Mikäli EU-maan julkisen talouden alijäämä kohoaa yli kolmen prosentin, se joutuu niin sanotulle EU:n tarkkailuluokalle. Vaikka Suomi hetkellisesti nyt ylitääkin tämän rajan, arvioi EU Suomen hallituksen hoitavan talouttaan uskottavalla tavalla. Voimakkaan säästöohjelman ansiosta Suomi välttää nyt tarkkailuluokan.
EU:n komissio uhkaa marssittaa nöyryyttävälle ”tarkkailuluokalle” seitsemän maata. Sinne joutuvat Belgia, Ranska, Italia, Unkari, Malta, Puola ja Slovakia. Maat eivät ole saaneet suitsittua julkista kulutustaan kestävälle tasolle.
Euroopan komissio on kevätpaketissaan arvioinut, noudattavatko jäsenvaltiot EU:n perussopimuksen kriteerejä julkisen talouden alijäämälle.
Vaikka Suomi ylittää kolmen prosentin, alijäämä pysyy alle 3,5 prosentissa tänä vuonna. Lisäksi alijäämän ennustetaan pienenevän alle 3 prosenttiin ensi vuonna.
Asiasta tiedottaa valtionvarainministeriö.
Valtionvarainministeri Riikka Purra kommentoi:
”Suomi välttää tällä kertaa EU:n tarkkailuluokan. Huhtikuun lisäsäästöt olivat ratkaisevia. Taloutta ei kuitenkaan korjata EU:n takia, vaan jotta kykenisimme turvaamaan hyvinvointiyhteiskunnan. Vanhaa menoa ei voi jatkaa, vaikka monet poliitikot edelleen niin haluavat uskotella.”
SUOMEN UUTISET
Viikon suosituimmat
Maahanmuutto rasittaa julkista taloutta, vaikka maahanmuuton hyödyt olisi huomioitu laskelmissa, toteaa kansantaloustieteen emeritusprofessori Vesa Kanniainen Leevi Leivon haastattelussa.
Maahanmuutto ja monikulttuurisuus nostattavat tunteita ja ovat kiihkeiden erimielisyyksien ja jopa väkivaltaisten yhteenottojen taustalla Espanjassa. Kuten enenevässä määrin koko Euroopassa. Vieraalle vyörytykselle halutaan panna piste ja kunnioittaa omia paikallisia arvoja sekä perinteitä.
Jokainen valistunut ihminen tietää, että turve on uusiutuva luonnonvara ja että Suomen turvesoissa on lähes Pohjanmeren öljyn suuruinen energia hyödynnettävissä, toteaa perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Teemu Keskisarja. Keskisarja pitää suurena ongelmana sitä, että turveyrittäjät ovat jo lyömässä rukkasia naulaan. Neovasta (entinen Vapo) eläkkeelle jäävä johtaja Ahti Martikainen on puolestaan jo vuosia varoittanut päättäjiä turpeen liian nopeasta alasajosta.
Perussuomalaisten kansanedustaja Mikko Polvinen nostaa Italian myrkkyjäteongelman varoittavaksi esimerkiksi viherhumpan aiheuttaman päästövimman ennalta-arvaamattomista seurauksista. Ilmastoideologian aiheuttama turvetuotannon alasajo saattaa johtaa siihen, että Suomessakin joudutaan turvautumaan epätoivoisiin ratkaisuihin, jotta suomalaisten kodit eivät jäätyisi talvella.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra nostaa esille toimittaja Ari Korvolan kirjan Tuppeensahattu Nuorisosäätiö, joka kertoo keskustaa lähellä olevan Nuorisosäätiön rikosvyyhdistä. Kirjan tärkeimpänä ansiona Purra pitää kuvausta siitä, miten rakenteellinen, poliittinen korruptio Suomessa toimi.
Suurella osalla suomalaisista toimittajista on vakavia henkisiä ongelmia minun ja perussuomalaisten kanssa, Jussi Halla-aho sanoo tuoreessa elämäkertakirjassaan. Toimittajien kiihko perussuomalaisia kohtaan on toisaalta voinut saada monet ihmiset kiinnostumaan perussuomalaisista.
Pääkaupunkiseudulla asuminen eriytyy yhä voimakkaammin asukkaiden äidinkielen ja sosiaalisen aseman mukaan. Nuorimmissa ikäluokissa jo puolet joidenkin alueiden asukkaista on vieraskielisiä. Vapaarahoitteisten asuntojen keskihinta kertoo puolestaan siitä, että uudistuotanto tai remontointi saattaa näillä alueilla olla haastavaa. Segregaatio sen sijaan on pomminvarmaa.
Kansantaloustieteen emeritusprofessori Matti Virén kehottaa kaikkia pohtimaan valtiovarainministeriön esittämiä sopeutustoimia samanaikaisesti lakisääteisten peruspalvelujen, kuten terveydenhuollon rahoituspaineiden rinnalla. Toissijaisiin kohteisiin, kuten kotouttamiseen ja yritystukiin, ehdotettuja leikkauksia Virén pitää sopivina, ja muistuttaa, että leikkaamatta jättäminen ei ole nyt vaihtoehto.
Ensi viikolla kirjakauppoihin ilmestyvä elämäkerta on ensimmäinen Jussi Halla-ahosta kirjoitettu auktorisoitu teos, eli kirjalla on päähenkilönsä hyväksyntä, ja Halla-aho on itse osallistunut aktiivisesti kirjaprojektiin muun muassa antamalla haastatteluita.
