LEHTIKUVA
Berliinissä pormestarin paikkaa havitteleva vasemmistopoliitikko vaatii äänioikeutta myös pakolaisille ja kaikille maassa asuville ulkomaiden kansalaisille. Vasemmisto vaatii asiasta kansanäänestystä. Tutkimus kertoo turkkilaisten maahanmuuttajien äänestävän useimmiten vasemmistoa. Äänioikeutettujen määrä kasvaisi kerralla yli 12 miljoonalla.
Saksan vasemmistopuolue Linke on vaatinut vuosia äänioikeutta kaikissa vaaleissa myös maassa asuville ulkomaalaisille. Viimeksi vaatimuksen on uudistanut Berliinin maapäivävaaleissa ensi vuonna kaupungin hallitsevan pormestarin paikkaa tavoitteleva Linken kärkiehdokas Elif Erlap.
Turkkilaistaustainen, aktiivisesti islamofobiaa ja rasismia vastaan kampanjoiva 44-vuotias juristi ja Berliinin edustajainhuoneen jäsen kertoi nimitystilaisuudessaan haluavansa kirjoittaa historiaa vaatimalla äänioikeutta myös kaikille Saksassa asuville ulkomaalaisille pakolaiset mukaan lukien.
Vaatimustaan hän perustelee muun muassa maahanmuuttajien työpanoksella. Vierastyöläiset, joihin kuuluvat myös hänen vanhempansa, ovat olleet rakentamassa sodan jälkeen raunioista noussutta Saksaa.
Keskustelupalstojen kritiikissä on muistutettu, että ensimmäiset vierastyöläiset tulivat Saksaan vasta 1960-luvun alussa, jolloin sodan tuhot oli jo korjattu ja Saksa noussut Yhdysvaltain massiivisen tuen avulla taloudellisesti jaloilleen.
Italiasta, Kreikasta, Espanjasta ja Portugalista ja myöhemmin Yhdysvalloista tulleen painostuksen jälkeen myös Turkista tulleiden vierastyöläisten Saksaan tulon syynä ei ollut maan jälleenrakentaminen vaan halu päästä tienaamaan rahaa. Saksan silloinen hallitus ei olisi halunnut ottaa maahan turkkilaisia peläten uskonnollisia konflikteja, mutta joutui taipumaan amerikkalaisten vaatimukseen.
Elif Erlap ilmoitti Linken puoluepäivillä iloitsevansa Berliinissä asuvista kymmenistä tuhansista pakolaisista, joille hän haluaa antaa mahdollisuuden osallistua vaaleihin. Hän kertoi olevansa valmis puolustamaan myös Berliinin juutalaista elämää.
– Ei voi olla, että kipa päässä liikkuvien ihmisten täytyy pelätä joutuvansa hyökkäysten kohteeksi, Erlap sanoi.
Berliinin noin 3,8 miljoonasta asukkaasta ulkomaalaisia on yli 900 000. Kolmannes heistä on maahanmuuttajia ja pakolaisia. Suurimpia ulkomaalaisryhmiä ovat turkkilaiset, ukrainalaiset, puolalaiset, syyrialaiset, venäläiset, italialaiset ja intialaiset. Kaupungissa asuu 190 kansallisuuden joukossa myös kymmeniä tuhansia bulgarialaisia, vietnamilaisia, romanialaisia ja afganistanilaisia.
Näyttävimmin otsikoissa ovat usein avoimesti antisemitistisiä ja väkivaltaisia Israelin vastaisia mielenosoituksia järjestävät arabit ja omissa rinnakkaiskulttuureissaan elävät libanonilais-kurdilaiset rikolliset perheklaanit.
– Ulkomaalaisilla on oltava oikeus äänestää riippumatta siitä, onko heillä Saksan passia vai ei. Tämä on demokraattinen itsestäänselvyys, perusteli ärhäköillä kannanotoillaan mediasuosikiksi noussut Erlap vaatimustaan.
Erityisesti hän ilmoitti iloitsevansa Berliinissä asuvista yli 35 000 palestiinalaisesta, jotka muodostavat Euroopan suurimman palestiinalaisvähemmistön.
Linke ei halua rajoittaa äänioikeusvaatimustaan ulkomaalaisille vain Berliiniin vaan vaatii sitä koko maahan. Saksan 83 miljoonasta asukkaasta yli 12 miljoonaa ei ole saksalaisia.
Vasemmistopuolue ajaa äänestysikärajan alentamista kaikissa vaaleissa 16 vuoteen. Tätä se perustelee muun muassa sillä, että 16-vuotiaat voivat solmia omissa nimissään nykyään myös kännykkäsopimuksia, miksi siis ei äänestää myös vaaleissa.
Saksassa 16-vuotiaat saavat äänestää EU-vaalien lisäksi maapäivävaaleissa kuudessa ja kuntavaaleissa kahdeksassa osavaltiossa. Berliinissä on ikäraja molemmissa 18 vuotta.
Saksan perustuslain mukaan äänioikeus on kaikissa vaaleissa vain henkilöillä, joilla on Saksan passi. EU-maiden kansalaiset saavat äänestää kuntavaaleissa ja valintansa mukaan eurovaaleissa. Berliinissä kuntavaaleja vastaavat kaupunginosavaalit, joissa valitaan kullekin alueelle omat parlamenttinsa ja pormestarinsa.
Linke-puolueen puheenjohtaja Jan van Anken vaatii kansanäänestystä ulkomaalaisten äänioikeudesta. Liittopäivillä oppositiossa istuvan AfD-puolueen puheenjohtaja Alice Weidel syyttää vasemmistopuoluetta ”häiriintyneestä yhteydestä perustuslakiin”. Hänen mukaansa vaalioikeus voi perustua vain kansalaisuuteen.
Berliinissä viime vaaleissa hyvin menestynyt ja tuoreissa kyselyissä 19 prosentin kannatuksellaan kakkossijaa pitävä Linke-puolue valmistautuu lyömään ensi syyskuussa pidettävissä vaaleissa toistaiseksi ykkössijaa pitävät kristillisdemokraatit pakolaisten äänioikeuden lisäksi käytännöllisellä tasolla.
Vetoapuna toimii nyt vallassa olevan kristillisdemokraattien ja demarien hallituksen kasvava epäsuosio. Berliinin hallitsevaa pormestaria Kai Wegneriä (CDU) syytetään liittokansleri Friedrich Merzin (CDU) tavoin vaalilupaustensa pettämisestä. Kaupungin pahasti rämettyneen infrastruktuurin parantamiseen ei ole saatu vauhtia. Kasvavassa rahapulassa punakynää käytetään kaikilla yhteiskuntaelämän alueille.
Vahvimman kritiikin kohteen nykyinen kaupunginjohto tarjoaa vasemmistopuolueelle ja sen median ”Berliinin Zohran Mamdaniksi” kutsumalle kärkiehdokkaalle Elif Erlapille paikoilleen juuttuneessa asuntotuotannossa.
Berliinissä on asunnoista huutava pula. Vuokrat ovat nousseet myös monilla sosiaalisiin polttopisteisiin kuuluvilla alueilla kattoon. Linken esittämä vaatimus suurten vuokra-asuntoyhtiöiden kansallistamisesta ja vuokrakatosta saa yhä laajempaa kannatusta.
– Tämä kaupunki kuuluu meille kaikille eikä spekulanteille, Erlap sanoi valintatilaisuuspuheessaan.
Hän otti kantaa myös Linkeen kohdistuneisiin antisemitismisyytöksiin ja Gazan konfliktiin toteamalla, ettei yhden puolen tekemiä rikoksia voi sovittaa toisen puolen rikoksilla.
Vasemmistopuolue sai Berliinissä tänä vuonna pidetyissä liittopäivävaaleissa 423 549 ääntä ja nousi 21,8 prosentillaan pääkaupungin suositummaksi puolueeksi.
Edellisissä Berliinin kaupungin omissa vaaleissa Linkeä äänesti 18,4 prosenttia. Saman verran äänesti myös sosiaalidemokraatteja. Parhaiten menestyivät silloin kristillisdemokraatit 28,2 prosentillaan.
Äänioikeuden myöntäminen ulkomaalaisille kuuluu Saksassa poliittisesti arkaluontoisiin teemoihin kuten kaikki ulkomaalaisteemat.
Sen sallimiseen kohdistuva kritiikki koetaan helposti ulkomaalaisvastaisuudeksi. Saksalaisista liittopäiväpuolueista Erlapin ehdotuksen on tyrmännyt tähän mennessä vain oikeistolainen AfD-puolue.
– Vasemmistopuolue yrittää manipuloida vaalioikeutta temppukirstustaan kaivamalla idealla tavalla, joka tuo vaaleissa Linkelle lisää ääniä, toteaa vaihtoehtopuoleen puheenjohtaja Weidel kannanotossaan.
Integraatiota ja maahanmuuttoa tutkivan saksalaisen DeZIM-instituutin mukaan turkkilaistaustaiset maahanmuuttajat äänestävät vaaleissa useimmiten sosiaalidemokraatteja ja vasemmistopuolue Linkeä.
Entisen Neuvostoliiton alueelta tulleet maahanmuuttajat antavat äänensä keskimääräistä useammin oikeistolaisille ja konservatiivisille puolueille, kuten CDU:lle ja AfD:lle.
Pertti Rönkkö, Berliini
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Saksalaisessa Overathin kaupungissa viranomaiset peruivat perinteiset joulumarkkinat turvallisuussyistä. Kaupungilla ei ole tarpeeksi rahaa suojata aluetta terrori-iskun varalta. Viranomaiset arvioivat islamististen iskujen vaaran suureksi koko maassa.
Mitä korkeammalle Vaihtoehto Saksalle -puolueen (AfD) suosio kasvaa, sitä kovaäänisemmin vaaditaan sen kieltämistä. Liittokanslerin ja muiden puolueiden boikotoima puolue syyttää hallitusta yrityksestä hiljentää oppositio.
Jokainen saksalainen voi vetää yleisradiomaksunsa oikeuteen, jos pystyy todistamaan, että yleisradio ei täytä sille asetettuja mielipiteenvapauden, hyvän laadun ja poliittisen tasapuolisuuden vaatimuksia.
Lähes paikoilleen jämähtäneen energiakäänteen jättikulut romuttavat saksalaista sosiaalivaltiota. Saksan suurimman päivälehden päätoimittaja vaatii liittokansleri Merziä luopumaan ”ilmastososialismista” saksalaisten lasten tulevaisuuden pelastamiseksi. Teollisuudessa pakataan laukkuja.
Suomen Perusta teetti Taloustutkimuksella kyselyn, jonka mukaan jopa 49,2 % vastanneista vieraskielisistä äänestäisi SDP:tä seuraavissa eduskuntavaaleissa ja seuraavaksi suosituimman vaihtoehdon kannatus oli vain 12,3 %. Perussuomalaisten Nuorten mielestä on siis syytä epäillä, että SDP ajaa massamaahanmuuttoa puhtaasti poliittisen hyödyn vuoksi.
Ulkomaalaistaustaisten äänestäjien määrä ja samalla painoarvo on edelleen kasvanut viime kuntavaaleista. Helsingissä ulkomaalaisia äänestäjiä on lähes 11 prosenttia ja Vantaalla jopa 15,8 prosenttia. Vasemmistopuolueet ovatkin aloittaneet loppukirin haaliakseen maahanmuuttajien massat taakseen.
Ruotsi on edelleen luokkayhteiskunta, jossa hyvinvoivat nettoveronmaksajat asuvat omakotitaloissaan vehreillä huvila-alueilla. Sosialidemokraattien mielestä tämä on kestävän kehityksen vastaista ja väestö pitäisi sekoittaa. Muutto veden ääreen äveriäälle alueelle olisi varmasti monen kolmen miljoonan vuokralaisen mieleen ja tämä demareiden kädenojennus muistettaisiin varmasti myös vaaleissa.
Maahanmuuton kasvattaminen on vuosikymmenestä toiseen vasemmistopuolueiden keskeinen hanke, ja erityisen hyvin ilmiö näkyy kunta- ja aluevaalien alla. Vasemmiston poliitikkojen työvoimapulapuheiden takana on kuitenkin vasemmiston poliittinen ymmärrys siitä, että maahanmuutto on tärkeä instrumentti vasemmiston omien valta-asemien vahvistamiseksi.
Viikon suosituimmat
Valtiontalouden tarkastusvirasto vahvistaa: Marinin hallitus suhtautui rahankäyttöön löperösti ja purki sääntöpohjaiset esteet rahankäytölleen. Laskua tästä maksetaan vielä pitkään. - Kun Marinin hallitus luopui finanssipoliittisista säännöistä, se kehitti itselleen uuden säännön: kaikki saavat aina jotain. Lopputuloksena oli menojen valtava paisuminen, kirjoittaa perussuomalaisten poliittinen suunnittelija Juhani Huopainen.
Yhdysvaltain ulkoministeriö on luokitellut neljä eurooppalaista Antifa-ryhmää terroristijärjestöiksi. Yksi näistä ryhmistä on sellainen, jota vasemmiston meppi Li Andersson on näkyvästi tukenut. Vasemmiston antama tuki äärivasemmistolaiselle väkivallalle ei kuitenkaan Suomen valtamediaa kiinnosta.
Mikä on oikea tai väärä tapa toimia, kun aiemmin täysin saksalaiset kaupungit muuttuvat silmiemme edessä muslimimaailman etuvartioiksi, kysyy Irakissa ja Afgnaistanissa palvellut brittiupseeri The Telegraphissa. Kotoutuminen tarkoittaa käytännössä sitä, että maahanmuuttajat räätälöivät uuden kotimaansa entisen kotipaikkansa kaltaiseksi. Kauniisti sanottuna ”moderni sekulaarin liberalismi perustuu kohtalokkaaseen virhearvioon”.
Viime viikolla valtamedioissa uutisoitiin laajasti tutkimuksesta, jonka johtopäätöksenä maahanmuuttajien vaikutus Suomen talouteen olisi positiivinen. Helsingin Sanomat kysyi valtiovarainministeriöltä tutkimuksesta. Valtiovarainministeriön finanssineuvos Jukka Mattilan mukaan tutkimus on heikkolaatuinen ja siitä on tehty liiallisia johtopäätöksiä. Perussuomalaisten kansanedustaja Rami Lehtinen pitää ihmeellisenä, että missään mediassa ei ole puhuttu tekijöiden taustoista.
Eduskunta päätti tänään liikennepolttoaineiden valmisteveron alentamisesta. Eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen selvin äänin, sillä vain SDP, vihreät ja vasemmistoliitto äänestivät vastaan.
Eduskunta käsitteli eilen hallituksen esitystä terrorismilainsäädännön tiukentamiseksi. Hallitus aikoo tukkia terrorismilainsäädännön porsaanreiät, puuttua harmaalla alueella tehtäviin rikoksiin ja koventaa rangaistuksia. Laki on laaja kokonaisuudistus. Jatkossa esimerkiksi ISIS-äidit eivät pääse enää kuin koira veräjästä.
Perussuomalaisen valtiovarainministeri Riikka Purran mukaan Suomi saattaa joutua liiallisen alijäämän menettelyyn heti alkuvuodesta. Hän kommentoi asiaa eduskunnassa tiistaina velkajarrua koskevassa lähetekeskustelussa.
Minnesotan osavaltiossa epäillään tapahtuneen laajoja sosiaaliturvapetoksia. Rahaa on huijattu asunnottomien palveluilla, köyhien lasten välipaloilla ja autististen lasten terapiapalveluilla. Monissa tapauksissa epäillyt ovat Minnesotan somaliyhteisön jäseniä. Viranomaislähteet vahvistavat, että miljoonia dollareita petoksilla hankittua rahaa on lähetetty Somaliaan, missä osa rahoista on päätynyt Al-Shabaab-terroristijärjestön käsiin.
Maahanmuutto on Euroopassa valtava tilastollinen ilmiö ja jotain, minkä toivotaan pelastavan harmaantuvan mantereen kansantalous. Kymmenen vuoden takainen ”pakolaiset ovat uusi Nokia” -ajattelu ei ole kadonnut mihinkään, vaikka se ei kestä kriittistä tarkastelua, kirjoittaa perussuomalaisten poliittinen suunnittelija Juhani Huopainen.
Lue lisää
Lue lisää
