Mikäli EU-maan julkisen talouden alijäämä kohoaa yli kolmen prosentin, se joutuu niin sanotulle EU:n tarkkailuluokalle. Vaikka Suomi hetkellisesti nyt ylitääkin tämän rajan, arvioi EU Suomen hallituksen hoitavan talouttaan uskottavalla tavalla. Voimakkaan säästöohjelman ansiosta Suomi välttää nyt tarkkailuluokan.
EU:n komissio uhkaa marssittaa nöyryyttävälle ”tarkkailuluokalle” seitsemän maata. Sinne joutuvat Belgia, Ranska, Italia, Unkari, Malta, Puola ja Slovakia. Maat eivät ole saaneet suitsittua julkista kulutustaan kestävälle tasolle.
Euroopan komissio on kevätpaketissaan arvioinut, noudattavatko jäsenvaltiot EU:n perussopimuksen kriteerejä julkisen talouden alijäämälle.
Vaikka Suomi ylittää kolmen prosentin, alijäämä pysyy alle 3,5 prosentissa tänä vuonna. Lisäksi alijäämän ennustetaan pienenevän alle 3 prosenttiin ensi vuonna.
Asiasta tiedottaa valtionvarainministeriö.
Valtionvarainministeri Riikka Purra kommentoi:
”Suomi välttää tällä kertaa EU:n tarkkailuluokan. Huhtikuun lisäsäästöt olivat ratkaisevia. Taloutta ei kuitenkaan korjata EU:n takia, vaan jotta kykenisimme turvaamaan hyvinvointiyhteiskunnan. Vanhaa menoa ei voi jatkaa, vaikka monet poliitikot edelleen niin haluavat uskotella.”
SUOMEN UUTISET
Viikon suosituimmat
Ranskan kadut ovat toimineet toistuvasti maahanmuuttajien väkivaltaisuuksien ja rettelöinnin näyttämönä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen pitää Ranskan tilannetta vakavana varoituksena Suomelle, joka on otettava vakavasti ennen kuin ongelmat ovat täälläkin hallitsemattomia.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra varoittaa Facebook-päivityksessään Suomea Ranskan kaltaisesta kaksoiskatastrofista. Hänen mukaansa Ranskan talousvaikeudet ja yhteiskunnalliset jännitteet voivat kärjistyä yhtä aikaa.
Reipas joukko perussuomalaisia kokoontuu Vantaalla puolueen kokoontumisajoihin. Viikonlopun tilaisuudessa keskitytään yhdessäoloon ja toiminnan kehittämiseen. Kokoontumisajot järjestetään nyt kolmatta kertaa.
Kehitysjärjestöjen kattojärjestö Fingo kehottaa uudessa oppaassaan luopumaan sanoista kehitysapu ja kehitysmaa. Ohje koskee kieltä, jota käyttävät myös toimittajat ja poliitikot. Fingon toiminta on pääosin ulkoministeriön rahoituksen varassa.
Kiinnostus Pride-yhteistyöhön näyttää hiipuvan eri puolilla Suomea. Esimerkiksi Helsinki Pride -yhteisön kumppanuusmyynnin romahdus on heikentänyt yhdistyksen taloustilannetta. Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman pitää yritysten vetäytymistä ideologisista tukikampanjoista tervetulleena kehityksenä.
Perussuomalainen europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen jyrähtää Facebookissa Berliinin osavaltiovaalien jälkipuinnista ja Euroopan vasemmiston suunnasta. Tynkkynen nostaa esiin saksalaisen vasemmistopuolue Die Linken yhteydet rikollisklaaneihin ja terroristijärjestö Hamasin tukijoihin sekä vaatii Suomea ottamaan Saksan ja Ruotsin tapahtumat vakavana varoituksena.
Ranskan ”koululaismellakat” ovat levinneet koko valtakuntaa koskevaksi kriisiksi. Poliisi on ottanut kiinni yli 5 000 valtaosin alaikäistä mellakoitsijaa. 600 poliisia on loukkaantunut yhteenotoissa. Äärivasemmistolaiset ryhmät pyrkivät käyttämään mellakointia hyväkseen. Ranska kipuilee yleiseurooppalaisen taudin kourissa.
Presidentti Donald Trump on pysäyttänyt laittoman maahanmuuton Yhdysvaltoihin ja kiihdyttänyt karkotuksia. Seurauksena väkivaltarikokset, huumekuolemat ja työttömyys ovat kaikki lähteneet laskuun. Suomen Perustan julkaisema raportti kertoo ydinasiat maahanmuuttopoliittisesta täyskäännöksestä, dosentti Markku Ruotsilan laatima selvitys paljastaa.
Espoon koulujen turvallisuustilanne on espoolaisen kaupunginvaltuutetun ja Suomen Perusta -ajatuspajan toiminnanjohtaja Simo Grönroosin mukaan vakava. Grönroos nostaa ongelmien taustalla esiin muun muassa maahanmuuton kasvun ja suomalaisen koulujärjestelmän viime vuosien muutokset.
Ranskan tiistain ”kouluprotesteihin” osallistui sisäministeriön arvion mukaan 266 000 ihmistä, joista 56 000 pelkästään Pariisissa. Agitaattorit puolestaan arvioivat valtakunnalliseksi osallistujamääräksi 450 000. Koululaisten tukena marssivat opettajat, vanhemmat, korkeakouluopiskelijat, ammattiliittojen jäsenet, maahanmuuttajat, vasemmistolaistet ääriainekset sekä sabotöörit.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
