opettajia, sanoo Lindquist.

– Me opettajat emme vastusta sitä, että oppilaat saavat sanoa sanansa välituntiaktiviteetteihin tai kouluruokaan. Mutta rajan siihen, mihin tarvitaan koulutetun aikuisen päätöstä, pitää olla selkeä.