LEHTIKUVA
Toimitus suosittelee
Ruotsalaisen kansanpuolueen poliittinen vaikutusvalta on selvästi suurempi kuin sen valtakunnallisesta kannatuksesta voisi päätellä. Suomenruotsalaiset valvovat etujaan paitsi eduskunnassa, myös säätiöiden, yhdistysten ja julkisesti rahoitettujen järjestöjen kautta.
Amos Andersons fond, joka aiemmin tunnettiin Konstsamfundetina, hallinnoi vuoden 2025 alussa 726,9 miljoonan euron kokonaisvarallisuutta, Svenska kulturfonden jakaa vuosittain kymmeniä miljoonia ruotsinkieliselle kentälle, ja Folktinget operoi valtion rahoituksella. Näissä kolmessa elimessä vaikuttavat pitkälti samat ihmiset — useimmat heistä RKP:n aktiiveja tai entisiä poliitikkoja.
Julkinen ja yksityinen raha kulkevat saman suomenruotsalaisen ekosysteemin läpi, ja tätä ekosysteemiä hallinnoi käytännössä yksi puolue.
Helsingissä toimiva Amos Andersons fond, joka aiemmin tunnettiin Konstsamfundetina, on yksi keskeisimmistä taloudellisen vallan käyttäjistä Suomen ruotsinkielisessä kentässä. Tämä liikemies Amos Andersonin 86 vuotta sitten perustama yhdistys omistaa KSF Media Oy:n, joka julkaisee Hufvudstadsbladetia, Västra Nylandia ja Östnylandia.
Vuonna 2023 ruotsalainen Bonnier News osti enemmistön (51 %) KSF Mediasta, mutta Amos Andersons fond jäi merkittäväksi vähemmistöomistajaksi.
Yhdistyksen johdossa on perinteisesti vaikuttanut RKP:n keskeisiä henkilöitä. Toimitusjohtajana toimii nykyisin Stefan Björkman.
Amos Andersons fond on juridisesti yhdistys ja Suomen yksi suurimmista yksityisistä sijoittajista. Koska kyseessä ei ole pörssiyhtiö, sisäinen päätöksenteko on suhteellisen suljettua. Vaikutusvalta ulottuu pörssiyhtiöiden omistuksista taiteeseen ja kulttuuriin: yhdistys jakaa stipendejä ja omistaa muun muassa Amos Rex -museon Helsingin keskustassa.
Svenska kulturfonden i Finland on yksi maan suurimmista yksityisistä apurahasäätiöistä. Toisin kuin monet valtiontuesta riippuvaiset järjestöt, se tukee suomenruotsalaista kulttuuria ja koulutusta täysin omalla varallisuudellaan. Säätiö jakaa vuosittain kymmeniä miljoonia euroja taiteelle ja yleiselle suomenruotsalaiselle toiminnalle.
Säätiön hallinnon kytkös politiikkaan on suora: sen hallituksen ja valtuuskunnan jäsenet valitsee RKP:n puoluehallitus. Säätiön toimitusjohtajana on vuodesta 2018 toiminut Sören Lillkung.
Kulttuurirahaston asema on erityinen, sillä se rahoittaa laajasti ruotsinkielistä kansalaistoimintaa, josta RKP ammentaa kannatuksensa. Rakenne luo sidoksen poliittisen puolueen ja kieliryhmän elinvoiman välille.
Svenska Finlands folkting on vuodesta 1919 toiminut ruotsinkielisten poliittinen neuvottelukunta. Sen asema muuttui merkittävästi vuonna 2003, kun siitä tuli lailla säädetty julkisoikeudellinen yhteisö. Folktingetin toiminta rahoitetaan suoraan valtion budjetista — vuosina 2022–2026 valtionavustus on ollut noin 773 000 euroa vuodessa.
Folktingetin 75 edustajasta 68 valitaan kuntavaalien tulosten perusteella niiden puolueiden äänimäärien mukaan, jotka asettavat ehdokkaita ruotsinkielisille valtuustopaikoille. Seitsemän nimitetään Ahvenanmaan maakuntapäiviltä. Koska RKP:llä on näissä vaaleissa vahva asema, se hallitsee käytännössä Folktingetin päätöksentekoa.
Valtionapu käytetään asiantuntijalausuntoihin, kielipoliittiseen vaikuttamiseen ja tiedotukseen. Rakenne on kehämäinen: RKP vaikuttaa Folktingetin linjoihin, joka puolestaan ajaa valtion rahoituksella RKP:n poliittisia tavoitteita.
Perussuomalaisten kansanedustaja Vilhelm Junnila on esittänyt talousarvioaloitteessaan Folktingetin valtionavustuksen leikkaamista lähes kokonaan — 772 950 eurolla. RKP on vastustanut jyrkästi kaikkia tähän suuntaan meneviä ehdotuksia.
Suomenruotsalainen järjestöverkosto ulottuu myös sosiaali- ja terveysalan yhdistyksiin, jotka saavat merkittävää julkista rahoitusta Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEAn kautta.
STEAn julkisen avustustietokannan mukaan ruotsinkieliset tai suomenruotsalaista väestöä palvelevat järjestöt ovat saaneet STEA-avustuksia yhteensä yli 42 miljoonaa euroa vuosina 2017–2026. Vuositasolla summa on vaihdellut 3,4 – 4,7 miljoonan euron välillä.
Suurin STEA-rahoitteinen ruotsinkielinen järjestö on Folkhälsans Förbund rf, joka on saanut STEA-avustuksia kymmenen vuoden aikana yhteensä yli 11,5 miljoonaa euroa. Vuonna 2024 yhdistys sai 1 249 225 euroa — rahat ohjautuivat muun muassa lasten erityispedagogisen ympäristön kehittämiseen, omaishoitajien vertaistukeen, miesten hyvinvointitoimintaan sekä yleiseen toiminta-avustukseen.
Toinen mittava STEA-saaja on FDUV (Förbundet för personer med utvecklingsstörning eller annan intellektuell funktionsnedsättning), joka on saanut kymmenen vuoden aikana yhteensä yli 10,4 miljoonaa euroa. Vuonna 2024 sen STEA-avustus oli 1 089 131 euroa.
Muita merkittäviä STEA-rahoitteisia ruotsinkielisiä järjestöjä ovat Förbundet Finlands Svenska Synskadade rf (2024: 617 796 €), Svenska Pensionärsförbundet rf (2024: 447 930 €) ja Svenska Hörselförbundet rf (2024: 409 904 €).
RKP on profiloitunut järjestörahoituksen tiukaksi puolustajaksi. Syksyllä 2024 puolue hehkutti sosiaalisessa mediassa torjuneensa budjettiriihessä valtiovarainministeriön alkuperäisen budjettiehdotuksen leikkaukset järjestöihin.
Puolueen intressit ovat kuitenkin ilmeiset: merkittävä osa STEA-rahoituksesta suuntautuu järjestöihin, joiden toiminnan ytimessä on suomenruotsalainen väestö, ja joiden hallintoelimiä RKP:n verkosto perinteisesti täyttää. Kun RKP puolustaa järjestöjen rahoitusta, se puolustaa samalla omaa kannatuspohjaansa ylläpitävää infrastruktuuria.
Sama rakenne toistuu Folktingetin kohdalla: puolue puolustaa sen 773 000 euron vuosiavustusta. Folktinget käytännössä ajaa RKP:n kielipoliittisia tavoitteita valtion rahoituksella.
Esimerkki poliittisen vallan ja säätiömaailman risteämisestä on myös yli vuosikymmenen takainen tapaus. RKP:n Stefan Wallin osti 2000-luvun alussa asunnon Turusta Åbo Akademin säätiöltä ja myi sen vuonna 2009 takaisin samalle säätiölle merkittävällä voitolla. Wallin osti asunnon 2001 säätiön valtuuskunnan jäsenenä ja myi 2009 ministerinä.
Wallin liittyi Åbo Akademin säätiön valtuuskuntaan 1999, eli hän osti asunnon omalta säätiöltä.
Koska ministerillä oli valtaa kulttuuri- ja yliopistorahoituksessa ja Åbo Akademin säätiö on yliopistoa tukeva merkittävä varallisuuden haltija, kaupan ehdot herättivät kysymyksiä. Poliisi päätti lopulta olla aloittamatta esitutkintaa.
Stefan Wallin on toiminut Åbo Akademin säätiön hallituksen puheenjohtajana runsaat kolme vuotta. Vaikka asuntokaupat aiheuttivat mainehaitan reilu vuosikymmen sitten, säätiö on katsonut Wallinin olevan pätevin henkilö luotsaamaan säätiön varallisuutta ja tukemaan Åbo Akademia.
Kun samat henkilöt hallitsevat sekä poliittisia virkoja että säätiöiden hallituksia, eturistiriitojen riski on sisäänrakennettu.
RKP:n poliitikkojen urat noudattavat usein tunnistettavaa kaavaa: kansanedustajan ura vaihtuu johtopaikkaan säätiössä tai puoluevirkailija siirtyy järjestön toiminnanjohtajaksi. Tämä pyöröovi-ilmiö korostuu ruotsinkielisessä yhteisössä sen pienen koon vuoksi.
Vaikka sidonnaisuuksien ilmoittaminen on lakisääteistä poliittisissa tehtävissä, säätiö- ja järjestömaailmassa valvonta on vähäisempää. Tässä välitilassa piilee järjestelmän suurin kritiikin kohde: vallan ja rahan keskittyminen harvoille käsille ilman aitoa ulkopuolista läpivalaisua.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Yhdysvallat on peruuttanut useiden Iranin hallintoon kytköksissä olevien iranilaisten oleskeluluvat. Kyseiset henkilöt olivat nauttineet länsimaisesta vapaudesta ja luksustavaroista, mutta silti kannattaneet Iranin islamistihallintoa ja iloinneet hyökkäyksistä amerikkalaisia sotilaita ja tukikohtia vastaan.
Viranomaiset karkottavat Ruotsista laittomasti maassa oleskelevat yhä useammin pakkkokeinoja käyttäen. Vuonna 2025 Rikosseuraamuslaitoksen työntekijät saattoivat 2 300 henkilöä lentokoneeseen tai seurasivat lennolla mukana määräänpäähän. Määrä on kaksinkertaistunut parissa vuodessa.
Perussuomalaiset esitti Oulussa hiilineutraalisuustavoitteen siirtoa vuodesta 2035 vuoteen 2050, jotta veronmaksajille ei koituisi tyyristä lisälaskua. Yksikään valtuutettu perussuomalaisten lisäksi ei hyväksynyt siirtoa. Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu ihmettelee Oulun valtuutettujen tärkeysjärjestystä, etenkin kun samaiset puolueet aikovat kesäkuussa lakkauttaa jopa 17 lähikoulua tai kouluyksikköä rahanpuutteen takia.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom tyrmää yhdenvertaisuusvaltuutettu Rainer Hiltusen näkemyksen siitä, että itärajalla tulisi avata ylityspaikkoja turvapaikanhakijoille.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu Rainer Hiltunen on esittänyt Iltalehden haastattelussa itärajan rajanylityspaikkojen avaamista, jotta Venäjän puolelta tulevilla turvapaikanhakijoilla olisi mahdollisuus saada turvapaikka Suomesta. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen muistuttaa, että itäraja suljettiin Suomessa vuonna 2023 turvallisuussyistä. Jos yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto ei tässä maailmantilanteessa ole kiinnostunut Suomen kansallisesta turvallisuudesta, olisi Antikaisen mielestä parasta lakkauttaa koko virasto.
Ylen puoluejohtajien torstai-illan tentissä vasemmistoliitto ja SDP ilmoittivat olevansa valmiita tavalla tai toisella koskemaan eläkkeisiin talouden sopeuttamiseksi. Perussuomalaisten Riikka Purra sen sijaan linjasi, että normaalin pitkän työuran tehneiden työeläkkeisiin ei pitäisi ensisijaisesti koskea, mutta maahanmuuttajien takuueläkkeisiin kohdistuu selvä tarve korjata epäkohtia.
Perusuomalaisten Mika Merano jatkaa kanavillaan tuttua sarjaansa rälsseistä, jossa tarkastelussa on kolmannen sektorin poliittisia hillotolppia. Pääsiäispyhien aikaan käsittelyssä oli Kirkkopalvelut ry, joka vastaanottaa miljoonia veronmaksajilta, vaikka pyörittää jo isoa bisnestä omilla tuloillaan. Yhdistyksellä on vahva kytky kokoomukseen.
Tanskan tuore vaalitulos vahvistaa, että sosiaalidemokraatit menettävät otettaan perinteisistä kannattajistaan Pohjoismaissa. Vielä Suomessa SDP sinnittelee toistaiseksi gallup-kärjessä.
Perussuomalaiset näkee, että samalla kun oppositiopuolueet syyttävät nykyhallitusta köyhyyden lisäämisestä, he unohtavat olleensa päätöksillään itse luomassa uutta köyhälistön luokkaa Suomeen.
Valtiovarainministeri Riikka Purra katsoo, että kokonaisvaltainen keskustelu valtiontalouden tilasta on pitkälti jumissa, koska perustavanlaatuisen priorisointiajattelun sijaan julkinen debatti pitkälti pyörii yksittäisissä kiihottavissa julkisen talouden leikkauksissa.
