Saksan valtiovarainministeri Wolfgang Schäuble on edelleen epäileväinen Kreikan kolmannesta lainaohjelmasta. Hän toisti ehdotustaan Kreikan väliaikaisesta euroerosta. Myös Kreikan pääministeri Aleksis Tsipras uskoo lainaohjelman olevan maalleen haitallinen. Tästä huolimatta lainaohjelmasta neuvotellaan tulevien viikkojen aikana.

Tällä aikaa Kreikka tarvitsee noin 7 miljardia euroa kiireellistä rahoitusta, jota ollaan järjestämässä kaikkien 28 EU-maan takaaman budjetin turvin. Rahoitusta tarvitaan ennen 20.7., jolloin Kreikalta erääntyy noin 3,5 miljardin euron lainaerä Euroopan keskuspankille. Lisäksi Kreikalta jo rästiin jääneet kesäkuun luottoerät Kansainväliselle valuuttarahasto IMF:lle tulisivat hoidetuksi tämän pienoispaketin avulla.

IMF ei kuitenkaan olisi osallistumassa itse kolmannen lainaohjelman ensimmäiseen erään. Käytännössä EU-maat tehtailevatkin pienoistukipaketin IMF:lle.

Pankit avautuvat maanantaina

Kreikan pankit ovat olleet suljettuina kohta kolme viikkoa. Lisäksi 60 euron vuorokausittainen nostoraja on ollut voimassa tämän ajan. Pankit avaavat ovensa maanantaina, sillä EKP nosti kreikkalaispankkien ELA-hätärahoitusta 900 miljoonalla eurolla. Tilien nostorajoitusta tämän ei uskota poistavan.

Nostorajoitukset ovat kuitenkin aiheuttaneet vakavaa häiriötä Kreikan taloudelle. Schäuble arveleekin, että alkavat neuvottelut kolmannesta tukipaketista tulevat olemaan vaikeat, ja paketin kokokaan ei välttämättä riitä. Kolmannen tukipaketin kooksi on kaavailtu 86 miljardia euroa. Tästä 25 miljardia euroa tarvitaan kreikkalaispankkien kolmanteen pääomitukseen.

Kreikkaan uudet vaalit vielä tänä vuonna?

Pääministeri Tsiprasin luotsaaman Syrizan rivit rakoilivat pahasti keskiviikon äänestyksessä. Hänen arvellaan joutuvan vaihtamaan säästöohjelmaa vastaan äänestäneet ministerinsä.

Sisäministeri Nikos Voutsisin mukaan maassa voidaan joutua turvautumaan ennenaikaisiin parlamenttivaaleihin syys- tai lokakuussa. Myös ex-valtiovarainministeri Gianis Varoufakis äänesti ohjelmaa vastaan. Hän kertoi sen olevan Versailles’n rauhansopimuksen kaltainen.

Versailles’n rauha solmittiin 1919 ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Sopimuksessa Saksa tuomittiin ankariin sotakorvauksiin, mikä rampautti pitkälti Saksan taloutta ja oli omiaan nostamaan kansallissosialistit valtaan 1930-luvulla.

Henri Myllyniemi