

LEHTIKUVA
Senaatti-kiinteistöjen sopimukset haittaavat valtion kiinteistöjen korjauksia – PS:n Raatikainen kysyi asiasta jo vuosi sitten
Apulaisoikeusasiamies tutkii Senaatti-kiinteistöjen aseman valtion monopolivuokranantajana. Ongelmaksi on noussut se, että vuokrasopimukset vaikeuttavat välttämättömien korjausten ja perusparannusten suorittamista. Ongelmat koskevat esimerkiksi räjähdevarastoja ja vankiloita. Viime kädessä kyse on ihmisten terveydestä ja turvallisuudesta. Perussuomalaisten kansanedustaja kysyi asiasta eduskunnassa jo viime istuntokaudella.
Apulaisoikeusasiamies Pasi Pölönen on ilmoittanut ryhtyvänsä selvittämään valtion vuokrajärjestelmän oikeudellista perustaa ja Senaatti-kiinteistöjen asemaa vuokranantajana. Senaatti-kiinteistöt on valtion liikelaitos eli osa valtiota. Sen tehtävänä on huolehtia valtion kiinteistövarallisuudesta. Kun valtio vuokraa kiinteistön itseltään eli valtiolta, tilanne aiheuttaa erilaisia juridisia ongelmia muun muassa eri osapuolten vastuisiin liittyen.
Perussuomalaisten kansanedustaja Mika Raatikainen esitti jo reilu vuosi sitten eduskunnassa kirjallisen kysymyksen Senaatti-kiinteistöjen vuokrajärjestelmän sopimusoikeudellisesta pohjasta. Varsinaisessa työssään poliisina toimiva Raatikainen kertoo Suomen Uutisille, että Senaatti-kiinteistöjen monopoliasema on ollut yleinen huolenaihe viranomaispiireissä jo pitkään.
– Monesti on tuntunut, että kun poliisin määrärahoja korotetaan, lisärahat menevätkin toimitilojen vuokrankorotuksiin, Raatikainen kertoo.
Vuosi sitten Raatikaisen kysyessä asiaa eduskunnassa, tuolloinen kuntaministeri Anu Vehviläinen vastasi, että Senaatti-kiinteistöjen vuokrajärjestelmän laillisuus on kunnossa ja varmistettu. Kansanedustaja Raatikainen piti kuitenkin vastausta juridisesti monin tavoin epämääräisenä. Siksi hän teki aiheesta kaksi muutakin kirjallista kysymystä, mutta vastaukset eivät tulleet sen selvemmiksi. Nyt eduskunnan oikeusasiamies on puuttunut samaan aiheeseen.
Puutteita vankiloiden ja varuskuntien kunnossa
Poliisiasemille, vankiloihin, tuomioistuimiin ja varuskuntiin tehtyjen eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian tarkastusten yhteydessä havaitaan ajoittain rakennuksiin ja toimitiloihin liittyviä puutteita ja epäkohtia. Tällaisia epäkohtia on tuotu esiin myös kanteluissa, kirjoittaa apulaisoikeusasiamies Pasi Pölönen selvityspyynnössään. Kun puutteiden syitä ja korjaamismahdollisuuksia selvitellään, havaitaan usein Senaatti-kiinteistöjen osuus asiassa.
Ongelmaksi on noussut se, että vaikka tiloihin liittyvät viat ja puutteet olisivat tiloja käyttävän viraston johdon tiedossa, niiden korjaaminen ei onnistu Senaatti-kiinteistöistä johtuvista syistä. Kyse voi olla esimerkiksi siitä, että Senaatti-kiinteistöjen perimien maksujen vuoksi korjauksia ei voida toteuttaa viraston käytössä olevien resurssien puitteissa.
Esimerkkeinä apulaisoikeusasiamies mainitsee vankilan ilmastointijärjestelmän parantamisen ja puolustusvoimien räjähdysainevarastojen turvallisuuden parantamisen.
Ähtärin räjähdysonnettomuus johtui varastointiolosuhteiden puutteista
Ähtärin asevarikolla tapahtui vuonna 1999 räjähdeonnettomuus ajankohtana, jolloin varastoinnin kuntoon saattamiseksi asetettu 15 vuoden määräaika oli juuri päättymässä, mutta tarvittavia toimenpiteitä ei oltu tehty. Onnettomuus oli tutkijalautakunnan mukaan seurausta muun muassa varastointiolosuhteiden puutteista. Varikolle olisi pitänyt rakentaa maapeitteiset varastointisuojat.
Eräs insinöörieversti evp. kanteli tähän liittyen puolustusvoimien räjähteiden varastoinnin ongelmista oikeusasiamiehelle. Apulaisoikeusasiamies Jukka Lindstedt totesi, että ”kantelussa on kiinnitetty mielestäni perustellusti huomiota myös räjähteiden varastoinnista vastaavien henkilöiden oikeusturvaan. Kentällä työskentelevillä räjähdeturvallisuudesta vastaavilla henkilöillä ei ole käytännössä ollut mahdollisuuksia päättää todettujen puutteiden korjaamisesta.”
Karjalan Prikaatin komentaja oli vuonna 2005 jopa ilmoittanut, ettei hän enää voinut varastojen huonosta kunnosta johtuen vastata joukko-osastonsa räjähdevarastoinnista. Vastaavia vastuunjakoa koskevia kysymyksiä liittyy myös vankiloiden ja valtion virastojen kuntoon ja terveellisyyteen.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Karjalan Prikaati Jukka Lindstedt Ähtärin räjähdysonnettomuus varuskunnat vankilat Pasi Pölönen apulaisoikeusasiamies oikeusasiamies kirjallinen kysymys Senaatti-kiinteistöt Anu Vehviläinen Mika Raatikainen perussuomalaiset
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Aatu Arjalainen ja Nahom Hagos – kumpi on todempi uhka?

Someen jaettu pahoinpitely nostatti espanjalaisten raivon – afrikkalaisjengin ja paikallisten yhteenotot ovat jatkuneet yli viikonlopun
Paikallisten asukkaiden ja afrikkalaisjengin väliset väkivaltaisuudet ovat jatkuneet jo kolmatta yötä espanjalaisessa pikkukaupungissa. Taustalla ovat sosiaaliset ongelmat ja uskonnollinen eripura, joiden sanotaan olevan hallitsemattoman maahanmuuton seurausta. ”On aika panna vastaan ennen kuin on liian myöhäistä”, tulkitsee asukas paikallisten tuntoja.

Riippumattomalta medialta yläpeukkua Teemu Keskisarjan ehdotukselle Yle-veron uudelleenohjauksesta – pitkällä tähtäimellä kaiken median tulisi kuitenkin toimia markkinaehtoisesti
Aidosti riippumattomat ja itsenäiset media-alan tekijät pitävät ongelmallisena nykyistä Yle-veromallia, jonka turvin Yleisradio syö tilaa mediakentältä. Kansanedustaja Teemu Keskisarjan esitys Yle-veron uudelleenkohdistamisesta toisi mukaan kilpailua mediakentälle, sekä palauttaisi osittaisen protestoinnin mahdollisuuden kansalle.

Antikainen: Kuvitelkaa demarien Nasima Razmyar sisäministerinä – rajat auki, suut kiinni ja lisää turvapaikanhakijoita suomalaisten elätettäväksi
Pääministeripuolueena SDP:n ja Nasima Razmyarin toimintalinja olisi selvä: vihapuheesta vankilaan – mutta laittomasta maassaoleskelusta palkinto. Suomalaisille rajat sananvapauteen – mutta ei rajoja maahanmuutolle. Ja jos kritisoisit Razmyaria, joutuisit maksamaan kunnianloukkauksesta korvauksia, kansanedustaja Sanna Antikainen varoittaa.

Yliopistonlehtori emerita ajattelee liberaalilaatikon ulkopuolelta: Pakkoinkluusio ei toimi missään – ei kouluissa, työpaikoilla eikä maahanmuuttopolitiikassa
Voiko yliopistolla työskennellä ja luoda uraa, vaikka tunnustautuu kristityksi tai konservatiiviksi? Saako tieteentekijä vastustaa aborttia, pitää Israelin puolta ja puhua ääneen islamisaation luomasta uhkasta länsimaille? Kyllä, se on mahdollista, mutta ei mutkatonta. Ja ehkä siksi niin harvinaista.

Päivän pointti: Toksinen vallankäyttö, toiminnan ristiriitaisuudet ja kasvava tyytymättömyys Pride-liikkeen sisällä herättävät pohtimaan, joko Pride-aikakausi on tullut päätökseensä

Hallitus selvittää maahanmuuttajien arvot: ”Lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”
Maahanmuutto- ja integraatiopolitiikan pitää perustus tosiasioihin, ei näppituntumaan saatikka oletuksiin. Näin ajattelee tuore opetus- ja integraatioministeri Simona Mohamsson (ent. Mohammad). Yhteiset tasavertaisuuteen perustuvat arvot on hyväksyttävä, sillä ”lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”.

Ranska avaamassa ovea uusille tulijoille – pelkkä palestiinalaisuus riittää nyt turvapaikan perusteeksi
Ranska on päättänyt myöntää turvapaikkoja Gazan palestiinalaisille. Tie EU:n alueelle on nyt periaatteessa auki kahdelle miljoonalle uudelle pakolaiselle. Päätökseen on reagoitu voimakkaasti, sillä se voi johtaa pakolaistulvaan ja Hamasin terrroristien ujuttautumiseen Euroopan ytimeen.

Tukala helle jatkuu – Ministeri Kaisa Juuso: ”Viilennyksestä on nyt huolehdittava erityisesti vanhusten asumisyksiköissä”
Kotien lisäksi sisätilojen viileydestä on huolehdittava sosiaali- ja terveydenhuollon hoitolaitoksissa sekä asumisyksiköissä, joissa hoidetaan kuumuuden vaikutuksille herkkiin väestöryhmiin kuuluvia, painottaa sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso.

AKT-pamppu Ismo Kokon mielestä bussiliikenne pysähtyisi ilman maahanmuuttajia – PS:n Grönroosilta tyly kuitti: ”AKT:n kaverilla kysynnän ja tarjonnan perusasiat hukassa”
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos selventää mamutusta komppaavalle ay-pomo Ismo Kokolle, että toki Suomessa bussit liikkuisivat aivan hyvin myös ilman maahanmuuttajia, tällöin vain kuljettajien palkat olisivat hieman korkeammat kuin nyt.