Saksan kristillisdemokraatit CDU, sen baijerilainen sisarpuolue CSU ja sosialidemokraatit SPD saavuttivat pitkien neuvottelujen jälkeen sovun hallitusohjelmasta. SPD hyödynsi poliittiset pelimerkkinsä erittäin hyvin saatuaan vain 20,5 prosenttia äänistä syyskuun vaaleissa. SPD hallinnoi muun muassa ulko- ja valtiovarainministeriötä. Näiltä paikoilta puolue voi vaikuttaa Saksan Euroopan politiikkaan.
SPD:n puheenjohtaja Martin Schulz tavoittelee itselleen ulkoministerin paikkaa. Hampurin pormestari Olaf Scholzista kaavaillaan Saksan valtiovarainministeriä. Schulz jättää myös puolueen puheenjohtajuuden ja siirtää puoluejohtajan tehtävät nykyiselle puolueen eduskuntaryhmän puheenjohtajalle Andrea Nahlesille.
Voittiko SPD vaalit?
Monet CDU:n kansanedustajat uskovat puolueen antaneen liian paljon periksi. Edustaja Olav Gutting twiittasi neuvottelujen jälkeen: “Puuh, saimme sentään liittokansleriuden!”
Puuuh! Wir haben wenigstens noch das Kanzleramt!
— Olav Gutting (@olavgutting) February 7, 2018
Gutting ryöpytti neuvottelutulosta ihmettelemällä, josko SPD voittikin vaalit. Hänen mielestään Angela Merkelin olisi pitänyt harkita ennemmin vähemmistöhallitusta.
Saksan sisäpolitiikassa SPD:n onnistui vaatia koko Saksan budjettiylijäämän käyttämistä muun muassa pieni- ja keskituloisten verohelpotuksiin ja uudisrakentamiseen.
Euroopan politiikassa Saksa nostaa EU-jäsenmaksuaan Ison-Britannian jäädessä pois brexitin vuoksi. Euroopan vakausmekanismi muutetaan Euroopan valuuttarahastoksi, joka ankkuroidaan EU:n lakien alle ja Euroopan parlamentin kontrolliin.
Ranska ilahtui neuvottelusovusta
Hallitusohjelman mukaan Saksa pysyy avoimena Ranskan ehdotuksille uudistaa erityisesti euroaluetta kohti liittovaltiota. Hallitusohjelma miellyttää Ranskan valtiovarainministeri Bruno Le Mairea. Le Mairen mukaan Saksan hallitusohjelma mahdollistaa euroalueen tiivistämisen.
Ranska on toivonut Saksan apua pankkiunionin viimeistelyyn. Saksa on epäröinyt yhteisen talletussuojan kanssa peläten, että saksalaisten veronmaksajien rahoilla turvataan muiden euromaiden kansalaisten talletuksia. Suomi on vastustellut yhteistä talletussuojaa samasta syystä.
Saksa haluaisi ensin saattaa euroalueen pankit osapuilleen samalle tasolle tuottamattomien luottojen osalta. Erityisen huolissaan Saksa on italialaispankkien tilasta. Le Maire kertoi olevansa valmis ensin rajaamaan riskejä. Hän huomautti, että Saksan tulisi tulla jonkin verran vastaan vaatimuksessaan. Le Mairen mukaan euroalueella tarvitaan kuitenkin vähimmäismäärä solidaarisuutta.
Saksan hallitusohjelma etenee seuraavaksi SPD:n jäsenäänestykseen. Se voi viedä pari viikkoa. Mikäli demarikenttä torppaa ohjelman, Saksassa on syytä varautua uusiin liittopäivävaaleihin. Jos esitys hyväksytään, tulee Suomenkin olla valmis ottamaan hankalaan kysymykseen: tasataanko euroalueella rahat fiskaalisella unionilla?
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.
Opiskelija käytti tenttivastauksensa yhdessä osassa sanaa ”islamisaatio.” Tentaattori ilmoitti, ettei tenttivastausta voi arvioida, koska siinä esiintyi termi, joka ei yliopiston mielestä ollut "akateemisesti vakiintunut". Tapaus osuu tieteenteon ytimeen. Opiskelija oli ehdottanut islamisaatiota jatkotutkimuksen aiheeksi. Jos jotakin väitettyä tai oletettua ilmiötä ei saa ehdottaa edes tutkimuskohteeksi siksi, että ilmiö ei ole ”akateemisesti vakiintunut”, putoaa tutkimukselta pohja. Yliopistojen tehtävä kun on juurikin tutkia sitä, mikä ei ole vielä tiedossa.
SAK ja ay-liike laajemminkin on jyrkästi asettunut vastustamaan hallituksen kaavailemaa ansiotuloverotuksen keventämistä - siitäkin huolimatta, että matalampi verotus tarkoittaa enemmän käteen jäävää vastiketta työn tekemisestä. Kokonaisuudessa kannattaa huomata, että vaikka veronalennukset hyödyttävätkin työntekijää ja lisäävät ostovoimaa, liitot eivät veronalennuksista hyödy mitään.
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.
Rikollisjengit ovat käytännössä kaapanneet vallan maailman köyhimpiin kuuluvassa maassa. Haiti on maan YK-suurlähettilään mukaan lähellä tilannetta, ”josta ei ole paluuta”. Vain pikainen ulkovaltojen puuttuminen kaaokseen voisi nykäistä saarivaltion pois kuilun reunalta.
Newsweek-lehti uutisoi maailmalla leviävästä videosta, jolla brittipoliisi varoittaa miestä: Kehotus vaatia toista ihmistä "puhumaan englantia" voi olla tulkittavissa vihapuheeksi. Tapauksesta syntyi kohu, sillä video antaa lohduttoman kuvan sananvapauden tilasta Isossa-Britanniassa. Videon taustoista tiedetään kuitenkin rajallisesti. Myös poliisi on ollut verrattain vaitonainen tapahtuneesta.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra postaa veroista Facebookissa ja viestipalvelu X:ssä. Purran mukaan Suomi häviää verojen ja talouskasvun Ruotsi-maaottelun.
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kertoo, että teitä korjataan taas ennätystahtiin perussuomalaisten vahtivuorolla.
Heikkojen työn kannustimien vuoksi moni asiantuntijatyössä työskentelevä valitsee tällä hetkellä ylitöiden tekemisen sijaan mieluummin vapaa-ajan. Marginaalivero, eli lisätuloista perittävä vero onkin nykyisellään merkittävä kannustinloukku. - On varmasti syytä pohtia, onko edes valtion etu pitää ylikireää verotusta, jos sen seurauksena ei haluta tehdä pitkiä päiviä, taloustieteen emeritusprofessori Matti Virén sanoo.
