

PS ARKISTO
Raatikaisen valtiopäivätoimet johtivat Senaatti-kiinteistöjen monopolin murtumiseen: ”Kuka sanoi, ettei yksittäinen kansanedustaja voi vaikuttaa?”
Helsingin Perussuomalaisten valtuustoryhmän puheenjohtaja, entinen poliisikansanedustaja Mika Raatikainen teki jo vuonna 2018 eduskunnassa kirjallisen kysymyksen Senaatti-kiinteistöjen asemasta valtion monopolivuokranantajana. Nyt eduskunnan apulaisoikeusasiamies on päätynyt Raatikaisen kanssa samaan lopputulokseen, ja monopoli on murtumassa.
Eduskunnan apulaisoikeusasiamies Pasi Pölönen totesi muutama päivä sitten ratkaisussaan Senaatti-kiinteistöjen toimineen perustuslain vastaisesti ainakin vuodet 2016-2020 ja että vuokrasuhteiden määrittely on perustunut puutteelliseen ja virheelliseen säädöspohjaan ja ollut myös monopoliaseman osalta perustuslain vastainen.
Valtiovarainministeriöltä vaaditaan ennen elokuuta 2021 tiedot toimista, joihin on ryhdytty Senaatti-kiinteistöjen monopoliaseman purkamiseksi ja valtion sisäisten vuokrasopimusten uudistamiseksi.
– Itse toivon, että tätä noudatetaan, saadaan vuokrasopimukset asiallisiksi tai tarpeen vaatiessa puretaan, ja saadaan poliisin ja muiden viranomaisten toimintamenoihin varatut varat käytettyä toimintamenoihin. Se on kansalaisten etu, ja olen tietysti tyytyväinen, että asia etenee. Yksittäinen kansanedustaja ei yksin tee lakeja, mutta voi vaikuttaa niiden syntyyn parhaimmillaan varsin paljon! Mika Raatikainen toteaa tyytyväisenä.
Älytöntä toimintaa
Raatikainen on toiminut valtion virassa poliisina pitkään, ja virassa toimiessaan hän sai eri puolilta jatkuvasti viestejä siitä, miten poliisin toimintamenoista jouduttiin koko ajan kuppaamaan rahaa seinien ylläpitämiseen ylihintaisten ja huonojen vuokrasopimusten takia.
– Senaatilla oli monopoliasema, ja kun vaikkapa poliisille saatiin lisämäärärahoja varsinaisten tehtävien pyörittämiseen, niin melko pian suuri osa saaduista varoista kierrätettiin Senaatti-kiinteistöjen kautta takaisin valtion kassaan kohonneiden vuokrakustannusten muodossa. Älytöntä toimintaa, ja sama koski myös muun muassa puolustusvoimien tiloja, Raatikainen muistelee.
Kylmää kyytiä
Raatikaisen toimiessa kansanedustajana jatkui sama laulu Senaatti-kiinteistöihin liittyen. Siitä Raatikainen sai ajatuksen lähteä pöyhimään asiaa ihan juridiseltakin kannalta. Kansanedustajana hän pystyi tekemään kysymyksiä ja ottamaan asioihin kantaa hiukan näkyvämmin kuin rikostutkijana.
– Ja ilman, että joku egotripillä oleva pikkupäällikkö alkaa hyppiä silmille ”virkatien noudattamisesta”. Tosin nyt palattuani virkavapaalta poliisin hommiin kyyti on ollut kylmää tiettyjen johtajien taholta, mutta aivan sama – sainpahan sentään jotain aikaiseksi eduskunnassa, sanoo Raatikainen.
Savijaloille rakennettu olkiukko
Senaatti-kiinteistöjä koskeva uusi laki astui voimaan tämän vuoden alusta, ja laissa on huomioitu se, mitä Raatikainen kysyi hallitukselta kirjallisessa kysymyksessään ja sen jatkokysymyksissä kyseenalaistaessaan Senaatti-kiinteistöjen oikeudellisen perustan, jota hän piti lähinnä savijaloille rakennettuna olkiukkona.
– Kysymyksessäni luonnehdin vuokrasopimuskonstruktiota yksityisoikeudelliseksi ja siviiliprosessioikeudelliseksi fiktioksi, jolla on luotu markkinaehtoisuuden illuusio toimissa, joissa valtio luovuttaa kasarmeja, vankiloita, poliisiasemia ja oikeustaloja omaan käyttöönsä, Raatikainen kertoo.
Vihervasemmiston vastavoima
Eduskuntakautensa jälkeen Raatikainen on jatkanut kuntapolitiikassa ja on tällä hetkellä Helsingin kaupunginhallituksen jäsen ja perussuomalaisten valtuustoryhmän puheenjohtaja. Raatikainen myös palasi takaisin poliisin palvelukseen tutkien nyt vaihteeksi väkivaltarikoksia aikaisempien ammatti- ja huumerikosten sijaan.
– Tosin päällystötehtäviäni ei jatkettu, kun palasin edellisen kerran Jordaniasta EU:n korruptiontorjuntahommista, eikä niitä kuulemma tällä taustalla ja naamalla löydy jatkossakaan. Minulle se on aivan sama, en ole kahvikuppi-/hyvävelikerhoihin kuulunut ennenkään, ja jatkan samaa rataa, oli vakanssini mikä tahansa.
– Seuraavaksi tähtäimessä on perussuomalaisten vaalivoitto, ja olen kuntavaaleissa ehdokkaana Helsingissä, missä meitä todellakin tarvitaan vihervasemmiston vastavoimaksi, koska muista puolueista ei siihen näytä olevan, Raatikainen valottaa tulevaisuudensuunnitelmiaan.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- vuokramonopoli Pasi Pölönen apulaisoikeusasiamies kirjallinen kysymys Senaatti-kiinteistöt Kuntavaalit Mika Raatikainen
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Raatikainen, Ronkainen ja Eerola: Turvallisuusviranomaisten tilakustannuksia hillittävä

Raatikainen kyseenalaistaa Senaatti-kiinteistöjen vuokrajärjestelmän sopimusoikeudellisen pohjan

Raatikainen: Sinnikkyys palkittiin – korkein hallinto-oikeus määräsi Finaviaa koskevan taustamuistion osittain julkiseksi

Mika Raatikainen vihreiden kärkiehdokkaiden kaksinaismoralismista: vaativat harmaan talouden torjuntaa, itsellään talousepäselvyyksiä
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Helsingin teologisessa tiedekunnassa opiskeleva nainen kirjoitti loppuesseeseensä sanan “islamisaatio”, ja bumerangihan siitä tuli – “Ei voida arvostella”
Opiskelija käytti tenttivastauksensa yhdessä osassa sanaa ”islamisaatio.” Tentaattori ilmoitti, ettei tenttivastausta voi arvioida, koska siinä esiintyi termi, joka ei yliopiston mielestä ollut "akateemisesti vakiintunut". Tapaus osuu tieteenteon ytimeen. Opiskelija oli ehdottanut islamisaatiota jatkotutkimuksen aiheeksi. Jos jotakin väitettyä tai oletettua ilmiötä ei saa ehdottaa edes tutkimuskohteeksi siksi, että ilmiö ei ole ”akateemisesti vakiintunut”, putoaa tutkimukselta pohja. Yliopistojen tehtävä kun on juurikin tutkia sitä, mikä ei ole vielä tiedossa.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

Hallitus harkitsee vakavasti palkkojen veroalea – SAK, jonka pitäisi olla duunareiden puolella, aloitti heti neliraajajarrutuksen: Vastustaa työntekijöiden ostovoiman vahvistamista
SAK ja ay-liike laajemminkin on jyrkästi asettunut vastustamaan hallituksen kaavailemaa ansiotuloverotuksen keventämistä - siitäkin huolimatta, että matalampi verotus tarkoittaa enemmän käteen jäävää vastiketta työn tekemisestä. Kokonaisuudessa kannattaa huomata, että vaikka veronalennukset hyödyttävätkin työntekijää ja lisäävät ostovoimaa, liitot eivät veronalennuksista hyödy mitään.

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Joko saataisiin veroja oikeaan suuntaan ja kasvu liikkeelle Suomessakin?
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra postaa veroista Facebookissa ja viestipalvelu X:ssä. Purran mukaan Suomi häviää verojen ja talouskasvun Ruotsi-maaottelun.

Ministeri Ranne: Asfaltti tuoksuu taas tänä kesänä – ”Tiehankkeet työllistävät nimenomaan suomalaisia”
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kertoo, että teitä korjataan taas ennätystahtiin perussuomalaisten vahtivuorolla.