Poliisikansanedustaja Ismo Soukola (ps.) pettyi ankarasti perussuomalaisten välikysymykseen vastanneeseen sisäministeri Päivi Räsäseen (kd.). Ministeri väänsi perussuomalaisten esittämät moitteet päälaelleen ja esitti poliisin hallintouudistukset menestystarinana. Soukola vastasi ensimmäisenä ministerin puheeseen eduskunnassa keskiviikkona.
– Valitettavasti hallitus jatkaa vastauksessaan poliisihallituksen käsikirjoittamaa propagandaa ylimielisenä ja todellisuudentajunsa kadottaneena, Soukola jyrähti vastauspuheensa aluksi.
– Ministeri väittää, että meidän kysymyksemme sisältää virheitä ja valheellisia tietoja. Nämä tiedot ovat kuitenkin työssä olevien poliisimiesten henkilökohtaisesti kertomia tietoja. Jos ministeri suhtautuu näihin tietoihin tuolla tavalla, niin aika vaikea tätä asiaa on viedä yhteisymmärryksessä eteenpäin, Soukola hämmästeli.
”Määrärahalisäys”
oli loukkaus poliiseille
Soukola piti puheita määrärahalisäyksestä suoranaisena loukkauksena poliisia kohtaan, kun raha ei lisääntynyt lainkaan. Nyt vain peruutettiin aiottu leikkaus. Jo vuosia ovat poliisilaitokset säästäneet toimintamenoissa jättämällä eläkkeelle jääneiden virkoja täyttämättä tai työvuorojen painottamisella virka-aikaan, jolloin ei tarvitse maksaa ilta-, yö- ja viikonlopputyöstä.
– Ja mehän tiedämme, että rosvot eivät virka-aikana liiku, Soukola muistutti.
Poliisin ylijohto
vailla luottamusta
Soukola syytti poliisin ylijohtoa kykenemättömyydestä viedä hallintouudistusta järkevästi läpi. Se ei ole parantanut kenttävalvojien ja tutkijoiden kasvanutta työtaakkaa, vielä vähemmän luottamusta poliisihallitukseen ja poliisin ylimpään johtoon, eikä ministeriökään saa puhtaita papereita.
– Pukkina kaalimaalla poliisihallitus syötti ministeriöön juuri sellaista tietoa kuin itse halusi. Poliisin ylijohto ei ole ollut tehtävien tasalla kiristyvässä taloustilanteessa, Soukola sanoi.
Hän kertoi päällystövirkoja vähennetyn niin, että viranhaltijoille on rakennettu asiantuntija-, tukipalvelu- ja projektitehtäviä, joissa usein tienataan entistä kovempaa palkkaa. Esimerkiksi hän mainitsi poliisihallinnon projektin, joka vaatii kaksi miestyövuotta.
– Voisin sanoa, että vaikkapa edustaja Raatikainen pystyisi vastaavan projektin hoitamaan kahdessa viikossa, eikä tarvitsisi tinkiä lakisääteisistä vapaapäivistä. Palkkamenojen kasvu onkin syönyt ne teoreettiset säästöt, mitä Pora kolmosen piti tuoda, Soukola totesi.
Muokkaako poliisi tilastoja edukseen?
Ministeri Räsänen kertoi poliisin vasteaikojen eli saapumisen rikospaikalle jopa parantuneen uudistuksia edeltäneistä ajoista. Myös liikenteen valvonta kasvoi liikkuvan poliisin lakkauttamisesta huolimatta. Soukola löysi tähänkin syyn:
– Ministerin esille tuoma vasteaikojen kehitys perustuu manipulointiin. Alennetaan tehtävien kiireellisyysluokkaa, jos tehtävälle ei ole partiota saatavilla tai muutetaan suoritteiden perusteita, jolloin nyt on saatu paperilla enemmän liikenteen valvontaa kuin mitä liikkuva poliisi aikaisemmin teki. Suoriteperusteita on muutettu. Sisäministeriön vakuuttelut ovat antaneet kansalaisille virheellisen kuvan maamme turvallisuusviranomaisten kyvystä vastata tehtäviensä vaatimuksiin, Soukola syytti.
Ministeri kehui talousrikosten torjunnan tuovan tuloja valtion kassaan. Soukola kertoi tämän olevan pois poliisin muusta työstä: lievien rikosten tutkijat uupuvat työssään: jopa nuoret tutkijat tekevät työtään mielialalääkkeiden voimalla.
Rikas voi ostaa turvallisuutta
Soukola kohahdutti eduskuntaa kertomalla turvanneensa poliisina jopa pääministeri Alexander Stubbia (kok.) ja hänen edeltäjäänsä Jyrki Kataista (kok.) sekä heidän perheitään.
– Miten vastaavaa palvelua voisi saada yksinhuoltajaäiti väkivaltaista entistä puolisoaan kohtaan? Varakkaalla on sentään mahdollisuus ostaa turvallisuutta kaupasta, köyhällä ei ole siihen mahdollisuutta, Soukola vertasi.
Soukolan mukaan poliisin ylijohtaja Mikko Paatero ei ymmärtänyt julkisuuteen tulon perimmäistä tarkoitusta toivoessaan, että valitukset esitettäisiin virkatietä pitkin.
Asianajajien palkkioita pitää kohtuullistaa
Soukolan mukaan mittavat säästöt ahdistavat myös syyttäjä-, oikeus- ja vankeinhoitolaitosta. Yhä useampi juttu jää syyttämättä. Yhä vaarallisemmat rikolliset istuvat tuomionsa avovankilassa tai ”pantasutena” kansan keskuudessa.
– Oikeuslaitoksen kustannuksia pitäisi pyrkiä karsimaan sieltä, missä ne vähiten vaikuttavat juttujen käsittelyyn. Esimerkiksi rikosjuttujen asianajopalkkiot, joita valtion varoista maksetaan, tulisi vihdoin saattaa kohtuulliselle tasolle, Soukola ehdotti.
– Kun katsoo tätä turvallisuusinstituutioiden alasajoa, ei voi kuin ihmetellä. Hyvinvointivaltiomme on pian sitä vain roistoille, ja tätä me tuskin haluamme, Soukola toivoi.
Veli-Pekka Leskelä