Saksan liberaalidemokraatit (FDP) marssi ulos maan hallitustunnusteluista sunnuntain ja maanantain välisenä yönä. Neljän puolueen hallitustunnustelut tiedettiin etukäteen vaikeiksi, sillä FDP:n ja tunnusteluissa mukana olleen vihreiden käsitys niin maahanmuutosta kuin ympäristökysymyksistä erosivat toisistaan rajusti.
Hallitustunnustelujen kapellimestarina toiminut Angela Merkel ilmaisi pettymyksensä, mutta hän varoi syyttämästä ketään neuvottelujen kariutumisesta. Merkelin vetämä kristillisdemokraatit päätyi syyskuun vaaleissa vaaleissa suurimmaksi puolueeksi. Puolue kuitenkin menetti paljon kannatusta eritoten maahanmuuttokriittiselle vaihtoehtopuolue AfD:lle. AfD rynni ensi kertaa Saksan liittopäiville noin 13 prosentin äänivyöryllä.
Sosiaalidemokraattinen puolue (SPD) koki vaaleissa merkittävän tappion. Kahdeksan vuoden ajan CDU:n ja tämän baijerilaisen sisarpuolue CSU:n kanssa hallinneen demaripuolueen identiteetti rampautui nopeasti, ja SPD ilmotti puolueen paikan olevan oppositiossa. Merkelin ainoaksi enemmistöhallituksen oljenkorreksi jäi ns Jamaika-hallitus, sillä hän halusi eristää AfD:n päätöksenteosta.
Maahanmuuttokriisi painoi vaa’assa
Maahanmuuttokysymys oli eräs syksyn vaalien kaikkein merkittävimmistä teemoista. Vuonna 2015 Saksan liittokanslerina toiminut Merkel toivotti tervetulleeksi kaikki Syyrian sisällissotaa pakeneet ihmiset. Tämä loi kaaoksen itäiseen Eurooppaan. Turkin rannikolta vyöryi väkeä Kreikan saarille ja sieltä edelleen Balkanin maiden kautta Saksaan saapui yli miljoona turvapaikanhakijaa.
Reitin varrella olleet maat joutuivat turvautumaan sisäpoliittisin keinoin ihmismassojen seassa. Unkari rakennutti raja-aitoja ja Itävallan silloinen ulkoministeri Sebastian Kurz ajoi aktiivisesti Balkanin reitin sulkemista.
Saksassa AfD:n kasvukausi alkoi. Ensin puolue miehitti Saksan osavaltioita sitä mukaa, kun niissä pidettiin vaaleja. Liittopäivävaaleissa puolueen menestys ajoi yhdessä SPD:n vetäytymispäätöksen Merkelin ahtaaseen tilaan.
Steinmeier ei halua uusia vaaleja
Saksan presidentti Frank-Walter Steinmeier on kannustanut liittopäiviä muodostamaan hallituksen.
Saksan perustuslain mukaan presidentti voi määrätä uudet vaalit, mikäli hallitustunnustelut ajautuvat karille.
Presidentti voi perustuslain 63 pykälän mukaan valita liittokanslerin, josta liittopäivät äänestää. Presidentin valinnasta tulee liittokansleri, jos ehdokas saa taakseen ehdottoman enemmistön.
Muussa tapauksessa liittopäivillä on kaksi viikkoa aikaa päästä sopuun uudesta liittokanslerista. Äänestysten tai ehdokkaiden määrää ei ole rajoitettu tuona aikana. Jos yksikään ehdokas ei saa taakseen ehdotonta enemmistöä, alkaa kolmas äänestyskierros. Tuolloin eniten ääniä saaneesta ehdokkaasta leivotaan liittokansleri.
Kolmannen äänestyskierroksen jälkeen presidentti joko hyväksyy liittopäivien valitseman liittokanslerin johtamaan vähemmistöhallitusta tai hän voi määrätä uudet vaalit pidettäväksi 60 vuorokauden aikana.
Henri Alakylä