
Sortuvat talot, autiot pihat
Egyptissä kerrostaloja on sortunut jo useiden vuosikymmenien ajan ja syytkin ovat selvillä. Lakia rikotaan ja mm. luvattomia kerroksia rakennetaan lisää alkuperäisten rakennusten päälle. Sortumisen syyt ovat siis tiedossa. Alimmaisten kerrosten lujuus ei ole suunniteltu lisäkerroksille ja lisäkerrostenkin lujuuslaskelmat voivat puuttua, koska lupaa ei ole haettu ja valvontaakaan ei silloin kukaan osaa edellyttää. Suomessa on toisin. Luvattomia rakennuksia rakennetaan vähän ja yhtään luvatonta kerrostaloa ei ole rakennettu 1958 vuoden jälkeen, jolloin nykyisenkaltainen rakennuslaki asetuksineen tuli voimaan. Suurin muutos lain historiassa tapahtui 1990 taitteessa, kun lakia muutettiin ja nimi muuttui maankäyttö- ja rakennuslaiksi, MRL. Voidaan siis olettaa, että Suomen lainsäädäntö on huippuluokkaa maailmanlaajuisestikin mitattuna. Täällä noudatetaan lakeja ja asetuksia tunnontarkasti, kuten kuuluukin.
Miksi nykyajan tekniikalla rakennettuja rakennuksia sitten sortuu? En lähde selvittämään erikseen maneesien kohdalla tapahtuneita sortumia ja syitä, mutta kerron näkemykseni siitä mistä nykyisen lain aikana rakennettujen (1990 jälkeen) rakennusten erilaiset ongelmat, kuten sortuminen, kosteusongelmat, homeongelmat ja muut virheet voisivat johtua. Yksi oleellisin muutos tapahtui vastuun kohdalla.
Maankäyttö- ja rakennuslain luku 17 Rakentamisen yleiset edellytykset 119 § Huolehtimisvelvollisuus rakentamisessa Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava siitä, että rakennus suunnitellaan ja rakennetaan rakentamista koskevien säännösten ja määräysten sekä myönnetyn luvan mukaisesti. Hänellä tulee olla hankkeen vaativuus huomioon ottaen riittävät edellytykset sen toteuttamiseen sekä käytettävissään pätevä henkilöstö.
Tässä asiassa muutos edelliseen lakiin oli suuri. Edellisen lain mukaan vastuussa olivat valvontaviranomaiset, suunnittelijat ja vastaava työnjohtaja. Nyt vastuu on pääasiassa rakennushankkeeseen ryhtyvällä. Ei tarvitse olla juristi, kun tuntee hieman rakentamisen koukeroita, niin selviää mistä on kysymys. Ennen oli sanonta ”pukki kaalimaan vartijana”. Siinä se on vastaus yksinkertaisesti sanottuna tähänkin asiaan. Nyt grynderi saa monesti ihan itse valvoa ja ohjata hankkeen etenemistä suunnittelusta lähtien. Paperilla ja teoriassa kaikki voidaan osoittaa kyllä säädösten mukaisesti, mutta työmaalla kaikki voikin olla toisin. Samalla viranomaisen, suunnittelijan ja vastaavan mestarin vastuu on hämärtynyt. Nyt näiden henkilöiden vastuu päättyy viimeistään siihen kun rakennus valmistuu ja kohteessa on suoritettu loppukatselmus.
Valta on sillä, joka maksaa. Raha toimii konsulttina ja laatu on johdonmukainen seuraus valvonnasta. Kaikki toimii silloin paremmin, kun rakennushankkeeseen ryhtyvä eli tilaaja tai rakennuttaja on juridisesti eri henkilö/yhteisö, kuin tämä grynderi. Tilaajan asettama valvoja unohdetaan usein, mutta on tärkein henkilö hankkeen onnistumiselle. Ja kun eduskunnan päättämästä laista on kysymys, niin tähänkin asiaan on politiikka helppo vetää mukaan. Kuten hyvin muistamme, niin lakimuutoksen aikoihin valmistelussa oli voimakkaasti mukana vihreä ajatusmaailma ja Vihreät olivatkin avainasemassa silloin kun lakia valmisteltiin. Elettiin voimakasta nousukautta ja oletettiin, että nyt jos koskaan on uudistuksen aika. Muutoksella lisättiin byrokratiaa voimakkaasti, jotta ympäristö- ja luonnonsuojeluasiat saadaan hallintaan rakentamisessa. Samaan aikaan vihreä ajatusmaailma haki pääkaupunkiseudulla reittejä soluttautuakseen yleishyödyllisten rakennuttajayhtiöiden hallintoon mukaan, sillä tietoon oli tullut ”maan tapa”, kun ollaan oikeassa paikassa, niin rahaa virtaa sopivasti puoluekoneistolle. Kaikki eivät kuitenkaan mukaan ehtineet.
Nyt olemmekin ihan uuden haasteen edessä. Sortuvat talot ja autiotuvat pihat muodostavat ongelmia muualla Suomessa ja samaan aikaan pääkaupunkiseudulla on huutava pula kohtuuhintaisista vuokra-asunnoista. Olisiko maaseutu kuitenkin säilytettävä, kun Helsinki alkaa yskiä mamujensa kanssa? Viimeksi joulukuussa hyväksyimme energiatodistuslain sekä muutoksen maankäyttö- ja rakennuslakiin ja jälleen laki vaatii korjausta. Koetetaan pysyä mukana.
Martti Mölsä
kansanedustaja (ps)
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat


Mitä ihmettä? Ilta-Sanomat söhelsi arkivapaita koskevan uutisensa, ja pian ministerille toivotettiin kuolemaa

Antikainen: Demarikansanedustajan satuilema arkipyhäväite täysin tuulesta temmattu
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen ihmettelee SDP:n kansanedustaja Timo Suhosen väitettä, jonka mukaan perussuomalaiset haluaisivat poistaa arkipyhät yrittäjäjärjestön ehdotuksen mukaisesti.

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja SuomiAreenassa: SDP jakaisi äänestäjille ja someseuraajille ei-kenenkään velkamiljardeja, joita ei ole olemassakaan
MTV:n ja Porin kaupungin SuomiAreenan Raatihuoneenpuiston lavalla kohtasivat keskiviikkoiltana puolueiden puheenjohtajiston vaikuttajat, ja melko ennalta-arvattavasti puoluepomoilta kysyttiin kantoja talouden sopeutuksiin ja lisäsäästöihin lähitulevaisuudessa.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Nato tunnusti laittoman maahantulon merkittäväksi uhaksi kansalliselle turvallisuudelle
Nato teki Haagin huippukokouksessaan päätöksen, että rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan jatkossa laskea mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Tämä on suuri helpotus niille Nato-maille, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa tai joihin muuten kohdistuu paljon laitonta maahantuloa. Myös kumivenepakolaisten kanssa ongelmissa oleva Britannia iloitsee uudesta linjauksesta.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.