VIDEOHAASTATTELU | Ulkoministeri Timo Soini (ps.) pitää neljän asiantuntijan tänään julkistamaa Nato-selvitystä erittäin hyvänä asiantuntijaselvityksenä, joka antaa hyviä eväitä hallituksen mietinnän pohjaksi. Mutta hallitus muodostaa asiasta oman kantansa ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon yhteydessä, joka julkaistaan kesäkuussa. Soini painotti, että Suomi ei tällä hetkellä ole hakemassa Naton jäsenyyttä.
Riippumattoman Nato-selvityksen tekivät ruotsalainen Mats Bergqvist, ranskalainen Francois Heisbourg ja suomalaiset René Nyberg ja Teija Tiilikainen. Ruotsi tekee vastaavan selvityksen alkusyksyyn mennessä.
Nato-jäsenyyttä ei olla hakemassa
– Haluan ehdottomasti sanoa sen, että Suomi ei tällä hetkellä ole hakemassa Naton jäsenyyttä. Sellaista ei ole valmisteilla. Mutta ylläpidämme myös mahdollisuutta, että jos sellainen tarve tulisi, näin voitaisiin myös tehdä. Tämä on neljän asiantuntijan arvio. Ulkopoliittinen johto on heidät valinnut.
– Mutta toivon, että myös perussuomalaiset lukisivat tätä raporttia. Tämä on saatavissa myös suomen kielellä. Toivon siitä myös palautetta. Minulla on ihan levollinen olo ulko- ja turvallisuuspolitiikassa: meillä on hyvä presidentti ja puolustus- ja ulkoministerit. Tämä tilanne on perussuomalaisten kannalta varsin hyvä, Soini sanoi.
Soini korostaa, että perussuomalaiset vaikuttavat hallituksessa ja ottavat vakavasti turvallisuuspolitiikan ja isänmaan asiat. Silloin tarvitaan myös tällaisia raportteja.
– Meillä pitää olla kaikki mahdollinen tieto käytössä, kun näitä asioita teemme, Soini korosti.
Kansalaiskeskustelu on erittäin tärkeää
Soini pitää erittäin tärkeänä, että kansalaiskeskustelua käydään. Perussuomalaisissa ei ole koskaan suitsittu jäseniltä sen enempää EU- kuin ulko- ja turvallisuuspoliittisiakaan mielipiteitä. Perussuomalaiset on realistinen, totuuteen pyrkivä puolue. Me haluamme tuottaa kaiken tiedon, mitä meidän turvallisuuteemme koskee, Soini korosti.
– Olen erityisen iloinen ja ylpeä, että Suomi on yleisen asevelvollisuuden maa. Oli aivan erinomainen uutinen, että nämä korkeat ammattilaiset pitivät sitä hyvänä järjestelmänä, joka piti pintansa myös silloin, kun moni Euroopan maa ajoi oman asevelvollisuutensa alas. Suomi ei sitä tehnyt ja se oli oikea linja, Soini kiitti.
Ei Nato-rummutusta
Nato-keskustelu on ryöpsähtänyt jo käyntiin Ruotsissa. Näin käynee myös Suomessa nyt julkaistun selvityksen myötä, kun ulko- ja turvallisuuspoliittinen selontekokin on tulossa eduskunnan käsittelyyn kesäkuun aikana. Asia tupsahtaa julkisuuteen myös median aloitteesta. Onko nyt menossa Nato-rummutus?
– Ei tässä mitään Nato-rummutusta ole, mutta maailma on muuttunut paljon vuoden 2007 jälkeen, jolloin edellinen selvitys on tehty, Soini sanoo.
Hän viittaa Krimin tapaukseen ja Ukrainan kriisiin.
– Kyllä tällaiset asiat ovat niin isoja, että ne aiheuttavat monenlaista puntarointia, Soini toteaa.
Hän sanoo kokevansa ulkoministerinä, että Suomen pitää jatkuvasti tuottaa ja hakea kaikkea tietoa, joita näistä asioista voidaan hakea.
– Mutta Suomi ei ole hakemassa mihinkään. Minä toivon asiallista ja aktiivista keskustelua. Tiedän, että perussuomalaisten kannattajissa on molempia näkemyksiä ja kaikki ovat oikeita, koska tämä on mielipidekysymys, Soini aprikoi.
Selvityksessä selvä liittymisen henki
Selvityksen tiivistelmässä sanotaan selvin sanoin, että jos Suomi päättäisi liittyä Natoon, ratkaisemattomia käytännön tason ongelmia olisi varsin vähän. Syynä tähän ovat sekä Suomen demokraattiset saavutukset että yleinen näkemys Suomesta maana, joka suhtautuu sotilaallisiin kysymyksiin vakavasti, kuten sen alueellinen puolustusjärjestelmä osoittaa.
Suomi ja Ruotsi liittyvät tässä asiassa toisiinsa: molemmat maat joutuisivat huonoon asemaan, jos toinen liittyisi Natoon yksin. Siksi molempien pitäisi tehdä samanlainen ratkaisu yhtä aikaa, jotta toinen ei kärsisi.
Naton vaikeaa turvata Baltiaa
Naton on myös vaikeaa turvata Baltian maita, jos Ruotsi ja Suomi pysyvät Naton ulkopuolella. Heisbourgin mukaan tämä on Natolle selvä asia, mistä ei kannettu huolta vielä viisi vuotta sitten.
Selvityksessä pidettiin selvänä, että Venäjä reagoisi Suomen liittymiseen Natoon. Venäjä pyrkisi estämään Suomen tai Ruotsin liittymisen Natoon, mutta todellista käytännön vaaraa tuskin ilmenisi, koska Suomi ei ole Venäjälle samalla tavalla sisäpiiriin luettu lähialue kuin Georgia tai Ukraina, joissa on taisteltu asein.
Selvityksessä luonnehditaan Suomea maaksi, joka on niin lähellä Natoa kuin olla voi olematta sen jäsen. Heisbourgin mukaan Suomella on vähemmän ongelmia Nato-asioissa kuin sen nykyisillä jäsenmailla: Nato olisi onnellinen, jos sen jäsenmaat olisivat yhtä yhteensopivia kuin Suomi. Myös Suomen rahoitus on käytännössä lähellä virallista 2 prosentin BKT-osuutta – noin 1,8 prosenttia, kun esimerkiksi Rajavartiolaitoksen rahoitus ja toimintakyky huomioidaan. Kahden prosentin ehdon täyttävät Natossa vain Baltian maat, Puola ja Kreikka.
Vaikka hyppäys Natoon olisikin pieni, samalla se olisi kuitenkin suuri olomuodon muutos. Heisenbourg vertaa sitä nolla-asteisen veden jäätymiseen jääksi. Aine pysyy samana, mutta sen olomuoto muuttuu merkittävästi.
Heisbourg kehui vielä erikseen Suomea maana, joka suhtautuu niin vakavasti oman maansa puolustamiseen ja turvallisuuteen. Hän sanoi sen ranskalaisena, millä maalla on omat kovat historialliset kokemuksensa.
Katso Soinin haastattelu oheisesta videoikkunasta.
Veli-Pekka Leskelä