

Lehtikuva Jussi Nukari
Soininvaara: Hallitus ei ole niin vahva, että sitä kannattaa tukea kaikin keinoin
Osmo Soininvaara (vihr.) suomii rankasti hallituksen yhteistyö- ja päätöksentekokyvyn heikkoutta. Eniten hän moittii sote-ratkaisua, jota hän pitää niin huonona, että hänen mielestään vihreiden ei olisi pitänyt hyväksyä sitä missään tapauksessa, silläkään uhalla, vaikka se johtaisi hallituksesta lähtemiseen.
Soininvaara esiintyi keskiviikkona Ylen A-studiossa. Häneltä kysyttiin, voisiko sote nousta uudelleen hallituskysymykseksi, jos sitä ei muuteta hänen toivomallaan tavalla.
– Hallitus on ollut huono saamaan päätöksiä aikaan. Sote oli vaikea, eikä kuntauudistuskaan kovin hyvin etene. Ei tämä hallitus niin vahva ole, että sen pystyssä pysymiseksi kannattaisi mitä tahansa tehdä, Soininvaara pyöritteli.
Hänen mukaansa hankaluudet eivät johdu puolueiden runsaudesta, vaan siitä, että kaksi suurinta puoluetta eivät tule toimeen keskenään.
– Ne sabotoivat koko ajan toistensa uudistuksia, Soininvaara totesi.
Sote vesitettiin keskisuurissa kunnissa
Soininvaara kertoo soten olevan hänelle ehkä muita läheisempi ja tärkeämpi, kun hän on entinen peruspalveluministeri. Hallituksen tarkoitus oli poistaa hankaluuksia aiheuttava raja perus- ja erikoisterveydenhuollon väliltä antamalla hoito sote-alueiden vastuulle.
– Sote-alueille piti tulla erikoisterveydenhuolto ja suuren kunnan perusterveydenhuolto ja pienten kuntien perusterveydenhuolto. Mutta nyt keskisuuret kunnat järjestävätkin perusterveydenhuollon itse! Sen jälkeen rakenne on rikki, Soininvaara moittii.
– Tämä on hölmö esitys, hän painottaa.
Hän uskoo kuitenkin, että esitys voi vielä parantua Soininvaaran esittämien toiveiden mukaisesti. Miksi sotesta sitten tuli tällainen sekasikiö?
SDP:n kyläpolitikointi kaatoi paremman esityksen
– Painetta tuli enemmän SDP:n puolelta. Alkoi kyläpolitikointi ja tämän ja tuon kunnan yksittäisten etujen varjelu Tämän seurauksena järjestelmästä uhkaa tulla kovin heikko, Soininvaara pelkää.
Toinen heikkous ja suuri pettymyksen aihe oli, että kokoomus esti kaksikanavaisen rahoitustavan poistamisen. Sen, että osa rahoituksesta tulee valtiolta, osa kunnista.
– Meidän olisi kannattanut mennä Ruotsin järjestelmään, jossa se joka vastaaterveydenhuollosta, vastaa myös yksittäisen hoidon kustannuksista, sairausvakuutuksista ja sairaspäivärahojen vakuuttamisesta.
– Nyt Suomessa kunta maksaa potilaalle 500 euron leikkauksen jota potilas odottaa puoli vuotta. Kela maksaa tuona aikana tuhansia euroja sairauspäivärahoja. Kulujen säästämiseksi kannattaisi maksaa siitä, että potilas leikattaisiin heti. Tällaiset järjestelmän kaikkien tunnustamat heikkoudet, joita järjestelmässä on, pitäisi pystyä korjaamaan, Soininvaara toteaa.
ps verkkotoimitus
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat


Someen jaettu pahoinpitely nostatti espanjalaisten raivon – afrikkalaisjengin ja paikallisten yhteenotot ovat jatkuneet yli viikonlopun
Paikallisten asukkaiden ja afrikkalaisjengin väliset väkivaltaisuudet ovat jatkuneet jo kolmatta yötä espanjalaisessa pikkukaupungissa. Taustalla ovat sosiaaliset ongelmat ja uskonnollinen eripura, joiden sanotaan olevan hallitsemattoman maahanmuuton seurausta. ”On aika panna vastaan ennen kuin on liian myöhäistä”, tulkitsee asukas paikallisten tuntoja.

Päivän pointti: Missä Suomi-median logiikka Teksasin tulvauutisoinnissa? Väittää ehdotettujen menoleikkauksien vaikuttaneen ennen kuin niitä on tehty

Riippumattomalta medialta yläpeukkua Teemu Keskisarjan ehdotukselle Yle-veron uudelleenohjauksesta – pitkällä tähtäimellä kaiken median tulisi kuitenkin toimia markkinaehtoisesti
Aidosti riippumattomat ja itsenäiset media-alan tekijät pitävät ongelmallisena nykyistä Yle-veromallia, jonka turvin Yleisradio syö tilaa mediakentältä. Kansanedustaja Teemu Keskisarjan esitys Yle-veron uudelleenkohdistamisesta toisi mukaan kilpailua mediakentälle, sekä palauttaisi osittaisen protestoinnin mahdollisuuden kansalle.

Yliopistonlehtori emerita ajattelee liberaalilaatikon ulkopuolelta: Pakkoinkluusio ei toimi missään – ei kouluissa, työpaikoilla eikä maahanmuuttopolitiikassa
Voiko yliopistolla työskennellä ja luoda uraa, vaikka tunnustautuu kristityksi tai konservatiiviksi? Saako tieteentekijä vastustaa aborttia, pitää Israelin puolta ja puhua ääneen islamisaation luomasta uhkasta länsimaille? Kyllä, se on mahdollista, mutta ei mutkatonta. Ja ehkä siksi niin harvinaista.

Hallitus selvittää maahanmuuttajien arvot: ”Lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”
Maahanmuutto- ja integraatiopolitiikan pitää perustus tosiasioihin, ei näppituntumaan saatikka oletuksiin. Näin ajattelee tuore opetus- ja integraatioministeri Simona Mohamsson (ent. Mohammad). Yhteiset tasavertaisuuteen perustuvat arvot on hyväksyttävä, sillä ”lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”.

Päivän pointti: Toksinen vallankäyttö, toiminnan ristiriitaisuudet ja kasvava tyytymättömyys Pride-liikkeen sisällä herättävät pohtimaan, joko Pride-aikakausi on tullut päätökseensä

Ranska avaamassa ovea uusille tulijoille – pelkkä palestiinalaisuus riittää nyt turvapaikan perusteeksi
Ranska on päättänyt myöntää turvapaikkoja Gazan palestiinalaisille. Tie EU:n alueelle on nyt periaatteessa auki kahdelle miljoonalle uudelle pakolaiselle. Päätökseen on reagoitu voimakkaasti, sillä se voi johtaa pakolaistulvaan ja Hamasin terrroristien ujuttautumiseen Euroopan ytimeen.

Työelämägallup: Vain vajaa puolet ammattiliiton jäsenistä tietää, että työttömyysturva ei edellytä liiton jäsenyyttä
Ammattiliittoon kuuluminen ei itsessään takaa turvaa työttömyyden varalta. Turvan takaa työttömyyskassan jäsenyys. Tämä ei ole selvää läheskään kaikille ammattiliittojen jäsenille.

EVA:n tutkimus paljastaa arvomuutoksen: Suomalaiset kallistuvat oikealle, identiteettipolitiikka ei enää vetoa kansaan kuten ennen
Elinkeinoelämän valtuuskunnan tuore arvo- ja asennetutkimus osoittaa, että suomalaisten asenteet ovat siirtyneet selvästi oikeistolaisempaan suuntaan kuluneen vuosikymmenen aikana. Suomalaisista noin puolet (49 prosenttia) asemoi itsensä poliittisesti oikealle, vajaa kolmannes vasemmalle (31 prosenttia) ja viidesosa (19 prosenttia) keskelle.