Perussuomalaisten kansanedustaja Vesa-Matti Saarakkala jätti tänään oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin (r.) vastattavaksi kirjallisen kysymyksen, jossa hän perää tiukennuksia vankeusrangaistusten ns. ensikertalaisuuskäytäntöön
Rikoslain mukaan vanki, joka ei rikosta edeltävinä kolmena vuotena ole suorittanut vankeusrangaistusta vankilassa, päästetään ehdonalaiseen vankeuteen, kun rangaistuksesta on suoritettu puolet. Alle kahtakymmentäyhtä ikävuotta nuorempana tehdystä rikoksesta voidaan henkilö päästää ehdonalaisuuteen tämän kärsittyä vasta yhden kolmasosan rangaistuksestaan.
Ainoastaan vakavien, vähintään kolmen vuoden vankeuteen johtavien rikosnimikkeiden tapauksessa voi tuomioistuin syyttäjän vaatimuksesta määrätä tuomion suoritettavaksi kokonaisuudessaan vankeinhoitolaitoksessa tai, mikäli henkilö on syyllistynyt kyseisessä lainkohdassa määriteltyihin rikoksiin uutta tuomiota edeltävän kymmenen vuoden aikana tai jos henkilö on todettu erityisen vaaralliseksi.
– Suomalaista rangaistuskäytäntöä voidaan katsoa hallitsevan kriminaalipoliittinen katsantokanta, jonka mukaan vankilaan tuomittujen henkilöiden määrän kasvu tulee yhteiskunnalle kalliiksi, eikä tämänkaltaisten rangaistusten uskota vähentävän rikollista käytöstä. Näiden periaatteiden soveltaminen on johtanut lieviin rangaistuksiin sekä vankilatuomioiden välttämiseen, Saarakkala muistuttaa.
Suomessa lyhyemmät tuomiot
Erityisesti tämä ideologisesti virittynyt linja tuomitsemisessa korostuu ensikertalaisten vankeustuomioiden tuntuvissa leikkauksissa. Ensimmäistä kertaa virallisen syytteen alle joutuneen ja vankeusrangaistukseen tuomitun henkilön lievennetty kohtelu vankilatuomion kestossa voidaan vielä mahdollisesti katsoa kansalaisten yleisen oikeustajun mukaiseksi. Rikoslain momentti jättää kuitenkin vakavan aukon niiden vakavaa rikostaustaa omaavien henkilöiden kohdalle, jotka ovat kyenneet käyttämään hyväkseen kolmen vuoden karenssiajan tuomaa ensikertalaisuussuojaa. Tällöin esimerkiksi vankeusrangaistukseen törkeästä henkeen ja terveyteen kohdistuvasta rikoksesta tuomittu henkilö kerta toisensa jälkeen pääsee vapaaksi istuttuaan vankilassa vain puolet tuomiostaan.
– Suomessa ensikertalaisina vankilassa istuvien henkilöiden tuomiot ovat tuntuvasti lyhytkestoisempia kuin muissa Pohjoismaissa. Suomen käytäntöä ensikertalaisuusstatuksen palautumisesta vankilasta vapautumista seuraavien kolmen vuoden nuhteettoman käytöksen jälkeen ei ole käsittääkseni muissa maissa seurattu, Saarakkala huomauttaa.
Oikeusministeriön korkeiden virkamiesten julkisesti esittämät perustelut vapaamielisille ehdonalaisuussäädöksille nojaavat pitkälti rangaistusten täytäntöönpanojärjestelmän kulujen minimoinnille. Kustannustekijät eivät kuitenkaan saisi yksistään määrittää sitä, millä perustein vankeusrangaistukseen tuomittu henkilö voidaan vapauttaa ennenaikaisesti ensikertalaisuuden nojalla.
– Maamme kriminaalipoliittisen suuren linjan olisikin pohjauduttava enemmän rikoksen tekijän rikosvastuun toteutumiselle sekä rikoksen uhrin oikeuksien että kansalaisten yleisen oikeustajun täyttymiselle. Tällöin ensimmäistä vankeusrangaistusta seuraavien vankilatuomioiden kestoon ei enää vaikuttaisi lieventävällä tavalla ensikertalaisuussäädös, ellei rikosta ole suoritettu alle 21-vuotiaana. Muuten vankeusrangaistus tulisi kärsiä aina täysimääräisenä, Saarakkala vaatii.
Rikosvastuu ja uhrien oikeudet
Kyseisen rikoslain pykälämuutoksen tuomaan rahallisten kustannusten kasvuun voitaisiin vastata muun muassa tarkastelemalla Suomen vankiloiden ylläpitokustannusten tason tarkoituksenmukaisuutta erityisesti ulkomaalaisten vankien kohdalla. Tämä ei tarkoita vankeusrangaistukseen tuomittujen henkilöiden olosuhteiden saattamista epäinhimilliseksi, vaan muiden Euroopan maiden parhaiden käytäntöjen seuraamista vankeinhoitolaitosten kuluvaikutusten alentamiseksi.
– Onko hallituksella valmiutta vankeusrangaistukseen tuomitun henkilön rikosvastuun toteutumisen sekä rikoksen uhrin oikeuksien että kansalaisten yleisen oikeustajun täyttymisen varmistamiseksi muuttaa rikoslakia siten, että ensimmäistä vankeusrangaistusta seuraavien vankilatuomioiden kestoon ei enää missään tapauksessa sovellettaisi ensikertalaisuuden tuomia helpotuksia, mikäli tuomittu henkilö on täyttänyt 21 vuotta sekä onko hallituksella aikomusta vastata tämän lakimuutoksen vankeinhoitojärjestelmään tuomiin lisäkustannuksiin tarkastelemalla vankien ylläpitoon kohdistettujen määrärahojen tasoa? Saarakkala kysyy oikeusministeriltä.
