KUVAKAAPPAUS/YLE
Perussuomalaisen sisäministeri Mari Rantasen mukaan EU on tehostamassa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden palautuksia. Jatkossa EU voisi käsitellä turvapaikkahakemuksia myös ulkopuolisessa turvallisessa maassa.
EU:n sisäministerit sopivat maahanmuuttopolitiikan tiukennuksista Strasbourgissa viime maanantaina. Lakimuutokset menevät seuraavaksi Euroopan parlamentin käsittelyyn.
Sisäministeri Mari Rantasen mukaan lakimuutosten tarkoituksena on torjua Eurooppaan suuntautuvaa massiivista siirtolaistulvaa.
– Näissä mahdollistetaan paluukeskusten perustaminen Euroopan ulkopuolelle ja turvapaikkaprosessin siirtäminen Euroopan ulkopuolelle turvalliseen maahan. Nämä ovat todella merkittäviä muutoksia, Rantanen toteaa.
Rantanen kertoi EU:n maahanmuuttolinjauksista Ylen aamu-tv:ssä tänään.
EU-tason linjaukset vastaavat Rantasen mukaan Suomen hallitusohjelmaa. Siinä edistetään sitä, että turvapaikkaprosessia ja suojelun antamista voidaan tehdä turvallisissa kolmansissa maissa.
Rantasen mukaan EU-tasolla ei ole tarvinnut pitkään aikaan käydä mitään suurta väittelyä maahanmuuttopolitiikan tiukentamisesta.
– Useat eurooppalaiset valtiot alkavat herätä varsin massiiviseen siirtolaismäärään ja sen aiheuttamiin ongelmiin eri jäsenmaissa. Tältä osin meillä vallitsee varsin yhtenäinen näkemys siitä, että tarvitaan uusia tiukempia lainsäädäntöjä, Rantanen kertoo.
Eurooppaan suuntautuva siirtolaistulva on valtavan suuri. Esimerkiksi viime vuonna EU:n alueella jätettiin noin miljoona turvapaikkahakemusta, ja vain viidennes kielteisen turvapaikkahakemuksen saaneista on saatu palautettua lähtömaihin.
Rantasen mukaan jatkossa lainsäädäntö mahdollistaa tehokkaammat ja nopeat paluut.
– Tänne tulijat prosessoidaan nopeasti, ja ellei kansainvälisen suojelun tarvetta ole, niin heidät myös palautetaan nopeasti.
– Myös säilöönottoa voidaan pidentää ja sen käyttökynnystä madalletaan selkeästi. Paluuasetus ottaa hyvin huomioon esimerkiksi turvallisuusuhkaa aiheuttavat, Rantanen kertoo.
EU-maat haluavat vähentää siirtolaistulvaa ja turvapaikkaturismia.
– Turvaa ei haeta vain henkilökohtaisen vainon perusteella, vaan myös hyvin paljon parempaa elintasoa hakevia ihmisiä tulee turvapaikkajärjestelmään, jonne he eivät kuulu. Siinä mielessä meidän täytyy tehdä kolmansissa maissa töitä sen eteen, että Eurooppaan ei tule tällaisia määriä siirtolaisia, Rantanen selvittää.
Rantasen lisäksi myös SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen oli Ylen tv-ohjelman vieraana.
Tuppurainen toisti SDP:n hokemaa, että maahanmuuttopolitiikan tiukennusten rinnalla Eurooppa ja Suomi tarvitsevat työperäistä maahanmuuttoa. Ministeri Rantanen herätteli Tuppuraista todellisuuteen.
– Meillä on noin 100 000 ulkomaalaistaustaista ihmistä työttömänä. Minä en ymmärrä, mihin tämä puhe perustuu, että nyt tarvitaan yrityksiin aivan hirveästi uusia ihmisiä. Kysymys on matalapalkka-aloista, Rantanen huomauttaa.
Perussuomalaiset toimivat hallituksessa, joka on tehnyt historiallisen paljon maahanmuuton kiristyksiä. Sen sijaan SDP unelmoi maahanmuuton lisäämisestä veronmaksajien kustannuksella.
– SDP ilmoittaa olevansa pragmaattisen maahanmuuttopolitiikan takana, mutta he ovat äänestäneet kaikkia hallituksen esityksiä vastaan. Se kertoo siitä, että SDP jatkaisi viime hallituskauden linjoilla sen sijaan, että olisivat olleet tukemassa kansalaisten kauan kaipaamia tiukennuksia esimerkiksi Suomen kansalaisuuden saamisen edellytyksiin, Rantanen sanoo.
Tuppurainen ilmaisi paheksuvansa hallituksen tekemiä säästöjä kotouttamiseen, johon Rantanen vastasi hyvin osuvasti:
– Haluamme panostaa kielitaitoon ja yhteiskunnan tuntemukseen emmekä kaiken maailman kotouttamishumppaan.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
EU-maiden maahanmuuttolinja on kokenut muutoksen. EU-sisäministerien uudessa asetusehdotuksessa avataan mahdollisuus siirtää turvapaikkaprosessit EU:n ulkopuoliseen kolmanteen maahan ja perustaa erityisiä paluukeskuksia niihin.
Agenttitoimistot rekrytoivat osin valheellisin perustein Suomeen massamäärin ulkomaalaisia opiskelijoita. - Lopputuloksena suurten kaupunkien ruokajonot ovat täyttyneet näistä kansainvälisistä osaajista, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen.
Ylisukupolvinen tukiriippuvuus on todellinen uhka, sillä tuhansien eurojen tukivirran ääreltä on vaikeata ponnistaa erityisesti matalapalkkaisiin töihin, tukiproblematiikkaan perehtynyt valtiovarainministerin erityisavustaja Asmo Maanselkä toteaa.
Itsenäisyyspäivänä Suomi pysähtyy sen äärelle, miten kallis hinta maamme itsenäisyydestä on maksettu ja kuinka arvokas sen on. Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedew muistuttaa, etteivät vapaus ja itsemääräämisoikeus ole itsestäänselvyyksiä. Ne on ansaittu ihmishengillä, ja niiden säilyttäminen vaatii taistelutahtoa myös tänä päivänä.
Vieraskielisten osuuden kasvu Suomessa asuvista ihmisistä on toisten mielestä luonnonvoima, toisten mielestä politiikkaa. Maahanmuutto ei tullut tyhjästä. Asenteet ja lainsäädäntö muuttuivat, ja sitten mentiin. Olisi tutkimisen arvoista, kuka päätti ja miksi.
Viikon suosituimmat
Ylen päätös Suomen osallistumisesta Euroviisuihin on herättänyt kovaa kritiikkiä. Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta sekä varapuheenjohtaja Jenni Pitko vaativat nyt Yleä perumaan päätöksen osallistumisesta. Perussuomalaisten kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius kummeksuu vihreiden ulostuloa.
-Toimeentulotuki eli sosiaalijärjestelmän viimesijainen turva on menettänyt tarkoituksensa ja karannut käsistä. Siitä on tullut monille pääasiallinen tulonlähde, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra kirjoittaa.
Kuten aiempinakin vuosina, myös tämän vuoden itsenäisyyspäivänä Helsinki ilman natseja -mielenosoituksessa esiintyi väkivaltaisuuksia. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen katsoo, että tapaukset osoittavat äärivasemmistolaisten mielenosoitusten muodostavan vuosittaisen, ennakoitavissa olevan uhan viranomaisille ja muille mielenosoittajille.
Perussuomalaiset juhlistivat Suomen itsenäisyyttä Presidentinlinnassa.
Tänään kunnioitetaan menneiden sukupolvien työtä, mutta itsenäisyyspäivä on myös tulevaisuuden rakentamista, korosti sisäministeri Mari Rantanen puheessaan itsenäisyyspäivän valtakunnallisessa lipunnostotilaisuudessa Helsingin Tähtitorninmäellä. Suomen Uutiset julkaisee ministerin puheen kokonaisuudessaan.
Suden kannanhoidollinen metsästys on pian todellisuutta Suomessa. Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta sai tiistaina 9. joulukuuta valmiiksi mietintönsä metsästyslain muuttamisesta. Valiokunta ehdottaa säännöstä suden ympärivuotisesta rauhoituksesta poistettavaksi metsästyslaista. Valiokunnan perussuomalaiset pitävät muutosta välttämättömänä.
Sanna Marinin hallituksessa työministerinä toiminut Tuula Haatainen myöntää nyt, että edellisen hallituksen laatima laki on korjauksen tarpeessa.
Agenttitoimistot rekrytoivat osin valheellisin perustein Suomeen massamäärin ulkomaalaisia opiskelijoita. - Lopputuloksena suurten kaupunkien ruokajonot ovat täyttyneet näistä kansainvälisistä osaajista, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen.
Tänään eduskunta hyväksyi äänin 131-42 lakiesityksen lukuvuosimaksuista toisen asteen ulkomaalaisille opiskelijoille. Perussuomalaisten kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius pitää lakimuutosta onnistuneena ja kohtuullisena, sillä suomalainen koulutus ei voi olla maksuton koko maailmalle. Keskustan vastahakoisuus maahanmuuton järkevöittämiseen sen sijaan ihmetyttää Vigeliusta.
Kansanedustaja Onni Rostila pitää komission asettamia X:n sakkoja epäilyttävinä ja vaarallisina. Rostila kirjoittaa X:ssä, etteivät väitetyt syyt vakuuta häntä
