Perussuomalaiset: Kehitysyhteistyöhön mullistavia muutoksia – Suomi asettaa tiukat rajat rahaa saaville maille

Tavio kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteosta: Kehitysyhteistyövarojen käyttöä valvotaan tehokkaasti – kumppanimaiden tulee ottaa vastaan omia palautettavia kansalaisiaan

Tampereen Perussuomalaiset nimesi ensimmäiset kuntavaaliehdokkaat

Maahanmuuttajat kärsivät työstressistä – matka kehitysmaasta hyvinvointiyhteiskunnan hoivaan on paljon pitempi kuin maantieteellinen etäisyys

Oman turvapaikkapolitiikkansa kaaokseen ajanut Saksa etsii ratkaisumalleja Hollannista ja Pohjoismaista

Hollywoodin woke-kiihko vähitellen laantumassa, uudet tuulet puhaltavat – Kummisetä-trilogian ohjannut Francis Coppola kasasi elokuvatiiminsä omaperäisellä tavalla

”Kuka laittoi disinformaation liikkeelle vesihuollon yksityistämisestä?”, kysyy Purra – aiemmin mitään pidäkkeitä ei ollut, nykyinen hallitus ESTÄÄ määräysvallan lipumisen yksityisille

PISA: Kun vasemmiston argumentit loppuvat, rasismisyyttely alkaa – Miko Bergbom antaa Li Anderssonin kuulla kunniansa

Uusi dokumentisarja kertoo jihadistien seksiorjuutuksesta ja joukkoraiskauksista Syyriassa –  seksiorjuus perustellaan sharia-lailla

Onni Rostilan kolumni: Sunnuntainen suru-uutinen

Polvinen: Helsingin Kaisaniemen puistossa näkyvät monikulttuurisuuden ongelmat pienoiskoossa

apulaisoikeusasiamies

Helsingin Perussuomalaisten valtuustoryhmän puheenjohtaja, entinen poliisikansanedustaja Mika Raatikainen teki jo vuonna 2018 eduskunnassa <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Sivut/KK_471+2018.aspx">kirjallisen kysymyksen</a> Senaatti-kiinteistöjen asemasta valtion monopolivuokranantajana. Nyt eduskunnan apulaisoikeusasiamies on päätynyt Raatikaisen kanssa samaan lopputulokseen, ja monopoli on murtumassa.

Eduskunnan apulaisoikeusasiamies Pasi Pölönen totesi muutama päivä sitten ratkaisussaan Senaatti-kiinteistöjen toimineen perustuslain vastaisesti ainakin vuodet <a href="https://www.kauppalehti.fi/uutiset/oikeudellinen-valvoja-vaatii-luopumaan-senaatti-kiinteistojen-monopoliasemasta-laiton-tila-vallinnut-20162020/a76bf232-fed9-4e1e-8756-b3452297ec0a?ref=facebook%3A84af&amp;fbclid=IwAR1K_Wdbkk7A1VAGJ16WNGNpbSjov1bwYdOfYF8M9DmB5yHpie-IupFDtw4">2016-2020</a> ja että vuokrasuhteiden määrittely on perustunut puutteelliseen ja virheelliseen säädöspohjaan ja ollut myös monopoliaseman osalta perustuslain vastainen.
Valtiovarainministeriöltä vaaditaan ennen elokuuta 2021 tiedot toimista, joihin on ryhdytty Senaatti-kiinteistöjen monopoliaseman purkamiseksi ja valtion sisäisten vuokrasopimusten uudistamiseksi.
&#8211; Itse toivon, että tätä noudatetaan, saadaan vuokrasopimukset asiallisiksi tai tarpeen vaatiessa puretaan, ja saadaan poliisin ja muiden viranomaisten toimintamenoihin varatut varat käytettyä toimintamenoihin. Se on kansalaisten etu, ja olen tietysti tyytyväinen, että asia etenee. Yksittäinen kansanedustaja ei yksin tee lakeja, mutta voi <a href="https://www.facebook.com/mika.raatikainen.5/posts/10161221686283973">vaikuttaa</a> niiden syntyyn parhaimmillaan varsin paljon! Mika Raatikainen toteaa tyytyväisenä.
Älytöntä toimintaa
Raatikainen on toiminut valtion virassa poliisina pitkään, ja virassa toimiessaan hän sai eri puolilta jatkuvasti viestejä siitä, miten poliisin toimintamenoista jouduttiin koko ajan kuppaamaan rahaa seinien ylläpitämiseen ylihintaisten ja huonojen vuokrasopimusten takia.
&#8211; Senaatilla oli monopoliasema, ja kun vaikkapa poliisille saatiin lisämäärärahoja varsinaisten tehtävien pyörittämiseen, niin melko pian suuri osa saaduista varoista kierrätettiin Senaatti-kiinteistöjen kautta takaisin valtion kassaan kohonneiden vuokrakustannusten muodossa. Älytöntä toimintaa, ja sama koski myös muun muassa puolustusvoimien tiloja, Raatikainen muistelee.
Kylmää kyytiä
Raatikaisen toimiessa kansanedustajana jatkui sama laulu Senaatti-kiinteistöihin liittyen. Siitä Raatikainen sai ajatuksen lähteä pöyhimään asiaa ihan juridiseltakin kannalta. Kansanedustajana hän pystyi tekemään kysymyksiä ja ottamaan asioihin kantaa hiukan näkyvämmin kuin rikostutkijana.
&#8211; Ja ilman, että joku egotripillä oleva pikkupäällikkö alkaa hyppiä silmille ”virkatien noudattamisesta”. Tosin nyt palattuani virkavapaalta poliisin hommiin kyyti on ollut kylmää tiettyjen johtajien taholta, mutta aivan sama – sainpahan sentään jotain aikaiseksi eduskunnassa, sanoo Raatikainen.
Savijaloille rakennettu olkiukko
Senaatti-kiinteistöjä koskeva uusi laki astui voimaan tämän vuoden alusta, ja laissa on huomioitu se, mitä Raatikainen kysyi hallitukselta kirjallisessa kysymyksessään ja sen jatkokysymyksissä kyseenalaistaessaan Senaatti-kiinteistöjen oikeudellisen perustan, jota hän piti lähinnä savijaloille rakennettuna olkiukkona.
&#8211; Kysymyksessäni luonnehdin vuokrasopimuskonstruktiota yksityisoikeudelliseksi ja siviiliprosessioikeudelliseksi fiktioksi, jolla on luotu markkinaehtoisuuden illuusio toimissa, joissa valtio luovuttaa kasarmeja, vankiloita, poliisiasemia ja oikeustaloja omaan käyttöönsä, Raatikainen kertoo.
Vihervasemmiston vastavoima
Eduskuntakautensa jälkeen Raatikainen on jatkanut kuntapolitiikassa ja on tällä hetkellä Helsingin kaupunginhallituksen jäsen ja perussuomalaisten valtuustoryhmän puheenjohtaja. Raatikainen myös palasi takaisin poliisin palvelukseen tutkien nyt vaihteeksi väkivaltarikoksia aikaisempien ammatti- ja huumerikosten sijaan.
&#8211; Tosin päällystötehtäviäni ei jatkettu, kun palasin edellisen kerran Jordaniasta EU:n korruptiontorjuntahommista, eikä niitä kuulemma tällä taustalla ja naamalla löydy jatkossakaan. Minulle se on aivan sama, en ole kahvikuppi-/hyvävelikerhoihin kuulunut ennenkään, ja jatkan samaa rataa, oli vakanssini mikä tahansa.
&#8211; Seuraavaksi tähtäimessä on perussuomalaisten vaalivoitto, ja olen kuntavaaleissa ehdokkaana Helsingissä, missä meitä todellakin tarvitaan vihervasemmiston vastavoimaksi, koska muista puolueista ei siihen näytä olevan, Raatikainen valottaa tulevaisuudensuunnitelmiaan.
&nbsp;

Raatikaisen valtiopäivätoimet johtivat Senaatti-kiinteistöjen monopolin murtumiseen: ”Kuka sanoi, ettei yksittäinen kansanedustaja voi vaikuttaa?”

Helsingin kaupunginhallitus käsitteli kokouksessaan eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen päätöksen Malmin lentoaseman ystävät ry:n jättämässä kanteluasiassa. Perussuomalaisten Helsingin valtuustoryhmä vaatii Helsingin kaupunkia kantamaan vastuunsa ja korjaamaan virheensä asiaan liittyen.

Helsingin kaupunginhallitus käsitteli 15.2.2021 pidetyssä kokouksessaan eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen 15.12.2020 antaman päätöksen kanteluasiassa, jossa on ollut kyse Helsingin kaupungin menettelystä tiedusteluihin ja tietopyyntöihin vastaamisessa sekä oikaisuvaatimuksen käsittelyssä. Kantelu on toimitettu myös tarkastuslautakunnalle.
&#8211; Malmin lentoaseman ystävät ry:n kantelun mukaan kaupungille oli esitetty tietopyyntöjä, oikaisupyyntöjä ja tiedusteluja, joihin ei saatu vastauksia tai pyydettyjä asiakirjoja ajallaan tai niitä ei saatu ollenkaan. Kantelussa tuotiin esille useita kaupungille lähetettyjä kyselyjä ja viestejä, pohjustaa kaupunginvaltuutettu Mika Raatikainen.
Kaupungin menettely oli suunnitelmallista
Kantelun viimeisin tietopyyntö kohdistui eri yhteyksissä viitattuihin päätöksiin, joissa Helsingin kaupungin kerrotaan päättäneen Malmin lentokentän lentotoiminnan lakkauttamisesta. Tällaisia päätöksiä ei useista pyynnöistä huolimatta toimitettu.
Kantelussa epäiltiin, että kaupungin menettely oli suunnitelmallista, ja sen mukaan yksinkertainen tietopyyntö oli ollut vireillä jo noin kolme kuukautta. Tähän kaupungin selitys oli, että sähköpostiosoitteen kirjoittamisessa oli tapahtunut inhimillinen virhe, eikä viesti ollut lähtenyt vastaanottajalle. Virhe huomattiin noin kuukauden päästä tietopyynnön muistutuksesta, jolloin vastaus lähetettiin uudestaan.
Kaupunkiympäristön selvityksen liitteistä selviää, että kaupunki myöntää, ettei useaan tietopyyntöön ole pystytty vastaamaan julkisuuslain mukaisessa määräajassa. Kaupunki myös toteaa, että kantelijan tiedusteluihin vastaaminen on osittain viivästynyt ja käsittelyvaihetta koskeviin kysymyksiin vastaamisessa on ollut puutteita.
&#8211; Käsittämätöntä huolimattomuutta, toteaa tarkastuslautakunnan jäsen Juhani Strandén.
Helsinki sai huomautuksen
Myös eduskunnan apulaisoikeusasiamies totesi päätöksessään, että osaan tiedusteluista ja vaatimuksista ei ole mahdollisesti vastattu lainkaan. Näiltä osin kaupungin menettely ei ole täyttänyt hyvän hallinnon perusteisiin kuuluvan palvelun asianmukaisuuden ja viranomaisen neuvontavelvollisuuden eikä asian viivytyksettömän käsittelyn vaatimuksia.
Eduskunnan apulaisoikeusasiamies tyytyi antamaan Helsingin kaupungille huomautuksen vastaisen varalle edellä todetuista kantelijan tietopyyntöjen käsittelyssä tapahtuneista lainvastaisista laiminlyönneistä. Apulaisoikeusasiamies totesi silti seuraavaa:
&#8211; Ottaen kuitenkin huomioon, että kaupungin laiminlyönnit julkisuuslain määräaikojen ja menettelytapojen noudattamisessa ovat olleet toistuvia, eikä menettelyä ylimmän laillisuusvalvojan kannanotoista ja lupauksista huolimatta ole saatu korjattua lainmukaiseksi, saatan tämän ratkaisuni erikseen tiedoksi myös Helsingin kaupunginhallitukselle.
Perussuomalaisten Helsingin valtuustoryhmä vaatii Helsingin kaupunkia kantamaan vastuunsa ja korjaamaan virheensä sekä noudattamaan myös Malmin lentokenttään liittyvissä asioissa asianmukaista ja tasapuolista käsittelyä.

Perussuomalaisten Helsingin valtuustoryhmä vaatii vastuunkantoa virheistä Malmin lentokenttään liittyvissä asioissa: “Käsittämätöntä huolimattomuutta”

Apulaisoikeusasiamies tutkii Senaatti-kiinteistöjen aseman valtion monopolivuokranantajana. Ongelmaksi on noussut se, että vuokrasopimukset vaikeuttavat välttämättömien korjausten ja perusparannusten suorittamista. Ongelmat koskevat esimerkiksi räjähdevarastoja ja vankiloita. Viime kädessä kyse on ihmisten terveydestä ja turvallisuudesta. Perussuomalaisten kansanedustaja kysyi asiasta eduskunnassa jo viime istuntokaudella. 
Apulaisoikeusasiamies Pasi Pölönen on ilmoittanut ryhtyvänsä selvittämään valtion vuokrajärjestelmän oikeudellista perustaa ja Senaatti-kiinteistöjen asemaa vuokranantajana. Senaatti-kiinteistöt on valtion liikelaitos eli osa valtiota. Sen tehtävänä on huolehtia valtion kiinteistövarallisuudesta. Kun valtio vuokraa kiinteistön itseltään eli valtiolta, tilanne aiheuttaa erilaisia juridisia ongelmia muun muassa eri osapuolten vastuisiin liittyen.
Perussuomalaisten kansanedustaja Mika Raatikainen esitti jo reilu vuosi sitten eduskunnassa <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Sivut/KK_471+2018.aspx">kirjallisen kysymyksen</a> Senaatti-kiinteistöjen vuokrajärjestelmän sopimusoikeudellisesta pohjasta. Varsinaisessa työssään poliisina toimiva Raatikainen kertoo Suomen Uutisille, että Senaatti-kiinteistöjen monopoliasema on ollut yleinen huolenaihe viranomaispiireissä jo pitkään.
&#8211; Monesti on tuntunut, että kun poliisin määrärahoja korotetaan, lisärahat menevätkin toimitilojen vuokrankorotuksiin, Raatikainen kertoo.
Vuosi sitten Raatikaisen kysyessä asiaa eduskunnassa, tuolloinen kuntaministeri Anu Vehviläinen vastasi, että Senaatti-kiinteistöjen vuokrajärjestelmän laillisuus on kunnossa ja varmistettu. Kansanedustaja Raatikainen piti kuitenkin vastausta juridisesti monin tavoin epämääräisenä. Siksi hän teki aiheesta kaksi muutakin kirjallista kysymystä, mutta vastaukset eivät tulleet sen selvemmiksi. Nyt eduskunnan oikeusasiamies on puuttunut samaan aiheeseen.
<h4>Puutteita vankiloiden ja varuskuntien kunnossa</h4>
Poliisiasemille, vankiloihin, tuomioistuimiin ja varuskuntiin tehtyjen eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian tarkastusten yhteydessä havaitaan ajoittain rakennuksiin ja toimitiloihin liittyviä puutteita ja epäkohtia. Tällaisia epäkohtia on tuotu esiin myös kanteluissa, kirjoittaa apulaisoikeusasiamies Pasi Pölönen <a href="https://www.oikeusasiamies.fi/r/fi/ratkaisut/-/eoar/6870/2019">selvityspyynnössään</a>. Kun puutteiden syitä ja korjaamismahdollisuuksia selvitellään, havaitaan usein Senaatti-kiinteistöjen osuus asiassa.
Ongelmaksi on noussut se, että vaikka tiloihin liittyvät viat ja puutteet olisivat tiloja käyttävän viraston johdon tiedossa, niiden korjaaminen ei onnistu Senaatti-kiinteistöistä johtuvista syistä. Kyse voi olla esimerkiksi siitä, että Senaatti-kiinteistöjen perimien maksujen vuoksi korjauksia ei voida toteuttaa viraston käytössä olevien resurssien puitteissa.
Esimerkkeinä apulaisoikeusasiamies mainitsee vankilan ilmastointijärjestelmän parantamisen ja puolustusvoimien räjähdysainevarastojen turvallisuuden parantamisen.
<h4>Ähtärin räjähdysonnettomuus johtui varastointiolosuhteiden puutteista</h4>
Ähtärin asevarikolla tapahtui vuonna 1999 räjähdeonnettomuus ajankohtana, jolloin varastoinnin kuntoon saattamiseksi asetettu 15 vuoden määräaika oli juuri päättymässä, mutta tarvittavia toimenpiteitä ei oltu tehty. Onnettomuus oli tutkijalautakunnan mukaan seurausta muun muassa varastointiolosuhteiden puutteista. Varikolle olisi pitänyt rakentaa maapeitteiset varastointisuojat.
Eräs insinöörieversti evp. kanteli tähän liittyen puolustusvoimien räjähteiden varastoinnin ongelmista oikeusasiamiehelle. Apulaisoikeusasiamies Jukka Lindstedt totesi, että &#8220;kantelussa on kiinnitetty mielestäni perustellusti huomiota myös räjähteiden varastoinnista vastaavien henkilöiden oikeusturvaan. Kentällä työskentelevillä räjähdeturvallisuudesta vastaavilla henkilöillä ei ole käytännössä ollut mahdollisuuksia päättää todettujen puutteiden korjaamisesta.&#8221;
Karjalan Prikaatin komentaja oli vuonna 2005 jopa ilmoittanut, ettei hän enää voinut varastojen huonosta kunnosta johtuen vastata joukko-osastonsa räjähdevarastoinnista. Vastaavia vastuunjakoa koskevia kysymyksiä liittyy myös vankiloiden ja valtion virastojen kuntoon ja terveellisyyteen.

Senaatti-kiinteistöjen sopimukset haittaavat valtion kiinteistöjen korjauksia – PS:n Raatikainen kysyi asiasta jo vuosi sitten

Yleisradion kouluviranomaisille tekemän tuoreen kyselyn mukaan erityisesti pienillä paikkakunnilla koulujen joulujuhlia siirretään pois kirkoista.
Joulujuhlien siirtäminen pois kirkosta on seurausta apulaisoikeusasiamiehen päätöksestä, jossa kritisoitiin erään koulun joulujuhlan järjestämistä kirkossa.
Kirkkoa ei voi kieltää juhlapaikkana
Perussuomalaisten kansanedustajat ja eduskunnan perustuslakivaliokunnan jäsenet Olli Immonen ja Sakari Puisto sekä lakivaliokunnan puheenjohtaja Leena Meri eivät apulaisoikeusasiamiehen päätökseen yhdy. Heidän mukaansa koulujen joulujuhlat tulee voida järjestää kirkossa myös jatkossa.
&#8211; Perustuslakivaliokunnan vuonna 2014 antaman linjauksen mukaan kirkkoa voidaan käyttää joulujuhlien ja muiden tilaisuuksien järjestämispaikkana. Kirkossa voidaan järjestää kaikille oppilaille suunnattuja juhlia, konsertteja ja muita tapahtumia. Tätä perustuslakivaliokunnan kantaa on syytä kunnioittaa, Immonen ja Puisto sanovat.
Perustuslakivaliokunta on kiinnittänyt aiemmin lausunnossaan huomiota juhlan sisältöön, eikä valiokunta ole kieltänyt kirkkoa juhlan järjestämispaikkana. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen linjauksetkaan eivät puolla sitä, että kirkossa käynti joulujuhlan yhteydessä ja muiden kansallisten kulttuuriperinteiden vaaliminen loukkaisivat perusoikeuksia.
Aikaisemmin perinteitä kunnioitettiin
Leena Meren mielestä ei ole oikein, että historiallinen länsimainen ja suomalaiskansallinen kulttuuriperintö joutuvat jatkuvasti väistymään yhdenvertaisuus- ja syrjimättömyysoikeuksien tieltä mitä kummallisimmissa asioissa.
&#8211; Aikaisemmin Suomessa oli itsestään selvää, että kulttuuriperinteitä kunnioitettiin. Nykyinen uusi perusoikeuksien tulkintasuuntaus on johtamassa siihen, että perinteitämme pyritään perusteettomasti häivyttämään. Liika vieraskoreus ei saa mennä perinteidemme vaalimisen edelle. Meidän on pidettävä puolemme, Meri toteaa.
Kansanedustajakolmikko pitää erikoisena sitä, että apulaisoikeusasiamies ottaa päinvastaisen kannan kuin perustuslakivaliokunta, joka on jo aiemmin linjannut asiasta.
&#8211; Perustuslakivaliokunta on se elin, joka tulkitsee perustuslainmukaisuutta esimerkiksi uskonnonvapausasioissa.

PS-kansanedustajat: Joulujuhlat saatava järjestää kirkossa jatkossakin – ”Liika vieraskoreus ei saa mennä perinteidemme vaalimisen edelle”