Perussuomalainen 2/2026

Perussuomalainen 1/2026

Miesvihamielisillä ja naisvihamielisillä nettiyhteisöillä on samoja piirteitä

Tynkkyseltä muistutus EU-komissiolle: Sijoittajat eivät laita rahojaan komission rulettiin, jos vapaat markkinat ja tuotot ovat muualla

Perussuomalaiset nostaa kotimaisen ruoan etusijalle – Elomaa: Suomi ei voi nojata muiden apuun kriisiaikoina

Strandman vaatii opettajankoulutuksen remonttia: ”Opettajat uupuvat jo ennen työuran alkua”

Tutkimus: Nuoret luottavat vahvasti Puolustusvoimiin

Vigelius Unkarin vaalituloksesta: ’’Epäterveet siteet Venäjään on katkottava’’

Bergbom tyrmää vasemmistoliiton veronkiristyslinjan: ”Viimeinen sammuttaa valot, jos vasemmistoliitto pääsee toteuttamaan tätä politiikkaa”

Kangas: Kotimainen ruoantuotanto turvattava – ”Jos Itämeri menee kiinni, tulee nälänhätä”

Elomaa ja Peltokangas vaativat sodissa kaatuneiden muistotaulujen palauttamista julkisille paikoille

Itäisessä Suomessa urakoidaan yli 500 miljoonalla eurolla – ministeri Ranne: ”Nyt käynnistyy vt15-urakka ja lisää on tulossa”

Purra: Ulkomaalaisväestön vahva nojaaminen takuueläkkeisiin on iso ongelma  – ”Jopa ilman käytännössä minkäänlaista työuraa”

Unkarin vaalit puhuttavat ympäri maailmaa – onko Orbánin aika ohi?

Karkotukset pannaan Ruotsissa yhä useammin toimeen pakolla – ”Lähtö tulee vaikka huutavat ja potkivat”

Yhdenvertaisuusvaltuutettu haluaa avata itärajan – Antikainen: Suljetaan koko pulju ja säästetään kolme miljoonaa

Helsingin yliopiston katsaus: Ulkomaalaistaustaisten osuus raiskausrikoksista on 32 prosenttia

Perussuomalaiset: Vasemmistohallitus loi Suomeen uuden köyhälistön

Tynkkynen äimistyi median rimanalituksesta: Nyt TikTokin kommenttikenttä kelpaa poliittiseksi analyysiksi – mutta miksi vasemmiston hiusvärillä ei ole väliä?

Rydman kyselytunnilla: Leipäjonot täyttyvät ulkomaalaisista opiskelijahuijauksen uhreista – kiitos edellisen hallituksen

Yhdenvertaisuusvaltuutettu vaatii itärajan avaamista – Seppänen: Yhdenvertaisuusvaltuutetun maahanmuuttolinja on todellisuudesta irtautunut

Yhdenvertaisuusvaltuutettu politikoi – kehystää hallituksen maahanmuuttopolitiikan uudistukset ulkomaalaisten aseman heikentämiseksi

tarkastusvaliokunta

Kansanedustaja Sebastian Tynkkynen on jättänyt eduskunnassa lakialoitteen, joka asettaisi vaaleihin kampanjakatot. Ehdokaskohtaiset ylärajat olisivat kunta- ja aluevaaleissa yhteensä 10 000 euroa, eduskuntavaaleissa 30 000 euroa ja europarlamenttivaaleissa 50 000 euroa.

&#8211; Kampanjoihin upotetut summat ovat karanneet käsistä. Esimerkiksi vuoden 2019 eduskuntavaaleissa läpipäässeiden ehdokkaiden kampanjabudjetti oli keskimäärin 37 000 euroa. Nämä ovat järkyttäviä rahamääriä! Suurimmalle osalle ehdokkaaksi haluavista tällaiset budjetit ovat täysin mahdottomia haalia kasaan.
&#8211; Demokratia vääristyy, kun esimerkiksi nuoret, vähävaraiset aikuiset tai pienituloiset eläkeläiset kokevat hyvin vaikeaksi kilpailla jättisummilla jyrääviä kampanjoita vastaan. Ratkaiseva tekijä pitäisi olla ehdokkaan sanoma, ei raha, Sebastian Tynkkynen linjaa.
Raha ei saa olla este ehdokkuudelle
Tynkkynen viittaa lakialoitteensa perusteluissa trendiin, joka osoittaa kampanjabudjettien olleen selvässä nousussa 2000-luvulla. Yli 100 000 euron kampanjatkaan eivät ole harvinaisia – eurovaaleissa hätyyteltiin viimeksi jo 200 000 euron rajaa.
&#8211; Kampanjabudjettien kohtuullistamisen puolesta on puhuttu jo pitkään. Esimerkiksi eduskunnan tarkastusvaliokunta nosti asian tärkeyden esiin jälleen viime vuonna. Viesti on ollut, että kampanjakulujen kasvua pitää hillitä, jottei raha olisi esteenä ehdokkaaksi ryhtymiselle.
Demokratiaa halveksuva suunta
Saman huoleen viittasi myös oikeusministeriön vaalijohtaja Arto Jääskeläinen, joka esitti ajatuksen kehityskulusta, jonka päässä vain varakkaat tai helposti tukea saavat ehdokkaat voivat tulla valituksi.
&#8211; Tätä suuntaa ei kukaan demokratiasta välittävä voi pitää hyvänä, joten toivonkin aloitteelle puoluerajat ylittävää tukea, Tynkkynen sanoo.
Kevään vaaleissa vähintään 30 000 euron kampanjan on tähän mennessä ilmoittanut tehneensä jo 97 eduskuntavaaliehdokasta. Asia käy ilmi vapaaehtoisista ennakkoilmoituksista. Tiedot täydentyvät yhä, sillä viimeinen päivä jättää vaalirahoitusilmoitus ajoissa on vasta 5. kesäkuuta.

Vaalikampanjoihin upotetaan jopa omakotitalon verran rahaa – Tynkkysen lakialoite rajoittaisi kampanjabudjettien paisumista

Kansanedustaja Mika Raatikainen oli eduskunnan tarkastusvaliokunnan jäsen, kun valiokunta antoi mietintönsä Finavian johdannaiskaupoista helmikuussa 2017. Hän teki ehdotuksen Finavian tapauksen ottamisesta valiokunnan työlistalle. 


Eduskunnan tarkastusvaliokunta kävi läpi liikenneministeri Anne Bernerin ja Finavian johdon toimia koko syksyn 2016 ja alkukevään 2017. Ennen eduskunnan tarkastusvaliokunnan selvitystä Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) teki Finaviaan sekä tuloksellisuustarkastuksen että laillisuustarkastuksen.
Tarkastukset paljastivat epäkohtia sekä yhtiön päätöksenteossa, että sen valvonnassa. Mietinnössä todettiin, että liikenne- ja viestintäministeriö puuttui valtionyhtiön operatiiviseen toimintaan kyseenalaisella tavalla.
Eduskunnan tarkastusvaliokunnan mukaan liikenneministeriön johdannaiskaupoissa oli tapahtunut selkeitä virheitä ja riskinottoa, jotka eivät kuulu valtionyrityksen periaatteisiin. Liikenneministeri Berner (kesk.) oli tällöin vastuussa omistajaohjauksesta.
Muistion salattuja osia ei annettu
Perussuomalaisten kansanedustaja Mika Raatikainen pyysi syksyllä 2016 erillisellä tietopyynnöllä käyttöönsä Valtiontalouden tarkastusvirastosta laillisuustarkastukseen liittyvän taustamuistion kokonaisuudessaan, koska osa muistion tiedoista oli salattu.
Hän ei pyynnöstään huolimatta saanut muistion salattuja osia. VTV perusteli tietojen antamatta jättämisen julkisuuslakiin vedoten.
VTV salasi muistiosta kohtia, jotka koskivat mm. Finavian hallituksen päätöksentekoa, hallituksen jäsenten keskusteluja, yhtiön käyttämien asiamiesten kommentteja, valtio-omistajan toimintaa ja Finavian yhteistyö- ja sopimuskumppaneiden nimiä.
Tiedot olisi pitänyt antaa
Muistio on tarkin kuvaus siitä, miten liikenne- ja viestintäministeri Bernerin ministeriö ohjasi Finaviaa tilanteessa, missä selvitettiin yhtiön vuosina 2009–2011 tekemien johdannaiskauppojen purkamisen seurauksena tulleita 34 miljoonan euron tappioita ja sen jälkeistä päätöksentekoa.
Raatikainen oli tietoja pyytäessään sekä kansanedustaja, että Finavian johdannaiskauppoja käsittelevän tarkastusvaliokunnan jäsen.
&#8211; Näissä ominaisuuksissa minulle olisi pitänyt suoda erityisen laaja tiedonsaantioikeus. Perustuslain mukaan eduskunnalla on oikeus saada valtioneuvostolta asioiden käsittelyssä tarvittavat tiedot, ja kansanedustajalla on oikeus saada viranomaiselta tämän hallussa olevia edustajatoimen hoitamiseksi tarpeellisia tietoja. Kyse on päätöksenteon avoimuudesta ja yhteisistä rahoista, joita Finavia hävisi 34 miljoonaa euroa, Raatikainen muistuttaa.
Ei noudattanut hallinto-oikeuden päätöstä
Raatikainen valitti salauspäätöksestä hallinto-oikeuteen, joka päätti maaliskuussa 2018, että VTV:n muistio on täysin julkinen Finavian hallituksen päätöksentekoa ja hallituksen jäsenten keskusteluja myöten. Hallinto-oikeus katsoi, ettei kyseisten tietojen salassapidolle ollut säädettyä perustetta.
Finavia halusi hallinto-oikeuden päätöksestä huolimatta edelleen salata taustamuistion. Se perusteli salaamistarvetta korkeimpaan hallinto-oikeuteen jättämässään valituslupahakemuksessa ja valituksessa sillä, että hallinto-oikeuden julkiseksi katsoma muistio sisälsi yhtiön ja sen liikekumppanien liikesalaisuuksia.
Hyvillä mielin kohti uusia haasteita
Hallinto-oikeuden päätöksen mukaan muistio ei sisältänyt Finavian tai muiden liikesalaisuuksia.
&#8211; Korkeimman hallinto-oikeuden tiistain 25.6. linjaus siitä, ettei Finavialle annettu omistajaohjaus ole liikesalaisuus ja päätös määrätä Finaviaa koskeva taustamuistio osittain julkiseksi on syytä ottaa huomioon jatkossakin.
&#8211; Nyt se on hieno jäähyväislahja, kun Jussi Halla-aho tulee Brysselistä takaisin eduskuntaan ja itse jätän eduskunnan. Tämä oli hieno otteluvoitto ja osoitus siitä, että sinnikkyys palkitaan. Lähden hyvillä mielin uusiin haasteisiin, Raatikainen iloitsee.

Raatikainen: Sinnikkyys palkittiin – korkein hallinto-oikeus määräsi Finaviaa koskevan taustamuistion osittain julkiseksi

Eduskunnan tarkastusvaliokunta sai valmiiksi yksimielisen lausunnon sote-uudistuksen valinnanvapautta koskevasta hallituksen lakiesityksestä. Perussuomalaisten kansanedustaja ja tarkastusvaliokunnan jäsen Olli Immonen on tyytyväinen valiokunnan yksimieliseen lausuntoon, jossa tarkastellaan uudistukseen sisältyviä riskejä.

&#8211; On selvää, että sote-uudistukseen sisältyy merkittäviä riskejä. Ensinnäkin on hyvin ongelmallista, ettei hallituksen esityksestä muodostu tarkkaa kokonaiskuvaa uudistuksen kokonaisvaikutuksista. Lisäksi tuomme lausunnossa ilmi, että uudistuksen vaikutusarviot ovat puutteellisia. Myös uudistuksen muutosvaiheen kustannusten suuruuteen ja kustannuksista esitettyihin arvioihin liittyy suurta epävarmuutta, Immonen listaa.
Kustannusten kasvua hillitään palvelutasosta tinkimällä
Hallitus on ilmoittanut tavoittelevansa uudistuksella sote-menojen kasvun hillitsemistä kolmella miljardilla eurolla vuoteen 2029 mennessä. Lisäksi hallitus pyrkii omien sanojensa mukaan parantamaan palvelujen laatua ja saatavuutta, kaventamaan terveyseroja sekä vahvistamaan julkisen talouden kestävyyttä.
&#8211; Lakisääteisen ohjauksen myötä kustannusten kasvua voidaan hillitä, mutta se voi tarkoittaa palvelutasosta tinkimistä. Tältä osin lakisääteinen ohjaus on ristiriidassa uudistuksen muiden tavoitteiden kanssa, joita ovat hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen sekä palveluiden yhdenvertaisuuden, saatavuuden ja vaikuttavuuden parantaminen. Tiukka rahoituskehys voi johtaa palveluiden saatavuuden ja laadun heikkenemiseen sekä asiakasmaksujen korottamiseen tilanteessa, jossa vaativassa tuottavuustavoitteessa ei ole onnistuttu, tarkastusvaliokunnan lausunnossa todetaan.
&#8211; Yhdyn tarkastusvaliokunnan yhteiseen huoleen siitä, että hallituksen tavoitteleman kolmen miljardin euron kustannusten hillintä voi tapahtua seuraavan kymmenen vuoden kuluessa palvelujen kustannuksella, Immonen sanoo.
Lausunnossa tuodaan ilmi, että mikäli muutosvaiheen kustannukset toteutuvat suurina ja suuri osa niistä on luonteeltaan pysyviä tai pitkäaikaisia, niin nämä kustannukset vaarantavat uudistuksella tavoitellun sosiaali- ja terveyspalveluiden menojen kasvun hillitsemisen kolmella miljardilla eurolla vuoteen 2029 mennessä.
Digitalisaatiosta saatavat säästöt epävarmoja
Lausunnon mukaan uudistuksen merkittävin säästöpotentiaali liittyy digitalisaatiosta saavutettaviin hyötyihin ja kustannussäästöihin. Riittävä tietopohja ja yhteensopivat ICT-tietojärjestelmät ovat keskeisiä edellytyksiä uudistuksen onnistumiselle.
&#8211; Suhtaudumme lausunnossamme epäillen tietojärjestelmäratkaisuilla kaavailtujen säästöjen saavuttamiseen ja niille kaavailtuun aikatauluun. Useat valiokunnan kuulemat asiantuntijat totesivat, että uudistuksen tietojärjestelmiin liittyvien riskien arviointi on ollut puutteellista, Immonen kertoo.
Valinnanvapaus lisää kustannuksia
Valiokunnan kuulemien asiantuntijoiden mukaan valinnanvapausmalliin liittyvät taloudelliset epävarmuudet ovat merkittäviä. Asiantuntijoiden mukaan valinnanvapausmalli tulee lisäämään kustannuksia.
Riskeinä lausunnossa on nostettu esiin esimerkiksi asiakasvalikointi, kustannusten siirto julkiselle sektorille, ylihoito ja alihoito.
&#8211; Hallituksen kaavailema niin sanottu kapitaatiomalli ei ole ongelmaton. Malli luo palveluntuottajille kannustimet säästää kustannuksia valikoimalla asiakkaita siten, että ne keskittyvät asiakkaisiin, joista aiheutuvat kustannukset ovat matalat suhteessa kapitaatioon, Immonen toteaa.
&#8211; Suomi on kuitenkin harvaan asuttu maa ja onkin huomattava, että osa väestöstä asuu kohtuullisen pienissä taajamissa. Kilpailun puute voi siten aiheuttaa ongelmia, ja syntyy riski paikallisista monopoleista. Mallin arvioidaan toimivan, jos asiakkaalla on todellinen mahdollisuus valita vähintään kahden tuottajan välillä. Näin ollen yritysten kannustimet tulla markkinoille ovat erittäin ratkaisevassa asemassa, lausunnossa todetaan.
Maakunnille tulossa heikko itsehallinto
Valiokunnan lausunnon mukaan maakuntien itsehallinto on muodostumassa kapeaksi, mikä on ongelmallista maakuntien taloudellisten kannustimien näkökulmasta.
&#8211; Maakuntien rahoitus on lähes täysin valtion varassa. Maakunnilla ei siis ole verotusoikeutta eikä muitakaan omia tuottomahdollisuuksia, Immonen huomauttaa.
Valiokunta kiinnittääkin lausunnossaan huomiota siihen, että maakunnat eivät saa ottaa pitkäaikaista lainaa, ja investointimahdollisuudet ovat rajatut. Valtion ohjaus on vahvaa ja alijäämän kattamisvelvollisuudet ovat tiukat.
&#8211; Heikko itsehallinto ja vahva valtion ohjaus eivät luo maakunnille sellaisia vahvoja kannustimia tehokkaaseen taloudenpitoon ja omien varojen käyttöön kuin vahvan itsehallinnon omaavilla maakunnilla olisi. Kansanvaltaisuuden ja maakuntien itsehallinnon kannalta on erittäin ongelmallista luoda järjestelmää, jossa valtioneuvosto ja ministeriö voivat hallinnollisilla päätöksillään ohittaa vaaleilla valitun maakuntavaltuuston tekemät päätökset, lausunnossa todetaan.
Palkkaharmonisointi aiheuttaa lisäkustannuksia
Tarkastusvaliokunnan lausunnossa tuodaan ilmi, että henkilöstömenot tulevat muodostamaan suurimman osan maakunnan käyttökustannuksista. Sen vuoksi palkkaharmonisointi tulee vaikuttamaan merkittävästi uudistuksen kustannuksiin.
&#8211; On tärkeää ymmärtää, että kyseessä on luonteeltaan pitkäaikainen vaikutus. Palkkojen harmonisoinnin aiheuttamat lisäkustannukset voivat vaikeuttaa uudistuksen säästötavoitteen saavuttamista. On huolestuttavaa, että kukaan valiokunnan kuulemista asiantuntijoista ei kyennyt täsmentämään palkkaharmonisoinnista aiheutuvien kustannusten mittaluokkaa, Immonen sanoo.
Lausunnossa todetaan, että valiokunnan saamat arviot palkkaharmonisointiin liittyvistä lisäkustannuksista vaihtelevat merkittävästi.
&#8211; Sosiaali- ja terveysministeriön arvio palkkaharmonisoinnin kustannuksista on noin 100-300 miljoonaa euroa. Uudistusta koskevan hallituksen esityksen yhteydessä on arvioitu palkkaharmonisoinnin kustannusvaikutuksiksi 75-700 miljoonaa euroa. Kuntatyönantajien mukaan kustannukset olisivat noin 700 miljoonaa euroa tai suuremmat. Tuore kunta-alan palkkaharmonisointia koskeva työtuomioistuimen päätös lisää riskiä palkkaharmonisoinnin kustannusten merkittävään kasvuun. Työtuomioistuimen ratkaisun mukaan palkat tulee harmonisoida ylimpään palkkaan, mikäli tehtävät ovat tulkittavissa samoiksi, lausunnossa todetaan.

Immonen: Sote-uudistukseen sisältyy merkittäviä riskejä