
Teemu Keskisarjan kolumni: Ylen tanskalainen roskapönttö
Miksi Tanskan hömppä valloittaa Suomessa julkisen palvelun median, ihmettelee Teemu Keskisarja.

Kuvan lähde: SVT Nyheter
Ruotsista pitää tehdä nykyaikainen kansankoti kymmenessä vuodessa – parhaat osat menneestä ja tulevasta. Se tarkoittaa Ruotsia, jossa rikollisuuden niskat on taitettu ja maahanmuutto on saatu kuriin. Se tarkoittaa Ruotsia, jossa ensin hoidetaan omat velvollisuudet ja vasta sitten kysytään omien etujen perään. Näin linjasi Ruotsidemokraattien puheenjohtaja Jimmie Åkesson Ruotsin yleisradioyhtiön ohjelmasarjassa ”Puhe kansakunnalle – minun Ruotsini 2028”.
Ohjelmasarjan idea on siinä, että kukin puoluejohtaja saa näin ennen valtiopäivävaaleja puhua katsojakunnalle televisiossa 15 minuuttia suoraan sydämestä. Ilman, että kukaan katkoo puhetta ja sotkee poliitikon ajatuksenjuoksua.
Åkessonin puhe kiertyi paljon turvallisuuden ympärille. Hän haluaa saada aikaan Ruotsin, jossa rikolliset istuvat linnassa, sairaat saavat tarvitsemansa hoidon ja kansalaiset huolehtivat työtä tekemällä omalta osaltaan hyvinvointiyhteiskunnasta.
– Näin ei ole asian laita tänään, sanoo Åkesson ja jatkaa:
– Ruotsi on hajoamassa palasiksi ja syynä on vuosikymmeniä jatkunut vastuuton politiikka, joka on repinyt suuria aukkoja maamme hyvinvointiin.
Åkesson kutsuu visiotaan ”nykyaikaiseksi kansankodiksi”. Ihmisten vieraantuminen yhteiskunnasta ja kansanryhmien eriytyminen toisistaan ovat hänen maassaan historiaa.
– Näen silmissäni Ruotsin, jossa olemme toisiamme kädestä pitäen ottaneet takaisin rikollisille ja uskonnollisille ääriliikkeille menetetyt lähiöt. Kymmenessä vuodessa olemme voittaneet taistelun järjestäytynyttä rikollisuutta vastaan, hän unelmoi.
Åkesson sanoo haluavansa demokraattisen valtion, jossa vallitsee tasa-arvo ja ymmärrys yhteisestä hyvästä. Maahanmuutto on edelleen mahdollista, mutta sen täytyy olla huomattavasti paremmin säänneltyä kuin tänä päivänä.
Hänen mukaansa jokaisen, joka etsii tulevaisuuttaan Ruotsista, pitää opetella maan kieli, kunnioittaa yhteiskunnan sääntöjä ja pitää huolta omasta toimeentulostaan. Jos nämä yhteiset pelisäännöt eivät sovi, voi etsiä sijaansa jostain muualta, painottaa ruotsidemokraattien puheenjohtaja.
Åkessonin Ruotsissa jokaiselle on taattu huolenpito ja hoito sukupuolesta, asuinpaikasta tai tuloista riippumatta. Hän sanoo haluavansa tehdä hoitotyöstä toiveammatin, jossa työehdot ovat kilpailukykyiset ja työkavereita on riittävästi.
– Jakolinja maassamme kulkee rakentavan ja rikkovan väestönosan välillä. Heidän välillään, jotka rakentavat autoja ja jotka niitä kaduilla polttavat, määrittelee ruotsidemokraattien puheenjohtaja Jimmie Åkesson.
Puhetta arvioitiin tuoreeltaan eri tiedotusvälineissä ja muun muassa Ruotsin yleisradioyhtiön analyysissä Åkessonin nähtiin nyt tavoittelevan selvästi laajempaa äänestäjäjoukkoa kuin aikaisemmissa vaaleissa. Vaalien tärkeimmiksi kysymyksiksi ovat nousevassa maahanmuutto sekä rikollisuus ja ne ovat ruotsidemokraattien epistolan ydinaluetta.
Nyt kuitenkin Åkessonin nähtiin puheessaan ojentavan kätensä myös maahanmuuttajataustaisille äänestäjille. Kaikilla, jotka hyväksyvät yhteiset pelisäännöt ja elättävät itse itsensä, on etuoikeus asua Ruotsissa.
Silloin kun tavoitellaan laajempia äänestäjäjoukkoja keskeistä on puolueen uskottavuus. Kommenttien mukaan juuri siinä Åkesson on tehnyt mahtityön: ruotsidemokraatit alkaa olla puolue muiden joukossa. Enää ei tarvitse salailla tai hävetä, jos ilmoittaa äänestävänsä ruotsidemokraatteja.
Puheenjohtaja Åkessonissa nähtiin myös romantikon piirteitä, kun hän hamuaa takaisin kadonneeksi kuvaamaansa turvallisuuden ja onnen aikaa. Kansankoti tuo monen ruotsalaisäänestäjän mieleen sosialidemokraatit sekä hyvinvointivaltion rakentamisen toisen maailmansodan jälkeen.
Ruotsidemokraatit haluavat nyt ilmiselvästi kaapata itselleen kansankoti-käsitteen. He ovat valmiita pystyttämään sen uudelleen, entistä ehompana. Ja uusi kansankoti on avoin kaikille, jotka ovat valmiit tekemään sen eteen oman osansa.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat

Miksi Tanskan hömppä valloittaa Suomessa julkisen palvelun median, ihmettelee Teemu Keskisarja.

Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii ulkoministeriön kehitysapuhallinnon rajua keventämistä. Ulkoministeriön kehityspoliittisella osastolla työskentelee yli 80 henkilöä. Osastolla on yksi osastopäällikkö, kaksi apulaisosastopäällikköä ja seitsemän yksikköä omine päällikköineen. Siis yhteensä kymmenen päällikköä yhdellä osastolla.

Vieraskielisten osuus helsinkiläisissä kouluissa jatkaa kasvuaan. Kantaväestö hakeutuu omiensa pariin puoluekannasta riippumatta ja valitsee asuinpaikkansa sen perusteella, missä on vähiten vieraskielisiä.

Vasemmistoliiton kansanedustaja Veronika Honkasalo haluaa jatkaa leikkausuhan alla olevien Somalian järjestöhankkeiden rahoitusta. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom puolustaa ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavion ratkaisua olla myöntämättä hankkeille avustuksia, koska palautusyhteistyö Somalian kanssa ei toimi.

Perussuomalainen ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio ei myöntänyt rahaa kansalaisjärjestöjen kehitysapuhankkeille Somaliaan. Ulkoministeriö järjesti taannoin hanketuen hakukierroksen, jossa järjestöt hakivat Somaliaan yhteensä noin 4,2 miljoonan euron rahoituksia. Ministeri Tavion päätöksellä rahat säästetään.

Keskusta vaatii hallitusta tilille hyvinvointialueiden ongelmista, vaikka puolue itse oli rakentamassa nykyistä sote-rahoitusmallia viime hallituksessa. Valtiovarainministeri Riikka Purra muistutti eduskunnan kyselytunnilla keskustaa sen omasta vastuusta ja totesi hallituksen jo korjanneen rahoituslakia.

Koneen Säätiön rahoittama Metsäliike pakotti keskeyttämään metsätyöt Pieksämäellä laittomasti. Samalla se todisti omaa ympäristöalarmismiaan vastaan. Metsätalous ja luonnon monimuotoisuus mahtuvat samalle hehtaarille, painottaa Metsäammattilaiset tiedotteessaan.

Somalian media on noteerannut ministeri Ville Tavion päätöksen torjua kansalaisjärjestöjen Somalia-hankkeet. Myös Ylen somalinkieliset uutiset teki aiheesta oman uutisvideon.

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavion päätös olla myöntämättä avustuksia Somaliaan suunnattujen kansalaisjärjestöjen avustushankkeille saa kiitosta useammalta suunnalta. - Kun puhutaan toissijaisista menokohteista ja niistä säästämisestä, tämä jos jokin on sitä, sanoo perussuomalaisten 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius.

Puolan Krakovassa lauantaina tapahtuneen joukkoampumisen uhriluku on noussut kuuteen. Lisäksi hyökkäyksestä epäillyn miehen kotoa on löydetty kolme kuollutta, tiettävästi ampujan vanhemmat sekä sisko. Viranomaiset selvittävät hyökkääjän äärinationalistisiksi kuvailtuja näkemyksiä ja niiden mahdollista yhteyttä veritekoon.

Lue lisää

Lue lisää

Lue lisää