Kansanedustaja Mika Raatikainen oli eduskunnan tarkastusvaliokunnan jäsen, kun valiokunta antoi mietintönsä Finavian johdannaiskaupoista helmikuussa 2017. Hän teki ehdotuksen Finavian tapauksen ottamisesta valiokunnan työlistalle.
Eduskunnan tarkastusvaliokunta kävi läpi liikenneministeri Anne Bernerin ja Finavian johdon toimia koko syksyn 2016 ja alkukevään 2017. Ennen eduskunnan tarkastusvaliokunnan selvitystä Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) teki Finaviaan sekä tuloksellisuustarkastuksen että laillisuustarkastuksen.
Tarkastukset paljastivat epäkohtia sekä yhtiön päätöksenteossa, että sen valvonnassa. Mietinnössä todettiin, että liikenne- ja viestintäministeriö puuttui valtionyhtiön operatiiviseen toimintaan kyseenalaisella tavalla.
Eduskunnan tarkastusvaliokunnan mukaan liikenneministeriön johdannaiskaupoissa oli tapahtunut selkeitä virheitä ja riskinottoa, jotka eivät kuulu valtionyrityksen periaatteisiin. Liikenneministeri Berner (kesk.) oli tällöin vastuussa omistajaohjauksesta.
Muistion salattuja osia ei annettu
Perussuomalaisten kansanedustaja Mika Raatikainen pyysi syksyllä 2016 erillisellä tietopyynnöllä käyttöönsä Valtiontalouden tarkastusvirastosta laillisuustarkastukseen liittyvän taustamuistion kokonaisuudessaan, koska osa muistion tiedoista oli salattu.
Hän ei pyynnöstään huolimatta saanut muistion salattuja osia. VTV perusteli tietojen antamatta jättämisen julkisuuslakiin vedoten.
VTV salasi muistiosta kohtia, jotka koskivat mm. Finavian hallituksen päätöksentekoa, hallituksen jäsenten keskusteluja, yhtiön käyttämien asiamiesten kommentteja, valtio-omistajan toimintaa ja Finavian yhteistyö- ja sopimuskumppaneiden nimiä.
Tiedot olisi pitänyt antaa
Muistio on tarkin kuvaus siitä, miten liikenne- ja viestintäministeri Bernerin ministeriö ohjasi Finaviaa tilanteessa, missä selvitettiin yhtiön vuosina 2009–2011 tekemien johdannaiskauppojen purkamisen seurauksena tulleita 34 miljoonan euron tappioita ja sen jälkeistä päätöksentekoa.
Raatikainen oli tietoja pyytäessään sekä kansanedustaja, että Finavian johdannaiskauppoja käsittelevän tarkastusvaliokunnan jäsen.
– Näissä ominaisuuksissa minulle olisi pitänyt suoda erityisen laaja tiedonsaantioikeus. Perustuslain mukaan eduskunnalla on oikeus saada valtioneuvostolta asioiden käsittelyssä tarvittavat tiedot, ja kansanedustajalla on oikeus saada viranomaiselta tämän hallussa olevia edustajatoimen hoitamiseksi tarpeellisia tietoja. Kyse on päätöksenteon avoimuudesta ja yhteisistä rahoista, joita Finavia hävisi 34 miljoonaa euroa, Raatikainen muistuttaa.
Ei noudattanut hallinto-oikeuden päätöstä
Raatikainen valitti salauspäätöksestä hallinto-oikeuteen, joka päätti maaliskuussa 2018, että VTV:n muistio on täysin julkinen Finavian hallituksen päätöksentekoa ja hallituksen jäsenten keskusteluja myöten. Hallinto-oikeus katsoi, ettei kyseisten tietojen salassapidolle ollut säädettyä perustetta.
Finavia halusi hallinto-oikeuden päätöksestä huolimatta edelleen salata taustamuistion. Se perusteli salaamistarvetta korkeimpaan hallinto-oikeuteen jättämässään valituslupahakemuksessa ja valituksessa sillä, että hallinto-oikeuden julkiseksi katsoma muistio sisälsi yhtiön ja sen liikekumppanien liikesalaisuuksia.
Hyvillä mielin kohti uusia haasteita
Hallinto-oikeuden päätöksen mukaan muistio ei sisältänyt Finavian tai muiden liikesalaisuuksia.
– Korkeimman hallinto-oikeuden tiistain 25.6. linjaus siitä, ettei Finavialle annettu omistajaohjaus ole liikesalaisuus ja päätös määrätä Finaviaa koskeva taustamuistio osittain julkiseksi on syytä ottaa huomioon jatkossakin.
– Nyt se on hieno jäähyväislahja, kun Jussi Halla-aho tulee Brysselistä takaisin eduskuntaan ja itse jätän eduskunnan. Tämä oli hieno otteluvoitto ja osoitus siitä, että sinnikkyys palkitaan. Lähden hyvillä mielin uusiin haasteisiin, Raatikainen iloitsee.
SUOMEN UUTISET