Ruotsila: Trumpin koronadiagnoosi voi myös yhdistää kahtiajakautunutta kansaa

Mitä vaikutuksia koronalla on Yhdysvaltain presidentinvaaleihin? Voiko vastakkainasettelu lieventyä? Suomen Uutiset kysyi asiaa dosentti Markku Ruotsilalta.

Presidentti Donald Trumpin koronatartunta on laittanut sekä Trumpin ja Joe Bidenin kampanjatoimistoissa sananmukaisesti “etusivut uusiksi”.

Väkevästi kahtiajakautunut maa yrittää nyt näyttää hivenen yhtenäisempiä kasvoja maailmalle – ainakin demokraattien taholta. Siitä kertoo, esimerkiksi se, että Bidenin kampanja – osin vaalitaktisista syistä – veti Trumpia mainetta likaavat kampanjansa pois.

Myös entinen demokraattipresidentti Barack Obama otti kantaa sosiaalisessa mediassa kansakuntaa yhdistäen.

Yhdysvaltojen historian dosentin Markku Ruotsilan mukaan kansakunta voi yhdistyä.

– Trumpista voi tulla arkkityyppinen sijaiskärsijä kuten presidentti Ronald Reaganista 1980-luvulla – tai sitten huomion kääntyminen koronaan voi pienentää hänen voitonmahdollisuuksiaan, koska enemmistö äänestäjistä ei tähänkään asti ollut tyytyväinen hänen koronnatoimiinsa. Kaikki arvailut ovat yhtä hyviä ja yhtä huonoja, koska mitään vastaavaa tilannetta ei ole ollut näin lähellä vaaleja, hän sanoo.

Kahtiajakautuneisuus on jatkunut 1960-luvulta lähtien

Pandemian, ilmastonmuutoksen ja kaksinapaistuneen maalmantilanteen aikana on hyvä kääntää katsetta presidentinvaalivuoteen 1964, jolloin kisa käytiin demokraattipresidentti Lyndon B. Johnsonin ja republikaanien ehdokkaan, Barry Goldwaterin välillä. Elettiin Neuvostoliiton ja Yhdysvaltojen välistä kylmän sodan aikaa ja Sikojenlahden vuoden 1962 ohjuskriisi oli tuoreessa muistissa.

Poliittisen historian loanheiton katsotaan alkaneen näistä vaaleista, kun demokraattipuolue kuvasi Daisy-mainoksen, jossa pieni tyttö laskee päivänkakkaran terälehdillä maailmanlopun. Samassa mainoksessa Lyndon B. Johnson kehottaa kansalaisia joko rakastamaan toisiaan tai kuolemaan.

(Juttu jatkuu videon alla)

Ruotsilan mukaan kahtiajako ei oikeasti ole syventynyt sitten 1960-luvun, vaan se on jatkunut aina siitä lähtien, koko ajan.

– Kahtiajako on nyt vain näkyvämpää median muutoksen takia. Toiseksi se on entistä selvemmin puoluepolitisoitunut – siis että molemmista puolueista on pääosin poistunut maltillinen keskusta ja nyt kumpikin edustaa yhtä ideologista ääripäätä.

Dosentti sanoo, että kansalaisten “hiljainen enemmistö” on aina 1970-luvulta lähtien ollut konservatiivista ja vähemmistö vasemmistolaista.

– Vähemmistöllä on tosin ollut hallussaan pääosa mediasta, akateemisesta maailmasta ja muusta kulttuurintuottamisesta – ja enemmistö on siksi kääntynyt sitä vastaan. Kaikki mitä tapahtui 1960-luvulla ja 1970-luvun alussa – tapahtuu nyt.

Ruotsila mainitsee samat tänä päivänä ajankohtaiset asiat: mellakat ja muu väkivalta, aseistautuneen äärivasemmiston hyökkäykset, Amerikan esittäminen läpeensä pahana systeemisesti rasistisena maana ja korkeimman oikeuden käyttö kulttuurisodan välineenä. Kaikki tapahtuu aivan saman kaavan mukaisesti myös nyt. Ja vastareaktiokin kaikkeen tähän on samanlainen, hän tarkentaa.