

Liittokansleri Angela Merkel. Kuvituskuvaa. / LEHTIKUVA
Saksassa elpymisrahastolle ristiriitainen vastaanotto
Saksalaiset taloustieteilijät ovat arvioineet EU:n elpymisrahastoa varsin ristiriitaisesti. Toiset pitävät rahastoa hyvänä ratkaisuna ja toiset kritisoivat sitä voimakkaasti. Asiasta kirjoittaa Spiegel.
IFO-instituutin johtaja Clemens Fuest pitää rahaston perustamista pääosin hyvänä ratkaisuna. Tällä on mahdollista elvyttää erityisesti eniten koronasta kärsineitä maita. Toisaalta Fuest on jo aiemmin varoittanut, että rahaston tukien avulla ei voida poistaa kilpailukyvyn puutteita eikä ylivelkaantumisen ongelmia. Erityisesti hän nostaa esille Italian ongelmat. Paineet Italian hallitusta kohtaan kasvavat merkittävästi.
DIW-instituutin johtaja Marcel Fratzscher pitää rahastoa pääosin hyvänä, koska Saksan talouden kehitys riippuu olennaisesti EU-maiden talouksien elpymisestä. Zentrum für Europäische Wirtschaftsforschung eli ZEW:n presidentti Friedrich Heinemann korostaa sitä, että rahaston kautta saatavilla avustuksilla ja lainoilla ei voida ratkaista EU-maiden talouksien kilpailukyvyn, heikon kasvun ja ylivelkaantumisen ongelmia. Rakenneuudistukset ovat välttämättömiä useissa maissa ja aivan erityisesti Italiassa. On suuri vaara, että rahaston tilapäinen tuki vain siirtää rakenteellisia reformeja tulevaisuuteen.
Kieler Institut für Weltwirtschaft eli IfW:n presidentti Gabriel Felbermayr toteaa, että rahastoa varten otettava laina rasittaa EU:n budjettia vuosikymmeniä eteenpäin. Saksa on EU:n budjetin suurin nettomaksaja noin 20 prosentin osuudellaan. Saksan nettomaksuosuus kasvaa nyt ja voidaankin kysyä, onko EU-jäsenyys todella tämän arvoista.
Commerzbankin pääekonomisti Jörg Krämer pitää rahaston perustamista yhteisellä velanotolla ratkaisevana muutoksena EU:n toiminnan rahoituksessa. Hän varoittaa siitä, että nyt on luotu velanottoon perustuva malli, joka tuskin jää kertaluonteiseksi. Tulevissa kriisitilanteissa ja talouksien taantumissakin tullaan helposti vaatimaan uutta yhteistä velanottoa ja suoria avustuksia. Nyt on otettu ratkaiseva askel yhteisen tulonsiirtounionin suuntaan.
Kaiken kaikkiaan voidaan saksalaisten ekonomistien kommenteista sanoa, että he eivät näe elpymisrahastolla olevan mitään ratkaisevaa merkitystä EU-maiden talouksien rakenteellisten ongelmien ratkaisussa. Velka- ja rakenneongelmien poistaminen on edelleen jäsenmaiden omalla vastuulla. Lisäksi ekonomistit näyttävät uskovan, että EU:n yhteisen velan käyttö ei jää kertaluonteiseksi tapahtumaksi ja että nyt on alettu luoda todellista tulonsiirtounionia.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat


Someen jaettu pahoinpitely nostatti espanjalaisten raivon – afrikkalaisjengin ja paikallisten yhteenotot ovat jatkuneet yli viikonlopun
Paikallisten asukkaiden ja afrikkalaisjengin väliset väkivaltaisuudet ovat jatkuneet jo kolmatta yötä espanjalaisessa pikkukaupungissa. Taustalla ovat sosiaaliset ongelmat ja uskonnollinen eripura, joiden sanotaan olevan hallitsemattoman maahanmuuton seurausta. ”On aika panna vastaan ennen kuin on liian myöhäistä”, tulkitsee asukas paikallisten tuntoja.

Antikainen: Purra pisti komission herroille luun kurkkuun Brysselissä
Euroopan komissio on jälleen nostanut esiin ajatuksen uudesta EU:n yhteisvelasta. Toisin kuin vuonna 2021, jolloin valtiovarainministerinä toiminut keskustan Annika Saarikko hyväksyi EU:n elpymispaketin mukisematta, nyt valtionvarainministerinä on Riikka Purra, joka pisti Brysselissä EU-herroille luun kurkkuun ja sanoi: ei käy.

Päivän pointti: Missä Suomi-median logiikka Teksasin tulvauutisoinnissa? Väittää ehdotettujen menoleikkauksien vaikuttaneen ennen kuin niitä on tehty

Riippumattomalta medialta yläpeukkua Teemu Keskisarjan ehdotukselle Yle-veron uudelleenohjauksesta – pitkällä tähtäimellä kaiken median tulisi kuitenkin toimia markkinaehtoisesti
Aidosti riippumattomat ja itsenäiset media-alan tekijät pitävät ongelmallisena nykyistä Yle-veromallia, jonka turvin Yleisradio syö tilaa mediakentältä. Kansanedustaja Teemu Keskisarjan esitys Yle-veron uudelleenkohdistamisesta toisi mukaan kilpailua mediakentälle, sekä palauttaisi osittaisen protestoinnin mahdollisuuden kansalle.

Yliopistonlehtori emerita ajattelee liberaalilaatikon ulkopuolelta: Pakkoinkluusio ei toimi missään – ei kouluissa, työpaikoilla eikä maahanmuuttopolitiikassa
Voiko yliopistolla työskennellä ja luoda uraa, vaikka tunnustautuu kristityksi tai konservatiiviksi? Saako tieteentekijä vastustaa aborttia, pitää Israelin puolta ja puhua ääneen islamisaation luomasta uhkasta länsimaille? Kyllä, se on mahdollista, mutta ei mutkatonta. Ja ehkä siksi niin harvinaista.

Hallitus selvittää maahanmuuttajien arvot: ”Lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”
Maahanmuutto- ja integraatiopolitiikan pitää perustus tosiasioihin, ei näppituntumaan saatikka oletuksiin. Näin ajattelee tuore opetus- ja integraatioministeri Simona Mohamsson (ent. Mohammad). Yhteiset tasavertaisuuteen perustuvat arvot on hyväksyttävä, sillä ”lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”.

Päivän pointti: Toksinen vallankäyttö, toiminnan ristiriitaisuudet ja kasvava tyytymättömyys Pride-liikkeen sisällä herättävät pohtimaan, joko Pride-aikakausi on tullut päätökseensä

Työelämägallup: Vain vajaa puolet ammattiliiton jäsenistä tietää, että työttömyysturva ei edellytä liiton jäsenyyttä
Ammattiliittoon kuuluminen ei itsessään takaa turvaa työttömyyden varalta. Turvan takaa työttömyyskassan jäsenyys. Tämä ei ole selvää läheskään kaikille ammattiliittojen jäsenille.

Ranska avaamassa ovea uusille tulijoille – pelkkä palestiinalaisuus riittää nyt turvapaikan perusteeksi
Ranska on päättänyt myöntää turvapaikkoja Gazan palestiinalaisille. Tie EU:n alueelle on nyt periaatteessa auki kahdelle miljoonalle uudelle pakolaiselle. Päätökseen on reagoitu voimakkaasti, sillä se voi johtaa pakolaistulvaan ja Hamasin terrroristien ujuttautumiseen Euroopan ytimeen.