PS VERKKOTOIMITUS
Puolustusministeri Carl Haglund (r.) kertoi Ylen Ykkösaamussa myös rynnäkkökiväärien korvausprojektista, jota perussuomalaiset ovat kyselleet. Haglundin mukaan on mahdollista, että tulevat uudet rynnäkkökiväärit voidaan valmistaa Suomessa, kuten perussuomalaiset ovat vaatineet. Asialla ei kuitenkaan ole varsinaista kiirettä, koska hankinnasta päättää vasta seuraava tai sitä seuraava hallitus.
Nykyiset aseet kelpaavat vuoteen 2035. Mutta kotimainen ratkaisu on tavallaan jo olemassa: Haglund vahvistaa, että armeija testaa jo Nato-kaliiperin 5,56-millistä patruunaa ja eräs tällaista käyttävä ase on italialaisen Berettan uunituore rynnäkkökivääri, jota tehdas esitteli juuri Suomessa ja jota mm. puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö (ps.) pääsi kokeilemaan.
Beretta omistaa Suomessa Sakon asetehtaan, joka valmisti rynnäkkökivääreitä 1990-luvun puoliväliin saakka. Uudet aseet voitaisiin valmistaa siellä, jos Beretta saa tilauksen.
Haglundin mukaan uusia aseita tarvitaan kansainvälisissä tehtävissä yhteisen patruunahuollon vuoksi. Italian erikoisjoukot ovat käyttäneet Beretta ARX 160 -asetta jo Afganistanissa. Muovirunkoista asetta käyttää myös Argentiinan armeija.
Asetta valmistetaan myös molemmilla venäläisillä sotilaskaliipereilla 5,45 ja 7,62. Aseeseen voidaan vaihtaa piippu pikaisesti ilman työkaluja.
Viikon suosituimmat
SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtajaa Tytti Tuppuraista syytellään toistuvasta epäasiallisesta käytöksestä, joka kohdistuu hänen avustajiinsa ja muihin kansanedustajiin. Väitteiden mukaan Tuppuraisen käytös on huutamista, nöyryyttämistä, nolaamista julkisesti sekä tylyä ja käskyttävää johtamistyyliä.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen puolustaa Vantaan valtuutettu Juha Järää ja ihmettelee, miksi kokoomuksen puheenjohtaja antoi vasemmistoliiton muuttaa valtuustosalin poliittiseksi teatteriksi.
Kunnat voivat Saksassa määrätä turvapaikanhakijat yleishyödyllisiin töihin pientä korvausta vastaan. Työstä kieltäytyvä menettää osan avustuksistaan. Useat poliitikot haluavat laajentaa saman käytännön kaikkiin työkykyisiin sosiaaliavun saajiin. Vuonna 1993 säädetty laki on palaamassa aktiiviseen käyttöön poliittisten ristiriitojen aiheuttaman tauon jälkeen.
Vantaan kaupunginvaltuustossa nähtiin maanantaina vihervasemmistolainen episodi, kun kokouksessa puhuttiin maahanmuutosta. Perussuomalaisten kaupunginvaltuutettu Juha Järän puheenvuoroa häirittiin välihuutelulla, kun hän puhui maahanmuuton haitoista. Lopulta joukko vasemmistosiipeen kuuluvia valtuutettuja käveli ulos kokouksesta, joka jouduttiin keskeyttämään.
Useita maahanmuuton talousvaikutuksiin keskittyviä tutkimuksia toteuttanut Suomen Perustan tutkija Samuli Salminen ei ole vakuuttunut Ylen faktantarkistuksen laadusta. Salminen avaa X-tilillään Ylen faktantarkistuksen puutteet.
Perussuomalaisten kansanedustaja Juho Eerola kommentoi Facebookissa Ylen MOT-dokumenttia, joka paljastaa somalialaisten perheiden lähettävän lapsiaan ankariin kurinpitolaitoksiin Somaliaan. Eerola kysyy, miksi turvaa hakeneet vanhemmat altistavat jälkeläisensä samalle vaaralle, josta itse pakenivat.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen arvostelee Tytti Tuppuraista siitä, että tämä hänen mukaansa yritti laajentaa demariryhmän kiusaamiskulttuurin koko eduskuntaa koskevaksi. Antikainen moittii myös SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtmania tämän hiljaisuudesta ja katsoo, että tapaus paljastaa vakavia johtamisongelmia oppositiopuolueen sisällä.
Trumpin toisen presidenttikauden ensimmäisenä vuonna maasta poistui yli 2,6 laitonta siirtolaista. Suurin osa poistui vapaaehtoisesti, mutta pakkopalautuksiakin toimeenpantiin ennätysmäärä. Demokraatit ovat yrittäneet estää karkotuksia kaikin keinoin, jopa väkivallalla. Presidentti Obaman kaudella karkotuksiin suhtauduttiin paljon myönteisemmin, vaikka Obamakin karkotti paljon.
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen kertoo viestipalvelu X:n jäädyttäneen hänen tilinsä väliaikaisesti sen jälkeen, kun Tynkkynen arvosteli Euroopan parlamentin vasemmiston linjaa Irania koskevassa päätöslauselmassa.
Perussuomalaisten kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius korostaa, että Tampereen kohuttua empatiataulua on mahdotonta hyväksyä jatkovalmistelun jälkeenkään, ellei etukäteen tiedetä, millaista erityiskohtelua sillä perusteltaisiin kunnan palveluissa.
