Die Welt-lehden haastattelussa saksalaiset yritysjohtajat suhtautuivat hyvin varauksellisesti pakolaiskriisin tuomiin taloushyötyihin ja varoittivat laajoista ongelmista.

Airbus-yhtiön toimitusjohtaja Tom Enders varoitti, että tänä vuona saapuvat arviolta miljoona tai enemmän turvapaikanhakijaa vaarantaisivat Saksan poliittisen ja yhteiskunnallisen rauhan.

– Meidän on varmistettava, että väestönsiirto ei ylikuormita, mutta epäilen, että meillä ei ole paljon aikaa keksiä ratkaisua.

Siemens-yhtiön toimitusjohtaja Joe Kaeser puolestaan vaatii, että Berliinin pitää lähettää selkeä viesti. Kaeser toivoo maahanmuuttolakia, joka takaisi todellisessa hädässä oleville mahdollisuuden saada turvapaikka, mutta varakkaiden tai taloussyistä siirtolaisiksi lähteneille mahdollisuus saapua Saksaan tulisi tapahtua vain Saksan luvalla.

Ei uskoa EU-tason ratkaisuun

Enders ei usko, että Euroopan Unionin tasolla ratkaisua tullaan keksimään, ja pitää ainakin taakanjakomekanismia tuhoon tuomittuna.

Deutsche Bank-pankin toinen pääjohtaja Jürgen Fitschen muistuttaa, että Saksalla on varaa laittaa vaikka kymmenen miljardia euroa turvapaikanhakijoiden maassaoloon, mutta muilla mailla ei ole yhtä vahva taloudellinen tilanne, eikä pakolaisten jakaminen samassa suhteessa jäsenmaiden kesken ole siksi mahdollista.

Rajavalvontaa kannatetaan

Endersin mielestä eurooppalaiset yhtiöt luonnollisesti pitävät avoimista sisärajoista, mutta pitää ainakin jonkinlaisten rajatarkastusten olemassaoloa tarpeellisena.

– Nykyinen tilanne rajoilla luo ihmisille tunteen kontrollin menettämisestä, mikä on riski asenteille.

Myös Kaeser kannattaa tiukempaa rajakontrollia, vaikka pitää ”oikeana ja tärkeänä vastuunkantamisen jatkamista”.

Fitschen puolestaan painottaa ulkorajojen turvaamisen tärkeyttä, ja huomauttaa, että ulkorajoina toimivia maita kuten Kreikkaa pitäisi tukea rajavalvonnassa. Samalla pitäisi keskittyä lähtömaiden kriisien ratkaisemiseen.

– Mielestäni oli väärin leikata Jordanian ja Libanonin pakolaisleirien rahoitusta, Fitschen moittii.

Innostus muuttunut pessimismiksi

Suomessa keskustelu pyörii vieläkin kotouttamisen merkityksen ympärillä, eikä ole pitkä aika, kun pakolaiskriisiä kutsuttiin jopa potentiaaliseksi uudeksi Nokiaksi. Saksassa keskustelu on hieman Suomea edellä, ja kysynnän ja tarjonnan erilaisuus sanotaan ääneen ongelmaksi.

– Alkuvaiheessa elinkeinoelämän kommentit olivat yli-innostuneita. Nyt kaikki ymmärtävät työvoimapulan koskevan vain ammattitaitoisia ihmisiä, ja keskipitkällä aikavälillä pakolaisista ei ole tätä vajetta paikkaamaan, Enders sanoo.

Pakolaisten alhaisesta koulutuksesta ja esimerkiksi puuttellisesta luku- ja kirjoitustaidosta on keskusteltu runsaasti. Arvioiden mukaan jopa kaksi kolmasosaa tulijoista olisi funktionaalisesti lukutaidottomia.

– Pakolaisista vain kaksi kymmenestä omaa ammatillisen tai yliopistotason koulutuksen. Meillä tulee olemaan kädet täynnä miljoonan ihmisen ammatillisessa pätevöittämisessä ja heidän saattamisessa työn ja toimeentulon piiriin, Enders pelkää.

Fitschen uskoo kotouttamiseen olevan kuitenkin tärkeää satsata.

– Mikäli integraatio onnistuu, tietenkin pakolaisilla tulee olemaan myönteinen vaikutus talouteen. Väestömme ikärakenteen takia tarvitsemme maahanmuuttoa, mutta tulijoiden pitää olla ammattitaitoisia.

Fitschenin mielestä asialla on kiire, sillä tulijan oltua vuosi tai kaksi ilman suuntaa on useimmiten liian myöhäistä enää onnistua saavuttamaan tyydyttävää lopputulosta.  Sekä Enders että Fitschen pitävät joustavaa työmarkkinaa ja minimipalkkaa alhaisemman palkan sallimista tulijoille.

TOIMITTAJAN KOMMENTTI: ”Eurooppalainen ratkaisu” tarkoittaa sitä, että jokainen maa tekee oman ratkaisunsa

Euroopan unionin epäonnistumista turvapaikkakriisin ratkaisemisessa pidetään lähes varmana. Peterson Institute for International Economics-ajatushautomon Jacob Funk Kirkegaard pitää EU:n ratkaisumahdollisuuksia olemattomina. Sopimus Turkin kanssa turvapaikanhakijavirtojen rajoittamisesta, hotspot-järjestelyt sekä taakanjakomekanismi ovat osoittautuneet pettymyksiksi.

Ulkorajoja ei ole mahdollista valvoa tehokkaasti lyhyellä varoitusajalla, ja EU:n omat säännöt turvapaikanhakijoiden suhteen ovat hyvin vaikeat muuttaa. Siksi todennäköisin ratkaisu tulee olemaan jäsenmaiden väliset rajakontrollit. Tämä sysäisi koko ongelman muutaman reunamaan harteille, ainakin siihen asti, että tulijat ymmärtäisivät, että reissuun ei kannata lähteä.

Aika on loppumassa – kohta on kevät ja hyvä veneilykeli. Sitten turvapaikanhakijoiden virta on ennallaan. Schengen-alueen vapaa liikkuvuus lakkaa pian. Mikäli rajat silti jatkavat vuotamistaan, Euroopan maat tulevat todennäköisesti yksipuolisesti sanoutumaan irti kansainvälisistä pakolaissopimuksista.

Suurin osa näistä ratkaisuista tullaan siis tekemään muiden maiden kuin Suomen toimesta. Ne toimet tulevat pysäyttämään ison osan Suomeen tulevasta turvapaikkarallista. Kun muut Pohjoismaat ottivat rajatarkastukset ja käännytykset käyttöön, myös virta Suomeen pieneni.  Erityisongelmamme on Venäjän raja. Sen tilkitseminen tavalla tai toisella jää Suomen harteille. Aiempien kokemusten perusteella on todennäköistä, että jos ainoa avoin reitti EU-alueelle on Suomen itäraja, maahantulo sen kautta lisääntyy. Venäjä ilmoitti hiljattain, että se ei ota Norjaan lähteneitä ja myöhemmin Norjan käännyttämiä  turvapaikanhakijoita takaisin Venäjälle. On vain ajan kysymys, koska Venäjä tekee saman ilmoituksen Suomelle.

Suomen politiikka EU-asioissa seuraa yleensä hyvin läheisesti Saksan linjaa. Saksan liittovaltion kansleri Angela Merkel on kohdannut vakavaa kritiikkiä sekä oman kristillisdemokraattisen CDU-puolueen sisältä, mutta erityisen äänekästä nykyisen linjan vastustus on ollut sisarpuolue CSU:n suunnalta. Mielipidekyselyissä EU- ja maahanmuuttoskeptinen AfD on noussut jo kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi. Saksan linjan muuttuminen on siis vain ajan kysymys – sekä CDU:n että sosiaalidemokraattien on lähennyttävä maahanmuuttokriittisten näkemyksiä, tai kärsittävä kannatuksen laskusta.

Juhani Huopainen