MATTI MATIKAINEN
Tällä eduskuntakaudella EU:n kehitys kohti liittovaltiota on kiihtynyt huolestuttavalla ja salakavalalla tavalla. EU:n perussopimusten kieltämä euromaiden keskinäinen vastuu toistensa veloista on ovelasti kierretty rakentamalla vakausmekanismit ERVV ja EVM virallisen EU:n ulkopuolelle. Järjestelyllä ohitettiin perustuslailliset ongelmat, kuten myös sillä, että perustuslainmukaisuuden tulkinta on aina vaiheittaista.
Yksi yksittäinen toimivallansiirto ei monenkaan mielestä edellytä sitä, että päätös olisi hyväksyttävä eduskunnassa kahden kolmasosan määräenemmistöllä tai jopa kahden eri eduskunnan toimesta jättäen asia lepäämään vaalien yli, mutta jos kaikki toimivallansiirrot laskettaisiin yhteen, olisi kokonaisvaikutus niin huomattava, että valtaosan mielestä kyse olisi merkittävästä toimivallansiirrosta.
Taloudellisten vastuiden osalta on alettu harrastaa ajattelua, että jos emme ota toisten maiden riskejä kantaaksemme, se olisi joidenkin mielestä kaikkein suurin riski. Kyse on ns. poliittisesti luovasta perustuslain- ja tarkoituksenmukaisuuden tulkinnasta. Siihen liittyy myös aktiivisen unohtamisen politiikka, josta esimerkkinä mm. hallituksen riskiarvioiden epäonnistumisen peittely: Kun vakausvälineen alkuperäinen koko ei riittänytkään, vaan tarvittiin lisää takauksia, ei aiempaa riskiarviota todettu epäonnistuneeksi, vaikka riskin realisoitumisen estäminen perustui lisänokitukseen.
Nokituskaan ei ole riittänyt, vaan Euroopan keskuspankki EKP on joutunut antamaan lupauksen, että se tarvittaessa rajattomasti ostaa ongelmamaiden joukkovelkakirjoja jälkimarkkinoilta meidän piikkiimme, mikäli markkinavoimat lähtevät koittamaan kepillä jäätä eli nostamaan Kreikan korkoja. Nyt on jo väläytelty, että EKP:n mandaattia muutettaisiin pysyvämminkin ja setelipainot laitettaisiin laulamaan talous vauhtiin. Kyse olisi keittiön kautta tapahtuvasta talous- ja rahaliiton muuttamisesta liittovaltioksi, eurostoliitoksi. Vastuiden jakamisen seurauksena on luotu myös talousunionisopimus, joka säätelee julkisen alijäämän määrää, riippuen tietenkin siitä, mikä milloinkin on liittovaltiokehityksen etu. Alijäämäsääntöjä rikotaan jo tulkinnasta riippuen.
Suomen kannattaa olla itsemääräämisoikeutemme ja vientiteollisuutemme sekä joka tapauksessa edessä olevan taloudellisesti tiukan yhteiskuntapolitiikan ja sen hyväksyttävyyden mahdollistamiseksi eturintamassa hakemassa ulospääsyä talous- ja rahaliitosta eli kriisieurosta. Ensimmäiset lähtijät ovat voittajia, viimeiset häviäjiä. Suomella ei ole varaa hävitä enempää. Euro-jäsenyys on olemassa oleva tosiasia, joka voi muuttua tai joka voidaan muuttaa. Jälkimmäinen vaihtoehto edellyttää kansalaisten aktiivisuutta ja rohkeutta.
Eurovaaleissa on paikka muistuttaa, että viime vuosien syntejä ei ole unohdettu ja pyyhitty pois ja antaa yksiselitteinen tuomio harjoitetulle politiikalle. Samalla voi palkita niitä tahoja, jotka ovat eduskunnassa puolustaneet oikeaa linjaa.
Vesa-Matti Saarakkala
kansanedustaja
Perussuomalaisten eduskuntaryhmä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Brysselin vallan kammareissa oli 12. helmikuuta tarkoitus esitellä lakiluonnos, joka asettaisi entistä selvästi tiukemmat rajat muun muassa puulämmitteisten tulisijojen haitallisille hiukkaspäästöille vuodesta 2027 alkaen. Sitten otettiin järki käteen - ainakin toistaiseksi.
Yhdysvaltain varapresidentti Vance on sitä mieltä, että Eurooppa on vaarassa ajautua yhteiskunnalliseen itsemurhaan, koska liian monet Euroopan maat ovat kyvyttömiä tai haluttomia kontrolloimaan rajojaan. Vance on huolissaan siitä, että rajojensa valvonnan sijasta monet EU-maat haluavat mieluummin rajoittaa omien kansalaistensa sananvapautta. Hän mainitsi Saksan esimerkkinä maasta, joka on ajautumassa tuhoon massamaahanmuuton takia. Vancen mielestä massamaahanmuutto vaarantaa myös tavallisten amerikkalaisten työläisten oikeuden "amerikkalaiseen unelmaan".
Demarimeppi, entinen SDP:n kansanedustaja Eero Heinäluoma on saanut Iltalehdessä osakseen kovaa kritiikkiä 16 vuotta sitten vuonna 2009 eduskunnan täysistunnossa pitämästään puheenvuorosta Nord Stream -keskustelussa samaan aikaan eduskunnassa toimineilta silloisilta kansanedustajilta. Kaasuputkea lobanneen Heinäluoman sarkastiset heitot ”suikkahattuisista, punatähtisistä ja harmaapukuisista” miehistä tämän päivän kontekstissa tuskin hymyilyttävät enää demareitakaan.
Yhdistyneiden kansakuntien tuomari on tuomittu Iso-Britanniassa nuoren naisen pakottamisesta orjatyöhön.
Eräs Ruotsin taloushistorian suurimmista epäonnistumisista varmistui keskiviikkona, kun akkuvalmistaja Northvolt jätti konkurssihakemuksen Tukholman käräjäoikeudelle. Tuhannet menettävät työnsä ja vihreä siirtymä kokee pahan kolauksen. Konkurssin maksajiksi joutuvat käytännössä kaikki ruotsalaiset, sillä hankkeeseen sijoitetut eläke- ja verorahat katoavat kankkulan kaivoon.
Perussuomalainen sisäministeri Mari Rantanen sai tänään eduskunnan luottamuksen äänin 94–53. Vihreät esitti viime viikolla Rantaselle epäluottamusta vasemmistoliiton kannattamana. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen on tyytyväinen, että Rantanen sai eduskunnan luottamuksen. Hän muistuttaa, että kristittyjä vainotaan tälläkin hetkellä useassa maassa samalla, kun media vaikenee asiasta.
Historioitsija ja dosentti Ari Helo antaa tanakkaa kritiikkiä lukion historian oppikirjalle Opus 6 HI6, jonka sisällössä Helo osoittaa olevan selkeitä historiallisen ajattelun puutteita. Kirjassa esimerkiksi länsimainen monikulttuurisuuskäsitys jää tunnistamatta ja historiaa kirjoitetaan eurosokeasti, eli eurooppalaisten näkökulmaa suljetaan pois.
Jyväskylän yliopistosta kantautuu huolestuttavia uutisia. Hiljattain Ylen julkaiseman uutisen perusteella yliopistossa ollaan valmistelemassa tiettyihin koulutusohjelmiin omaa hakuväylää Suomea toisena kielenä opiskeleville. Perussuomalaisten opiskelijajärjestö pitää kannanotossaan suunniteltua positiivista syrjintää korkeakoulujen yhteishaussa älyvapaana toimintana.
Saksan tuleva kristillisdemokraattien ja demarien mustapunahallitus haluaa ottaa satoja miljardeja euroja uutta velkaa romukuntoisen armeijan kohentamiseen ja antaakseen oman panoksensa Euroopan puolustamiseen. Rahalla ei saa kuitenkaan kaikkea. Vaikka yhä useampi saksalainen pelkää Putinia, niin enemmistö ei ole valmis puolustamaan ase kädessä kotimaataan.
Kevään kuntavaaleissa SDP:n listoilla on ainakin neljä ay-järjestön istuvaa tai entistä puheenjohtajaa. Teollisuusliiton puheenjohtaja, sekä viime talven poliittisten lakkojen ”ruuvin kiristäjänä” tunnettu Riku Aalto asettuu ehdolle Vantaalla. Myös monet SAK:laisten liittojen rivijäsenet ovat asettuneet ehdolle demarien tai vasemmistoliiton listoilta.
