Keskustan kansanedustajat Tapani Tölli sekä Elsi Katainen ovat jättäneet hallitukselle kirjallisen kysymyksen puuttuvista kuntauudistuksen taloudellisista laskelmista. Asiasta kertoi keskustan äänenkannattaja Suomenmaa.
Edustajat kysyvät, milloin hallitus tekee kunta- ja sote-uudistuksesta asianmukaiset taloudelliset vaikuttavuusarvioinnit niin kuntien talouden kuin julkisen talouden kestävyysvajeen hoidon kannalta. He muistuttavat, että myös eduskunta on edellyttänyt taloudellisia arvioita.
Kuntien osuudeksi tulisi jopa puolet?
Kuntarakennelaki on ollut voimassa heinäkuusta asti. Laskelmien tekeminen on Töllin ja Kataisen mukaan entistä tärkeämpää, kun hallitus uhkaa kaupunkiseutuja pakkoliitoksilla. Niistä ei ole mitään vaikuttavuusarviointeja.
– Pitkän aikavälin rakenneuudistusta koskevissa hallituksen tavoitteissa kuntien osuus on jopa puolet kestävyysvajeen hoidosta. Kunnallistalouden asiantuntijat ovat suhtautuneet epäillen, että hallituksen yksipuolisilla kuntauudistuslääkkeillä tavoitteissa onnistuttaisiin, Tölli ja Katainen toteavat.
Hallituspuolueet eivät ole heidän mukaansa puhuneet kuntauudistuksen suurista säästöistä aikoihin, vaikka varsinkin kokoomus puhui eduskuntavaalien aikaan jopa neljän miljardin euron säästöistä.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Aiemmin Kelan pääjohtajanakin toiminut, entinen sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä (kesk) pitää hallituksen päättämiä järjestöleikkauksia mahdollisuutena, ei uhkana. Hänen mukaansa päällekkäistä järjestökenttää on karsittava, ja järjestöjen on yritysten tavoin kannettava vastuunsa taloudellisesti vaikeina aikoina.
Kelan maksamat keskeisimmät toimeentuloa turvaavat etuudet vieraskielisille ovat viime vuonna kasvaneet noin 1,8 miljardiin euroon. Osuus on viidenneksen koko väestöstä. Luvut käyvät ilmi Kelan tuoreesta julkaisusta.
Vastaanottokeskuksia ylläpitävät yksityiset yritykset ovat raportoineet hyvistä taoloudellisista tuloksista viimevuosiin asti. Satojen miljoonien liikevaihtoa pyörittävät firmat toimivat pääosin veronmaksajien rahoilla. Yrittäjien hunajapurkki on nyt sulkeutumassa, sillä hallitus on suitsinut turvapaikkaturismia ja maahanmuuttajien oma vastuu kotoutumisestaan korostuu.
Ceutan hallitsemattoman maahantulon aiheuttama kriisi on muuttumassa yhä vakavammaksi sisäpoliittiseksi ongelmaksi Espanjassa. Sadat tuhannet espanjalaiset osoittivat keskiviikkona mieltään eri puolilla maata vaatien ratkaisua Ceutan tilanteeseen ja pääministeri Pedro Sánchezin vasemmistohallituksen eroa. Madridissa poliisi vastasi mielenosoittajille kyynelkaasulla ja kumiluodeilla.
Urheilujätti Nike tippuu indeksistä osakekurssin sukellettua lähes 80 prosenttia vuoden 2021 huipusta. Epäonnistunut vasemmistohenkinen markkinointi on kiihdyttänyt yhtiön alamäkeä.
Kelan tuore tiedote kehuu, että aiempaa harvempi vieraskielinen saa toimeentulotukea. Suomen Perustan tutkija Samuli Salminen tyrmää uutisoinnin puolitotuutena – samaan aikaan jo 41 prosenttia kaikesta toimeentulotuesta menee vieraskielisille.
Vaikka eliitti ja valtamedia muuta väittävät, maahanmuuttokriittisyys on tänään politiikan vuolainta valtavirtaa Euroopassa. Sen todistaa osaltaan entinen ruotsalainen kommunisti, joka oli liian kriittinen vasemmistopuolueelle. Nyt omassa puolueessaan näyttäisivät valtiopäivien ovet olevan apposen auki. Perusajatus on se, että kansalaisia on kahta lajia: “tuottavia ja loisivia”.
Oulussa 85-vuotiaan naisen törkeästä raiskauksesta tuomittu Nahom Hagos on jälleen syytettynä raiskauksesta. Kyseessä on jo kolmas raiskaussyyte, jota käsitellään oikeudessa.
Yhdysvaltain poliittisen polarisaation on usein liberaalissa mediassa selitetty johtuvan ennen kaikkea oikeiston radikalisoitumisesta. Nyt tuore vertaisarvioitu tutkimus haastaa tämän yleisen käsityksen. Yli 35 000 vastaajan pitkittäistutkimuksessa selvisi, että vuosina 1988–2024 vasemmistolaiset liikkuivat 11-kertaisesti enemmän vasemmalle kuin mitä oikeistolaiset oikealle.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
