Apulaisoikeusasiamies tutkii Senaatti-kiinteistöjen aseman valtion monopolivuokranantajana. Ongelmaksi on noussut se, että vuokrasopimukset vaikeuttavat välttämättömien korjausten ja perusparannusten suorittamista. Ongelmat koskevat esimerkiksi räjähdevarastoja ja vankiloita. Viime kädessä kyse on ihmisten terveydestä ja turvallisuudesta. Perussuomalaisten kansanedustaja kysyi asiasta eduskunnassa jo viime istuntokaudella.
Apulaisoikeusasiamies Pasi Pölönen on ilmoittanut ryhtyvänsä selvittämään valtion vuokrajärjestelmän oikeudellista perustaa ja Senaatti-kiinteistöjen asemaa vuokranantajana. Senaatti-kiinteistöt on valtion liikelaitos eli osa valtiota. Sen tehtävänä on huolehtia valtion kiinteistövarallisuudesta. Kun valtio vuokraa kiinteistön itseltään eli valtiolta, tilanne aiheuttaa erilaisia juridisia ongelmia muun muassa eri osapuolten vastuisiin liittyen.
Perussuomalaisten kansanedustaja Mika Raatikainen esitti jo reilu vuosi sitten eduskunnassa kirjallisen kysymyksen Senaatti-kiinteistöjen vuokrajärjestelmän sopimusoikeudellisesta pohjasta. Varsinaisessa työssään poliisina toimiva Raatikainen kertoo Suomen Uutisille, että Senaatti-kiinteistöjen monopoliasema on ollut yleinen huolenaihe viranomaispiireissä jo pitkään.
– Monesti on tuntunut, että kun poliisin määrärahoja korotetaan, lisärahat menevätkin toimitilojen vuokrankorotuksiin, Raatikainen kertoo.
Vuosi sitten Raatikaisen kysyessä asiaa eduskunnassa, tuolloinen kuntaministeri Anu Vehviläinen vastasi, että Senaatti-kiinteistöjen vuokrajärjestelmän laillisuus on kunnossa ja varmistettu. Kansanedustaja Raatikainen piti kuitenkin vastausta juridisesti monin tavoin epämääräisenä. Siksi hän teki aiheesta kaksi muutakin kirjallista kysymystä, mutta vastaukset eivät tulleet sen selvemmiksi. Nyt eduskunnan oikeusasiamies on puuttunut samaan aiheeseen.
Puutteita vankiloiden ja varuskuntien kunnossa
Poliisiasemille, vankiloihin, tuomioistuimiin ja varuskuntiin tehtyjen eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian tarkastusten yhteydessä havaitaan ajoittain rakennuksiin ja toimitiloihin liittyviä puutteita ja epäkohtia. Tällaisia epäkohtia on tuotu esiin myös kanteluissa, kirjoittaa apulaisoikeusasiamies Pasi Pölönen selvityspyynnössään. Kun puutteiden syitä ja korjaamismahdollisuuksia selvitellään, havaitaan usein Senaatti-kiinteistöjen osuus asiassa.
Ongelmaksi on noussut se, että vaikka tiloihin liittyvät viat ja puutteet olisivat tiloja käyttävän viraston johdon tiedossa, niiden korjaaminen ei onnistu Senaatti-kiinteistöistä johtuvista syistä. Kyse voi olla esimerkiksi siitä, että Senaatti-kiinteistöjen perimien maksujen vuoksi korjauksia ei voida toteuttaa viraston käytössä olevien resurssien puitteissa.
Esimerkkeinä apulaisoikeusasiamies mainitsee vankilan ilmastointijärjestelmän parantamisen ja puolustusvoimien räjähdysainevarastojen turvallisuuden parantamisen.
Ähtärin räjähdysonnettomuus johtui varastointiolosuhteiden puutteista
Ähtärin asevarikolla tapahtui vuonna 1999 räjähdeonnettomuus ajankohtana, jolloin varastoinnin kuntoon saattamiseksi asetettu 15 vuoden määräaika oli juuri päättymässä, mutta tarvittavia toimenpiteitä ei oltu tehty. Onnettomuus oli tutkijalautakunnan mukaan seurausta muun muassa varastointiolosuhteiden puutteista. Varikolle olisi pitänyt rakentaa maapeitteiset varastointisuojat.
Eräs insinöörieversti evp. kanteli tähän liittyen puolustusvoimien räjähteiden varastoinnin ongelmista oikeusasiamiehelle. Apulaisoikeusasiamies Jukka Lindstedt totesi, että ”kantelussa on kiinnitetty mielestäni perustellusti huomiota myös räjähteiden varastoinnista vastaavien henkilöiden oikeusturvaan. Kentällä työskentelevillä räjähdeturvallisuudesta vastaavilla henkilöillä ei ole käytännössä ollut mahdollisuuksia päättää todettujen puutteiden korjaamisesta.”
Karjalan Prikaatin komentaja oli vuonna 2005 jopa ilmoittanut, ettei hän enää voinut varastojen huonosta kunnosta johtuen vastata joukko-osastonsa räjähdevarastoinnista. Vastaavia vastuunjakoa koskevia kysymyksiä liittyy myös vankiloiden ja valtion virastojen kuntoon ja terveellisyyteen.
SUOMEN UUTISET