

Turvapaikanhakijoita Itävallan ja Saksan rajalla. / ARMIN WEIGEL AFP
Saksalaisten huippuyritysten johtajat: rajat kiinni, sillä turvapaikkakriisi tulee kalliiksi
Die Welt-lehden haastattelussa saksalaiset yritysjohtajat suhtautuivat hyvin varauksellisesti pakolaiskriisin tuomiin taloushyötyihin ja varoittivat laajoista ongelmista.
Airbus-yhtiön toimitusjohtaja Tom Enders varoitti, että tänä vuona saapuvat arviolta miljoona tai enemmän turvapaikanhakijaa vaarantaisivat Saksan poliittisen ja yhteiskunnallisen rauhan.
– Meidän on varmistettava, että väestönsiirto ei ylikuormita, mutta epäilen, että meillä ei ole paljon aikaa keksiä ratkaisua.
Siemens-yhtiön toimitusjohtaja Joe Kaeser puolestaan vaatii, että Berliinin pitää lähettää selkeä viesti. Kaeser toivoo maahanmuuttolakia, joka takaisi todellisessa hädässä oleville mahdollisuuden saada turvapaikka, mutta varakkaiden tai taloussyistä siirtolaisiksi lähteneille mahdollisuus saapua Saksaan tulisi tapahtua vain Saksan luvalla.
Ei uskoa EU-tason ratkaisuun
Enders ei usko, että Euroopan Unionin tasolla ratkaisua tullaan keksimään, ja pitää ainakin taakanjakomekanismia tuhoon tuomittuna.
Deutsche Bank-pankin toinen pääjohtaja Jürgen Fitschen muistuttaa, että Saksalla on varaa laittaa vaikka kymmenen miljardia euroa turvapaikanhakijoiden maassaoloon, mutta muilla mailla ei ole yhtä vahva taloudellinen tilanne, eikä pakolaisten jakaminen samassa suhteessa jäsenmaiden kesken ole siksi mahdollista.
Rajavalvontaa kannatetaan
Endersin mielestä eurooppalaiset yhtiöt luonnollisesti pitävät avoimista sisärajoista, mutta pitää ainakin jonkinlaisten rajatarkastusten olemassaoloa tarpeellisena.
– Nykyinen tilanne rajoilla luo ihmisille tunteen kontrollin menettämisestä, mikä on riski asenteille.
Myös Kaeser kannattaa tiukempaa rajakontrollia, vaikka pitää ”oikeana ja tärkeänä vastuunkantamisen jatkamista”.
Fitschen puolestaan painottaa ulkorajojen turvaamisen tärkeyttä, ja huomauttaa, että ulkorajoina toimivia maita kuten Kreikkaa pitäisi tukea rajavalvonnassa. Samalla pitäisi keskittyä lähtömaiden kriisien ratkaisemiseen.
– Mielestäni oli väärin leikata Jordanian ja Libanonin pakolaisleirien rahoitusta, Fitschen moittii.
Innostus muuttunut pessimismiksi
Suomessa keskustelu pyörii vieläkin kotouttamisen merkityksen ympärillä, eikä ole pitkä aika, kun pakolaiskriisiä kutsuttiin jopa potentiaaliseksi uudeksi Nokiaksi. Saksassa keskustelu on hieman Suomea edellä, ja kysynnän ja tarjonnan erilaisuus sanotaan ääneen ongelmaksi.
– Alkuvaiheessa elinkeinoelämän kommentit olivat yli-innostuneita. Nyt kaikki ymmärtävät työvoimapulan koskevan vain ammattitaitoisia ihmisiä, ja keskipitkällä aikavälillä pakolaisista ei ole tätä vajetta paikkaamaan, Enders sanoo.
Pakolaisten alhaisesta koulutuksesta ja esimerkiksi puuttellisesta luku- ja kirjoitustaidosta on keskusteltu runsaasti. Arvioiden mukaan jopa kaksi kolmasosaa tulijoista olisi funktionaalisesti lukutaidottomia.
– Pakolaisista vain kaksi kymmenestä omaa ammatillisen tai yliopistotason koulutuksen. Meillä tulee olemaan kädet täynnä miljoonan ihmisen ammatillisessa pätevöittämisessä ja heidän saattamisessa työn ja toimeentulon piiriin, Enders pelkää.
Fitschen uskoo kotouttamiseen olevan kuitenkin tärkeää satsata.
– Mikäli integraatio onnistuu, tietenkin pakolaisilla tulee olemaan myönteinen vaikutus talouteen. Väestömme ikärakenteen takia tarvitsemme maahanmuuttoa, mutta tulijoiden pitää olla ammattitaitoisia.
Fitschenin mielestä asialla on kiire, sillä tulijan oltua vuosi tai kaksi ilman suuntaa on useimmiten liian myöhäistä enää onnistua saavuttamaan tyydyttävää lopputulosta. Sekä Enders että Fitschen pitävät joustavaa työmarkkinaa ja minimipalkkaa alhaisemman palkan sallimista tulijoille.
TOIMITTAJAN KOMMENTTI: ”Eurooppalainen ratkaisu” tarkoittaa sitä, että jokainen maa tekee oman ratkaisunsa
Euroopan unionin epäonnistumista turvapaikkakriisin ratkaisemisessa pidetään lähes varmana. Peterson Institute for International Economics-ajatushautomon Jacob Funk Kirkegaard pitää EU:n ratkaisumahdollisuuksia olemattomina. Sopimus Turkin kanssa turvapaikanhakijavirtojen rajoittamisesta, hotspot-järjestelyt sekä taakanjakomekanismi ovat osoittautuneet pettymyksiksi.
Ulkorajoja ei ole mahdollista valvoa tehokkaasti lyhyellä varoitusajalla, ja EU:n omat säännöt turvapaikanhakijoiden suhteen ovat hyvin vaikeat muuttaa. Siksi todennäköisin ratkaisu tulee olemaan jäsenmaiden väliset rajakontrollit. Tämä sysäisi koko ongelman muutaman reunamaan harteille, ainakin siihen asti, että tulijat ymmärtäisivät, että reissuun ei kannata lähteä.
Aika on loppumassa – kohta on kevät ja hyvä veneilykeli. Sitten turvapaikanhakijoiden virta on ennallaan. Schengen-alueen vapaa liikkuvuus lakkaa pian. Mikäli rajat silti jatkavat vuotamistaan, Euroopan maat tulevat todennäköisesti yksipuolisesti sanoutumaan irti kansainvälisistä pakolaissopimuksista.
Suurin osa näistä ratkaisuista tullaan siis tekemään muiden maiden kuin Suomen toimesta. Ne toimet tulevat pysäyttämään ison osan Suomeen tulevasta turvapaikkarallista. Kun muut Pohjoismaat ottivat rajatarkastukset ja käännytykset käyttöön, myös virta Suomeen pieneni. Erityisongelmamme on Venäjän raja. Sen tilkitseminen tavalla tai toisella jää Suomen harteille. Aiempien kokemusten perusteella on todennäköistä, että jos ainoa avoin reitti EU-alueelle on Suomen itäraja, maahantulo sen kautta lisääntyy. Venäjä ilmoitti hiljattain, että se ei ota Norjaan lähteneitä ja myöhemmin Norjan käännyttämiä turvapaikanhakijoita takaisin Venäjälle. On vain ajan kysymys, koska Venäjä tekee saman ilmoituksen Suomelle.
Suomen politiikka EU-asioissa seuraa yleensä hyvin läheisesti Saksan linjaa. Saksan liittovaltion kansleri Angela Merkel on kohdannut vakavaa kritiikkiä sekä oman kristillisdemokraattisen CDU-puolueen sisältä, mutta erityisen äänekästä nykyisen linjan vastustus on ollut sisarpuolue CSU:n suunnalta. Mielipidekyselyissä EU- ja maahanmuuttoskeptinen AfD on noussut jo kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi. Saksan linjan muuttuminen on siis vain ajan kysymys – sekä CDU:n että sosiaalidemokraattien on lähennyttävä maahanmuuttokriittisten näkemyksiä, tai kärsittävä kannatuksen laskusta.
Juhani Huopainen
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Saksa syyttää EKP:tä eurokriittisen puolueen noususta

Häviääkö Angela Merkel omassa kotiosavaltiossaan? Gallup ennustaa vaihtoehtopuolue AfD:lle hurjaa nousua
Viikon suosituimmat

Kymmenen vuotta Suomessa ja edelleen tulkki mukana – onko tämä onnistunutta kotoutumista?
Kotoutumiskoulutuksessa työskentelevän opettajan mukaan osa kotoutuksen opiskelijoista jää kiertämään koulutuksesta toiseen ilman, että kielitaito tai valmiudet työelämään kehittyvät riittävästi. Jos sama ihminen palaa vuodesta toiseen kotoutumisjärjestelmän lähtöruutuun, opettajan mielestä on kysyttävä, miksi järjestelmä ei toimi.

Taksiraiskaukset kasvussa: Helsingin Sanomat pyrkii peittelemään sitä, että tekijät ovat pääosin maahanmuuttajataustaisia
Helsingin Sanomat uutisoi taksikuskien seksuaalirikosten räjähdysmäisestä kasvusta Helsingissä. Otsikko ja juttu pyrkivät vierittämään vastuuta vuoden 2018 taksiuudistukselle, vaikka lehden läpi käymässä aineistossa jokainen tuomittu tekijä oli maahanmuuttajataustainen.

Huumoria Yleisradion tapaan: luontotoimittaja ehdottaa persujen siirtoa Afrikkaan nauttimaan mieleisestään maisemasta
Ylen toimittaja leukailee verkostoitumispalvelu Linkedinissä, että jospa kaikki perussuomalaiset siirrettäisiin pysyvästi Afrikan köyhille alueille. Ehdotus saa somessa arvoisensa vastaanoton.

Työeläkkeet ovat lakisääteistä vakuutuspohjaista sosiaaliturvaa ja kuuluvat julkiseen talouteen – siksi ne kuuluvat myös perussuomalaiseen säästöpakettiin
Eläkkeet muodostavat noin neljänneksen julkisen talouden noin 160 miljardin euron kokonaismenoista eli noin 40 miljardia euroa. Valtion työntekijöiden eläkkeet maksetaan valtion talousarviosta. Julkisen talouden alijäämän vuoksi julkisia menoja on pakko karsia, siksi eläkejärjestelmänkin tulee osallistua talkoisiin, kirjoittaa tekniikan tohtori, kansantaloustieteilijä ja valtiovarainministerin talouspoliittinen erityisavustaja Jussi Lindgren.

Ilhan Omar: ”En tietääkseni nainut veljeäni” – kansanedustajan epäillään esiintyneen väärällä nimellä koko uransa ajan
Somalitaustaiseen kansanedustajaan kohdistuu useita rikostutkintoja ja kohuväitteitä. Rikosepäilyjen todistaminen todeksi voi olla vaikeaa, koska Ilhan Omarin virallista syntymäaikaa ei tiedetä ja koska tutkintaan liittyvien henkilöiden mahdollisten sukulaisuussuhteiden todistaminen vaatisi DNA-testejä. Omasta mielestään Ilhan Oman on viaton eikä "tietääkseen" ole mennyt naimisiin oman veljensä kanssa.

Tilastokeskus: Poliisin tietoon tuli 836 lapsenraiskausta – kasvua 61,7 prosenttia, pahoinpitelyrikoksissa odotettavissa uusi ennätys
Tilastokeskuksen ennakkotiedot osoittavat tammi–syyskuun seksuaalirikosten määräksi yhteensä 8 000 tapausta. Poliisin tietoon tuli 36 500 pahoinpitelyrikosta, mikä on 10,7 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Niiden määrä on kasvamassa uuteen kaikkien aikojen ennätykseen.

Junnila lataa suorat sanat ay-ekonomistille: ”Eivät kai ulkomaiset osaajat sosiaaliturvan vuoksi Suomeen tule?”
Perussuomalaisten kansanedustaja Vilhelm Junnila tyrmää Facebook-kirjoituksessaan STTK:n pääekonomistin Patrizio Lainan väitteet sosiaaliturvaleikkausten vaikutuksista ulkomaisiin osaajiin. Junnila muistuttaa, että Suomen oleskeluluvan tuloraja alittaa Ruotsin tason lähes puolella, ja vaatii rajan tuntuvaa nostamista. Junnilan mukaan talouskeskustelulla halutaan vain peittää SDP:n omien säästöesitysten täydellinen puuttuminen.

Yle pyrki harhauttamaan kutsumalla Ranskan mellakoitsijoita ”nuoriksi” – seurauksena yhteisöhuomautus X-alustalla
X-alustan käyttäjät antoivat Yleisradiolle yhteisöhuomautuksen harhaanjohtavasta uutisoinnista Ranskan mellakoista. Syy piilee Ylen jutussa ja X-somenostossa, joissa toimittajat kutsuvat mellakoitsijoita laajalti "nuoriksi". Tämä sanavalinta häivyttää tehokkaasti väkivallan ja ryöstelyn taustalla olevat vasemmistolaiset ryhmät.

Italia reagoi nopeasti mellakointiin – armeija kaduille
Italian poliisi ilmoitti ottaneensa sunnuntain mellakoissa kiinni 271 ihmistä. Milanossa naamioituneet vandaalit ryöstelivät liikkeitä, sytyttivät tulipaloja ja ottivat yhteen poliisin kanssa. Giorgia Melonin hallitus ei jää tuleen makaamaan vaan tuo armeijan kaduille.

Antikainen Ranskan kaaoksesta: Tässä näkyy, miten käy, kun kutsut kehitysmaan kylään
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen nostaa esiin Ranskan väkivaltaisten mellakoiden taustalla toimivia järjestöjä. Yhdysvaltalaismedian selvityksen mukaan protesteihin ja niiden tukiverkostoon on kytkeytynyt 54 järjestöä ja liikettä, joukossa äärivasemmistolaisia, kommunistisia ja antirasistisia toimijoita.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Lue uusin: PS-lehti 4/2026

Lue lisää
PS-Naiset 2/2026

Lue lisää
PS-Naiset 1/2026

Lue lisää












