
Ruskon kokoomus uhkaa erota puolueesta
Ruskon kokoomus uhkaa erota puolueesta, jos hallituksen sote-esitys etenee suunnitellussa muodossaan. Turun naapurissa sijaitsevan Ruskon kunnan kokoomuslaiset eivät hyväksy sitä, että Turun seudulla keskuskaupunki järjestää sosiaali- ja terveystoimen palvelut ja muiden osuudeksi jää pelkkä maksaminen.
– Hallituksen ajama sote-uudistus merkitsee Ruskolle pelkkää maksajan roolia, sanoo kunnanhallituksen kokoomuslainen puheenjohtaja Sisko Hellgren Ylen haastattelussa.
Demokratiavaje uhkana
Tämä on varsin noloa myös siksi, että sote-esityksen harsi kasaan kokoomuksen turkulainen kansanedustaja ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Petteri Orpo. Sote-esityksen pahin vika olisi, että se jättäisi alle 20 000 asukkaan kunnat vaille kunnollista päätösoikeutta palveluiden järjestämisen tavasta. Pieni alle 20 000 asukkaan kunta ei saisi omaa edustajaansa päättämään peruspalveluiden järjestämisestä sote-alueen työryhmiin. Pienet kunnat saisivat ainostaan yhteisen edustajan alueelta, jolla asuu vähintään 20 000 asukasta. Lakiasiantuntijat ovat pitäneet esitystä kuntien itsehallintoperiaatteen vastaisena. Jos lakia ryhdytään muuttamaan tähän suuntaan, se saattaisi vaatia asian säätämistä jopa perustuslain säätämisjärjestyksessä.
Alle 20 000 asukkaan kunnat eivät saisi järjestää itse perus-, eikä erikoisterveydenhuoltoa. Niiden pitää hankkia kaikki palvelunsa lähialueen suuremmasta kunnasta, joka tuottaa ne isäntäkuntamallilla.
Peruspalvelut täytyy hankkia vähintään 20 000 asukkaan kunnista. Erikoisterveydenhuollon palvelut täytyy hankkia maakunnan keskuskunnasta, jossa on vähintään 50 000 asukasta. Tuollainen kunta voisi järjestää myös kaikki sote-palvelunsa itsenäisesti.
Hellgren sanoo, että kyseessä on pelko lähipalveluiden puolesta.
Kehyskunta ei voisi vaikuttaa sisältöön
– Kehyskunta, joka on maksumiehen roolissa, ei pysty vaikuttamaan palveluiden sisältöön. Näemme uhkana sen, että lähipalvelut ovat vaarassa. Tätä emme halua. Lähipalveluilla voimme vaikuttaa siihen, että kustannukset pysyvät kurissa, Hellgren toteaa.
Ruskolaiset kokoomusvaltuutetut ovat pettyneitä hallituksen linjaan.
– Ennen vaaleja puhuttiin, että pakkoliitoksia ei tule. Tässä tilanteessa kyllä viedään edellytykset toimia itsenäisenä kuntana.
He vetoavat Helsingin Sanomien viime syksyiseen selvitykseen, jonka mukaan Rusko on Suomen paras kunta: keskuskuntaa pienemmillä tuloilla on tuotettu palvelut, joihin ihmiset ovat tyytyväisiä.
ps verkkotoimitus
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat


Jussi Halla-aho: ”Onko minkään median toimituksessa yhtä paljon rikollisia kuin Hesarissa?”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho jakaa X-tilillään kurinpalautusta Helsingin Sanomille. Halla-aho osallistuu näin keskusteluun tuoreesta hovioikeuden tuomiosta kahdelle Helsingin Sanomien toimittajalle niin kutsutussa Viestikoekeskus-jutussa. Hovioikeus kovensi käräjäoikeuden aiempaa tuomiota.

Teemu Keskisarja: Suomen osuus maailman hiilipäästöistä on yksi promille ja Suomen pinta-alasta 75 prosenttia on metsää – ”Repikää siitä tieteelliset tosiasianne”
Ylen aamussa vierailleelta kansanedustaja Teemu Keskisarjalta tivattiin kantaa hallitukselta odotettavaan ilmastostrategiaan. Keskisarja totesi asian olevan hänelle yhdentekevä. - Perussuomalaisille luonnonsuojelu on luonnollinen, pyhä asia. Ilmakehäkiihkoilu sen sijaan on paholaisen keksintö. Se on EU:n anekauppaa, lähiluonnon raiskaamista ja hiilinielujen nieleskelyä. Ilmakehäkiihkon sfääreistä olisikin tehtävä paluu aidosti vihreälle metsäpolulle.

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Nyt tuli perussuomalaisten vastaus SDP:n Razmyarin leikkauslistoihin: ”Tätäkö tarkoittaa kaiken voi tehdä reilummin?”
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom tyrmää sosialidemokraattien varapuheenjohtaja Nasima Razmyarin esitykset maataloustukien leikkauksista sekä veronkorotukset listaamattomille yhtiöille.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

SU-Show #16: Suomessa on sananvapaus, mutta islamin arvostelija joutuu usein yhä vaientamisyritysten kohteeksi – onko suomalaisista tullut kulttuurisesti alistettu kansa?
Suomen Uutiset Show'n studiossa on tarjolla tällä kertaa suoraa puhetta sananvapauden todellisesta tilasta, kulttuurisesta alistamisesta sekä syistä ilmiön taustalla. Ajankohtaista aihetta pöyhivät Yhdysvaltojen historian ja kirkkohistorian dosentti, professori ja tutkija Markku Ruotsila sekä kansanedustaja Kaisa Garedew.

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.