Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisesta asemasta käydään lähiaikoina hyvä ja perusteellinen keskustelu. Osana kokonaisuutta on myös Suomen suhde Natoon. Näin arvioi ulkoministeri Timo Soini torstaina eduskunnan kyselytunnilla.

Entinen puolustusministeri Stefan Wallin (r.) muistutti, että perjantaina julkistetaan neljän asiantuntijan selvitys mahdollisen Nato-jäsenyyden vaikutuksista. Wallin kysyi, millä tavalla eduskunta saadaan mukaan tähän keskusteluun.

Soini kiitti Wallinia hyvästä kysymyksestä. Hallitusohjelmassa päätettiin, että Natosta teetetään arvio. Se ei ole hallituksen, vaan asiantuntijoiden näkemys. Asiantuntijat valittiin isosta ryhmästä. Valinnassa oli mukana ulkopoliittinen johto.

– Turvallisuuspoliittinen ympäristö on haasteellinen ja siksi on hyvä käydä kiihkotta läpi kaikki nämä asiat. Uskon, että tämä raportti saa aikaan tämän keskustelun ja siitä on hyötyä isänmaalle kaikin puolin, Soini uskoi.

Suomen keskustelu kiinnostaa laajemminkin

Wallin kertoi myös Ruotsissa käytävän varsin vilkasta Nato-keskustelua varsinkin sen jälkeen, kun neljä oppositiossa olevaa porvaripuoluetta ilmoittivat yhdessä kannattavansa Natoa.

– Siellä seurataan myös Suomen Nato-raporttia ja siitä käytävää keskustelua hyvinkin tarkkaan. Tärkeintä Suomessa on kuitenkin, että omasta keskustelusta tulee hyvä ja että siitä jää jotakin käteen. Mitä hallitus toivoo tulevasta keskustelusta jäävän käteen? Wallin kysyi.

Ruotsin ja Suomen yhteistyö olennaista

Soini painotti vastauksissaan ennen kaikkea Suomen ja Ruotsin yhteistyön jatkamisen ja syventämisen suurta merkitystä.

– On erittäin arvokasta, että Suomi ja Ruotsi tiivistävät yhteistyötään. Siitä hyötyvät molemmat. Se on erinomainen pitkä linja ja sillä on Suomen kansan laaja tuki kaikissa mittauksissa, Soini vastasi.

– Myös Ruotsissa on Nato-keskustelu ryöpsähtänyt. On erittäin mielenkiintoista seurata, miten tämä asia Ruotsissa menee. On kuitenkin täysin selvää, että Suomi ja Ruotsi itse päättävät, mihin ovat menossa, jos ovat ylipäätään minnekään liittoutumassa. On hyvin tärkeää, että Ruotsin ja Suomen yhteistyö – riippumatta siitä, liittyykö siihen Nato vai ei – menee eteenpäin.

Nato-kantaa epäröivien osuus kasvanut

Carl Haglund (r.) sanoi, että on hyvä yhtyä näihin järkeviin arvioihin, jotka Soini esitti. Hän penäsi kuitenkin vielä, järjestääkö hallitus aiheesta keskustelua.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) vastasi, että pian tulee monta mahdollisuutta ulko- ja turvallisuuspoliittiseen keskusteluun, ja myös ajankohtaiskeskustelu on mahdollista järjestää.

Maanpuolustuksen suunnittelukunnan puheenjohtaja Sofia Vikman (kok.) sanoi, että järjestön teettämän tutkimuksen mukaan Nato-kantaansa epäröivien osuus on noussut viime aikana, joten Nato-kannan pohjaksi tarvitaan lisää tietoa, jotta kansalaiset voivat muodosta tosiasioihin perustavan näkemyksen.

UTP-selonteko tulee kesäkuussa eduskuntaan

Erkki Tuomioja (sd.) muistutti, että Nato-selvitys on vain yksi osa ulko- ja turvallisuuspoliittisesta selonteosta, joka tulee kesäkuussa eduskuntaan. Siksi on hyvä, että kaikki asiat tuodaan avoimina pöydälle.

Tuomioja korosti, ettei tämä ole pelkästään Nato-kysymys, vaan kyse on laajemmasta kokonaisuudesta, miten asemoimme itsemme maailmaan ja huolehdimme turvallisuudestamme. Hän kysyi, pitääkö aikataulu niin, että ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko tulisi eduskuntaan kesäkuussa.

– Kyllä aikataulu pitää. Hallitus tuo ulko ja turvallisuuspoliittisen selonteon kesäkuussa. Tämä, minkä Tuomioja sanoi, pitää paikkansa: tarvitsemme kokonaisvaltaisen keskustelun. Nato-arvio on asiantuntija-arvio. Hallitus antaa selonteon, josta keskustellaan täällä, ja josta ulkoasiainvaliokunta antaa mietinnön. Samoin hallitus tuo keskusteluun sisäisen turvallisuuden selonteon ja puolustusselonteon, Soini kertoi.

– Maailma on nykyään niin monimutkainen, ettei näitä voi kaikkia voi ryhtyä erottelemaan, vaan ne menevät limittäin ja lomittain. Esimerkiksi sisäinen turvallisuus, terrorismi ja tiedustelu. Tässä yhteydessä tehdään kokonaisvaltainen selvitys ja selonteko. Toivon, että tästä asiasta keskustellaan. Meillä on ollut aina erinomainen linja siitä, että on vain yksi ulko- ja turvallisuuspoliittinen linja.

Turvallisuuspoliittinen asema monipuolistunut

Pekka Haavisto (vihr.) kysyi vielä, miten paljon Eurooppa ja Pohjoismaat ovat Soinin mielestä muuttuneet vuoden aikana turvallisuusyhteisöinä.

– Meillä on varmaan enemmän vaihtoehtoja pöydällä kuin aikaisemmin, Haavisto otaksui.

Soini vastasi, että kyllä näin on: EU on myös turvallisuusyhteisö.

– On täysin selvää, että Pariisin ja Belgian terrori-iskut aktivoivat Lissabonin sopimusta. Tämä on laukaissut sen, että mekin tässä salissa päätimme Peshmerga-joukkojen koulutuksen vahvistamista Erbilissä.

– Pohjoismaat, joiden ulkoministerit tulevat maanantaina tänne, käyvät turvallisuuspoliittista keskustelua läpi. Se on siinäkin mielessä hyödyllistä, että siellä on sekä Nato-maita että sotilasliittoon kuulumattomat Suomi ja Ruotsi, Soini totesi.

Veli-Pekka Leskelä