lehtikuva Matti Björkman
Finanssikriisit jatkuvat varmasti, ehkä nykyistä pahempina. Näin arvioi valtiotieteen tohtori Heikki Koskenkylä, entinen Suomen Pankin rahoitusmarkkinaosaston päällikkö. Tämä johtuu siitä, että tarpeeksi syvällisiä uudistuksia ei ole tulossa. Finanssialan lobbausvoima on liian suuri poliitikoille.
Suomen Sosiaalifoorumin tilaisuudessa puhunut Koskenkylä kertoi finanssikriisin syiksi muun muassa kokonaisveroasteen jatkuvan nousun 1960-luvulta lähtien ja samanaikaisen julkisen velan kasvun suhteessa bruttokansantuotteesen. Tämä kehitys on nähtävissä erityisesti vanhoissa teollisuusmaissa. Monissa kriisimaissa on lisäksi ylisuuri, reaalitaloudesta irtaantunut finanssisektori.
Koskenkylä toteaa, että raha- ja finanssipolitiikka on epäonnistunut. Nousukausina se on ollut jatkuvasti liian löysää, mikä on synnyttänyt kuplia.
– Puutteet johtuvat poliittisen järjestelmän heikkoudesta estää ja vaimentaa kriisejä sekä kuplia. Euroalueen erityinen ongelma on se, että euroalue loi liian alhaisella korolla vaarallista turvallisuuden tunnetta, Koskenkylä arvioi.
Koskenkylän mukaan sääntelyä ja valvontaa on liikaa. Nyt pitäisi keskityttävä olennaiseen. Jatkuva keskuspankkien ja valtioiden ns. bail-out-politiikka on tuhonnut markkinakurin toiminnan. Keskuspankkien itsenäisyys on Koskenkylän mukaan osin harhaa. Keskuspankkien itsenäisyys olisi tehokas keino ehkäistä ylivelkaantumista ja kuplia.
Koskenkylä toteaa yhteenvedossaan, että nykyisellä valtioiden ja keskuspankkien bail-out-politiikalla pahennetaan tilannetta, ja moraalikato kasvaa. Ratkaisevaa suunnanmuutosta ei ole näköpiirissä.
– Finanssialan voima on liian suuri poliittiselle järjestelmälle. Kapitalismi ilman konkursseja on kuin Raamattu ilman syntiä, Koskenkylä huomauttaa.
Koskenkylä esitelmöi lauantaina 20.4.2013 Arbiksessa Suomen Sosiaalifoorumin tilaisuudessa 300 kuulijalle aiheenaan ”Puheista tekoihin, miten estetään finanssikriisit tulevaisuudessa?”
PS VERKKOTOIMITUS
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Maahanmuutto rasittaa julkista taloutta, vaikka maahanmuuton hyödyt olisi huomioitu laskelmissa, toteaa kansantaloustieteen emeritusprofessori Vesa Kanniainen Leevi Leivon haastattelussa.
Perussuomalainen Nuoriso on tuohtunut Mikkelin kaupungin päätöksestä häätää kaupungin rivitalojen asukkaat pois, jotta asuntoihin voidaan asuttaa läheiseen vastaanottokeskukseen saapuvia turvapaikanhakijoita.
Vasemmistoliiton aktiivien toimittama Vasen kaista -verkkomedia julkaisi eilen laajan kirjoituksen naispoliitikkoihin kohdistuvasta häirinnästä. Tänään valtiovarainministeri Riikka Purra on kertonut häneen kohdistuneesta häirintäaktivismista, jonka taustalla on muun muassa vasemmistoliiton kuntavaaliehdokas.
Yle uutisoi 12.8.2025 Mikkelin kaupungin päätöksestä häätää suomalaisia vuokralaisia kodeistaan vastaanottokeskuksen tieltä. Rivitalot vuokraa jatkossa Luona Oy, jolla on vastaanottokeskus naapurissa. Asukkaat pitävät kaupungin ratkaisua epäoikeudenmukaisena. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pitää Mikkelin tapausta hälyttävänä esimerkkinä siitä, mitä on odotettavissa, ellei turvapaikkapolitiikan kiristyksistä pidetä kiinni ja kiristetä lisää.
Maahanmuutto ja monikulttuurisuus nostattavat tunteita ja ovat kiihkeiden erimielisyyksien ja jopa väkivaltaisten yhteenottojen taustalla Espanjassa. Kuten enenevässä määrin koko Euroopassa. Vieraalle vyörytykselle halutaan panna piste ja kunnioittaa omia paikallisia arvoja sekä perinteitä.
Jokainen valistunut ihminen tietää, että turve on uusiutuva luonnonvara ja että Suomen turvesoissa on lähes Pohjanmeren öljyn suuruinen energia hyödynnettävissä, toteaa perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Teemu Keskisarja. Keskisarja pitää suurena ongelmana sitä, että turveyrittäjät ovat jo lyömässä rukkasia naulaan. Neovasta (entinen Vapo) eläkkeelle jäävä johtaja Ahti Martikainen on puolestaan jo vuosia varoittanut päättäjiä turpeen liian nopeasta alasajosta.
Pääkaupunkiseudulla asuminen eriytyy yhä voimakkaammin asukkaiden äidinkielen ja sosiaalisen aseman mukaan. Nuorimmissa ikäluokissa jo puolet joidenkin alueiden asukkaista on vieraskielisiä. Vapaarahoitteisten asuntojen keskihinta kertoo puolestaan siitä, että uudistuotanto tai remontointi saattaa näillä alueilla olla haastavaa. Segregaatio sen sijaan on pomminvarmaa.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra nostaa esille toimittaja Ari Korvolan kirjan Tuppeensahattu Nuorisosäätiö, joka kertoo keskustaa lähellä olevan Nuorisosäätiön rikosvyyhdistä. Kirjan tärkeimpänä ansiona Purra pitää kuvausta siitä, miten rakenteellinen, poliittinen korruptio Suomessa toimi.
Kansantaloustieteen emeritusprofessori Matti Virén kehottaa kaikkia pohtimaan valtiovarainministeriön esittämiä sopeutustoimia samanaikaisesti lakisääteisten peruspalvelujen, kuten terveydenhuollon rahoituspaineiden rinnalla. Toissijaisiin kohteisiin, kuten kotouttamiseen ja yritystukiin, ehdotettuja leikkauksia Virén pitää sopivina, ja muistuttaa, että leikkaamatta jättäminen ei ole nyt vaihtoehto.
Perussuomalaisten kansanedustaja Mikko Polvinen nostaa Italian myrkkyjäteongelman varoittavaksi esimerkiksi viherhumpan aiheuttaman päästövimman ennalta-arvaamattomista seurauksista. Ilmastoideologian aiheuttama turvetuotannon alasajo saattaa johtaa siihen, että Suomessakin joudutaan turvautumaan epätoivoisiin ratkaisuihin, jotta suomalaisten kodit eivät jäätyisi talvella.
