

LEHTIKUVA
Tarkastusvaliokunnalta mietintö Finaviasta ja valtionyhtiöiden riskienhallinnasta
Eduskunnan tarkastusvaliokunta on hyväksynyt mietinnön koskien Finaviaa ja valtionyhtiöiden riskienhallintaa. Mietinnöstä muodostui yksimielinen. Tarkastusvaliokunnassa perussuomalaisten jäseninä toimivat kansanedustajat Olli Immonen, Arja Juvonen ja Mika Raatikainen.
Tiedotusvälineissä aihetta on käsitelty viime vuodesta alkaen erityisesti ministeri Anne Bernerin (kesk.) toimintaan liittyvien epäselvyyksien näkökulmasta.
Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) totesi tarkastuksessaan, että Bernerin johtaman liikenne- ja viestintäministeriön toiminta ei kaikilta osin vastannut valtionyhtiöiden hyvää hallintotapaa ja että ministeriö oli puuttunut Finavian hallituksen toimintaan epäasianmukaisella tavalla.
Riskienhallinta järjestettävä asianmukaisesti
Perussuomalaisten valiokuntaryhmä pitää tärkeänä sitä, että Finaviaan sekä yleisesti valtion omistajapoliittiseen päätöksentekoon ja riskienhallintaan liittyviä ongelmia tarkasteltiin valiokunnassa perusteellisesti.
– Epäselvyydet Finavian kohdalla ovat jatkuneet liian kauan ja on hyvä, että asia otettiin tarkastusvaliokunnan käsiteltäväksi edustaja Raatikaisen aloitteesta, Juvonen toteaa.
Valiokunta on käsitellyt Finavian johdannaissopimuksia 2009-2011 ja niihin liittyvää päätöksentekoa. Valiokunta on käynyt läpi myös vahingonkorvauskanteiden nostamisen eri vastuutahoja kohtaan vuosina 2009-2011 tehtyihin johdannaissopimuksiin liittyen.
– Finavian johdannaissopimuksista on aiheutunut huomattavaa vahinkoa valtiolle, rahassa mitattuna noin 34 miljoonaa euroa. Myös ongelmiin reagointi on ollut liian hidasta. Riskienhallintaan on saatava asianmukainen ohjeistus, jotta vastaavilta ongelmilta vältytään jatkossa, Immonen painottaa.
Tarkastusvaliokunta nostaakin mietinnössään keskeisenä ongelmana esille sen, ettei valtio-omisteisille yhtiöille ole erillistä ohjeistusta riskienhallinnasta. Valiokunnan mielestä on tärkeää, että valtio-omisteisten yhtiöiden riskienhallinta järjestetään jatkossa asianmukaisesti ja että valtioneuvosto antaa asiaa koskevan oheistuksen.
Tämän ohella yhtiön johdon ja hallituksen vastuulla on myös varmistaa se, että laadittuja ohjeita noudatetaan.
Finaviassa on tehty keskeisiä ratkaisuja vuosien 2015 ja 2016 aikana. Välimiesmenettely, ilmoitus Finanssivalvonnalle, rikosilmoitus ja sen perusteella käynnistynyt oikeudenkäynti entistä rahoituspäällikköä ja varatoimitusjohtajaa kohtaan eivät ole olleet yhtiön kannalta menestyksellisiä.
Finavia on nostanut vahingonkorvauskanteen entistä toimitusjohtajaa vastaan vuonna 2016. Kanteiden nostamisen lähtökohtana on ollut saada takaisin osa aiheutetusta vahingosta.
Omistajaohjauksen toimintaperiaatteita tarkennettava
VTV:n mukaan Bernerin johtama ministeriö oli puuttunut Finavian operatiiviseen toimintaan tilintarkastusyhteisö Deloitten ja Finavian kanssa solmitun sovintosopimuksen valmistelussa sekä aikaisempaan johtoon kohdistuvan vahingonkorvausvaatimuksista luopumisen osalta.
Ministeri Berner puolestaan kiisti puuttuneensa yhtiön operatiiviseen toimintaan.
Tarkastusvaliokunta tuo mietinnössään esiin tilanteita ja toimijoiden erilaisia käsityksiä siitä, mikä olisi ollut oikea toimintatapa omistajapoliittiselle päätöksenteolle ja kuuluiko kyseinen asia omistajan vai yhtiön itsensä päätettäväksi. Sovintosopimusprosessiin liittyy sellaisia toimintatapoja ja tilanteita, jotka ovat valiokunnan mielestä omiaan sekoittamaan omistajaohjauksen ja yhtiön päätöksenteon toisiinsa.
Tarkastusvaliokunta pitää syntynyttä tilannetta epätoivottuna ja haluaa välttää vastaavanlaisten tilanteiden syntymisen jatkossa. Valiokunnan mielestä on välttämätöntä, että eri toimijoilla vallitsee yhteinen käsitys hyväksytyistä toimintatavoista.
Mietinnössä peräänkuulutetaan, että hallitus tarkentaa valtion omistajaohjauksen toimintaperiaatteita erityisesti valtion kokonaan omistamissa yhtiöissä vuoden 2017 loppuun mennessä.
– Valtion omistajaohjausta tulee vahvistaa ja selkeyttää. Myös avoimuus ja läpinäkyvyys ovat tärkeä osa hyvää hallintotapaa, Immonen tarkentaa.
Valiokunnan mietintö on eduskunnan salikäsittelyssä 22. päivä helmikuuta.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Luonnonsuojelijat vastaan ilmakehäkiihkoilijat

Antikainen: Purra pisti komission herroille luun kurkkuun Brysselissä
Euroopan komissio on jälleen nostanut esiin ajatuksen uudesta EU:n yhteisvelasta. Toisin kuin vuonna 2021, jolloin valtiovarainministerinä toiminut keskustan Annika Saarikko hyväksyi EU:n elpymispaketin mukisematta, nyt valtionvarainministerinä on Riikka Purra, joka pisti Brysselissä EU-herroille luun kurkkuun ja sanoi: ei käy.

Päivän pointti: Vanha valtamedia torjuu avoimen keskustelun – vetäytyi turvalliseen tilaan suojelemaan omia kehyskertomuksiaan

Päivän pointti: Missä Suomi-median logiikka Teksasin tulvauutisoinnissa? Väittää ehdotettujen menoleikkauksien vaikuttaneen ennen kuin niitä on tehty

Antifaa epäillään aseellisesta hyökkäyksestä viranomaisia vastaan Teksasissa
Vasemmistolainen vihapuhe on johtanut aseelliseen väkivaltaan Yhdysvalloissa. Rajaturvallisuutta valvovia viranomaisia vastaan on viime päivinä tehty kaksi aseellista hyökkäystä. Ensimmäisen suoritti Antifan iskuryhmä, jossa oli mukana useita transnaisia. Toisessa yhteenotossa yksittäinen hyökkääjä menetti henkensä.

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Suomi ei hyväksy uutta EU-yhteisvelkaa – ”Me emme kannata tällaisia järjestelyjä, me vastustamme niitä”
Valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo, että epävirallista yhteisvelkakeskustelua on jo käyty tällä viikolla euroryhmässä. Purran mukaan Suomen hallituksen kanta asiaan on selvä: uutta yhteisvelkaa ei hyväksytä. - Jo hallitusohjelmaan on selvästi kirjattu, että Suomi edellyttää jokaisen jäsenmaan kantavan vastuuta omista veloistaan ja taloudestaan.

Poliittinen myrsky Teksasin tulvien ympärillä yltyy: Lastenlääkäri sai potkut mauttoman somepäivityksen vuoksi
Teksasin tuhoisat tulvat ovat synnyttäneet Yhdysvalloissa paitsi valtavan inhimillisen tragedian, myös kiivaan poliittisen keskustelun. Useat liberaalit vaikuttajat ja demokraattisen puolueen keskeiset henkilöt ovat joutuneet rajun arvostelun kohteeksi syytettyään presidentti Donald Trumpia ja republikaanipuoluetta tulvien aiheuttamista vahingoista ja kuolemista.

Yliopistonlehtori emerita ajattelee liberaalilaatikon ulkopuolelta: Pakkoinkluusio ei toimi missään – ei kouluissa, työpaikoilla eikä maahanmuuttopolitiikassa
Voiko yliopistolla työskennellä ja luoda uraa, vaikka tunnustautuu kristityksi tai konservatiiviksi? Saako tieteentekijä vastustaa aborttia, pitää Israelin puolta ja puhua ääneen islamisaation luomasta uhkasta länsimaille? Kyllä, se on mahdollista, mutta ei mutkatonta. Ja ehkä siksi niin harvinaista.

Riippumattomalta medialta yläpeukkua Teemu Keskisarjan ehdotukselle Yle-veron uudelleenohjauksesta – pitkällä tähtäimellä kaiken median tulisi kuitenkin toimia markkinaehtoisesti
Aidosti riippumattomat ja itsenäiset media-alan tekijät pitävät ongelmallisena nykyistä Yle-veromallia, jonka turvin Yleisradio syö tilaa mediakentältä. Kansanedustaja Teemu Keskisarjan esitys Yle-veron uudelleenkohdistamisesta toisi mukaan kilpailua mediakentälle, sekä palauttaisi osittaisen protestoinnin mahdollisuuden kansalle.

Euroopan parlamentti äänesti Bulgarian liittymisestä euroon – Tynkkynen ainoa suomalaismeppi, joka äänesti vastaan
Euroopan parlamentissa äänestettiin tiistaina Bulgarian hyväksymisestä euroalueen jäseneksi. Mepit antoivat maan eurojäsenyydelle tukensa äänin 531‒69. Tyhjää äänestäneitä oli 79. Paikalla olleista suomalaisista mepeistä ainoa, joka vastusti Bulgarian eurojäsenyyttä, oli perussuomalaisten Sebastian Tynkkynen.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää
PS Naiset 1/2025

Lue lisää