
Ställdalenissa lähes puolet äänesti ruotsidemokraatteja – vastaanottokeskus oli kaupunkilaisille liikaa: ”Ensin tuli viisi bussia ja seuraavana päivänä kymmenen lisää”
Ställdalenin arki mullistui suuren pakolaisaallon syksynä vuonna 2015. Kylän 500 asukkaan seuraksi ilmestyi yhtäkkiä 200 turvapaikanhakijaa paikalliseen vastaanottokeskukseen. Keskus lakkautettiin vuosi sitten mutta muistot jäivät: 41 prosenttia paikkakunnan asukkaista äänesti valtiopäivävaaleissa ruotsidemokraatteja. Asiasta kirjoittaa Aftonbladet.
Kaksi Aftonbladetin haastattelemaa paikallista naista ovat edelleenkin järkyttyneitä vuoden 2015 tapahtumista.
– Täällä oli hiljaista ja rauhallista kunnes eräänä päivänä tänne tuli viisi bussia ja seuraavana päivänä kymmenen lisää ja kaikki täynnä turvapaikanhakijoita. En voinut uskoa silmiäni, olin aivan shokissa, toinen heistä muistelee.
Ruotsidemokraatit itsekin ihmeissään
Ställdalenin kylä sijaitsee Ljusnabergin kunnassa entisellä kaivosseudulla Keski-Ruotsissa. Väki on alueelta vähentynyt ja suunnannut kasvukeskuksiin. Kunnassa ei kuitenkaan ole vaivuttu epätoivoon, päin vastoin. Kunnanvaltuuston ruotsidemokraattien jäsen Mats Larsson on itsekin miettiväinen pohtiessaan loistavaa vaalitulosta.
– Yllätyimme itsekin siitä, kuinka vahva asemamme on täällä. Ihmiset tääll äovat kovaa työtä tekeviä kunnon kansalaisia. Aamuisin noustaan aikaisin ylös ja viedään lapset tarhaan ja lähdetään sitten töihin, hän kuvailee.
– Täällä on suljettu kaivoksia ja teollisuuslaitoksia on ajettu alas, mutta poliittinen enemmistö ei ole halunnut ymmärtää, mitä oikein on tapahtumassa, Larsson jatkaa.
Demareiden kanssa napit vastakkain
Uudessa kunnanvaltuustossa ruotsidemokraatit ovat lähes tasoissa sosiaalidemokraattien kanssa ja vahvasti napit vastakkain. Demarit syyttävät poliittista arkkivihollistaan saamattomuudesta ja näköalattomuudesta. Ruotsidemokraatteja moinen panettelu hatuttaa.
– Monet syyttävät meitä saamattomuudesta myös valtakunnan politiikassa. Se ei todellakaan pidä paikkaansa valtiollisella tasolla eikä täällä, sanoo toinen ruotsidemokraattien kunnanvaltuutettu, joka itsekin asuu Ställdalenin ruotsidemokraattikylässä.
Yleisin selitys ruotsidemokraattien vaalimenestykselle on se, että äänestämällä maahanmuuttokriittistä puoluetta alueelle ei enää perusteta uusia vastaanottokeskuksia.
Vanhempi naishenkilö perustelee ruotsidemokraattien äänestämistä myös Jimmie Åkessonin ominaisuuksilla. Puoluejohtaja on luvannut lakia ja järjestystä, ja tähän puheeseen luotetaan.
Ruotsissa on 15 äänestysaluetta, joissa ruotsidemokraattien kannatus ylitti juuri käydyissä valtiopäivävaaleissa 40 prosenttia.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

Opettaja-kirjailija Arno Kotro kertoo, kuinka edistyksellinen kiihko pilasi koulut
Arno Kotro kertoo nyt, mikä Suomen koulumaailmassa on mennyt pieleen: digiloikat, ilmiöoppimisen pakkosyöttö, arvosanojen ja kokeiden romuttaminen – ja kokonaisen sukupolven muuttaminen pedagogisten villitysten koekaniineiksi. Kuten Pisa-tulokset osoittavat, outojen muoti-ilmiöiden ottaminen osaksi opetusta on ollut massiivinen virhe.

Turvapaikanhakijaa epäillään murhasta ja raiskauksista Hollannissa – Amsterdamin valtasi pelko ja kauhu
17-vuotiaan tytön murha ja useat raiskaukset ovat saaneet Amsterdamin pelon valtaan. Naiset eivät vieläkään näytä olevan oikeutettuja tasa-arvoon, vapauteen ja elämän ilman pelkoa väkivallasta edes Euroopan ytimessä. Rikoksista epäillään turvapaikanhakijaa ja moni muukin naisiin kohdistuva väkivallanteko on ratkeamassa pidätyksen myötä.

Kansanedustaja Eemeli Peltonen menehtyi tänään eduskunnassa

Suomi-media saa tylytystä uutuuskirjassa – Halla-ahon mukaan toimittajia vaivaa vallasta humaltuminen ja yliherkkyys
Suurella osalla suomalaisista toimittajista on vakavia henkisiä ongelmia minun ja perussuomalaisten kanssa, Jussi Halla-aho sanoo tuoreessa elämäkertakirjassaan. Toimittajien kiihko perussuomalaisia kohtaan on toisaalta voinut saada monet ihmiset kiinnostumaan perussuomalaisista.

Antikainen selvitti Elokapinan kesäkuun kolmipäiväisen mielenosoituksen kustannukset: Hintalappu veronmaksajille lähes 260 000 euroa
Perussomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pyysi Poliisihallitukselta selvitystä Elokapinan mielenosoitusten aiheuttamista kustannuksista. Helsingin kesäkuun 2025 mielenosoitus maksoi lähes 260 000 euroa.

Saksa ei sittenkään pärjännyt – Merkelin kutsu maailman pakolaisille ylikuormittaa saksalaisten sosiaali- ja terveyspalveluja
Saksassa tehdään tiliä Merkelin kymmenen vuotta sitten aloittamasta maahantulopolitiikasta. Elämään on tullut väriä, mutta voimavarat alkavat loppua. Koska sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttäjien määrä on maahantulijoiden paljouden myötä kasvanut, mutta maksajien määrä ei ole vastaavasti lisääntynyt, niin palveluja ehdotetaan karsittavaksi. Hyvältä ei näytä myöskään rikostilastojen valossa.

Päivän pointti: Härskiä peliä keskustalta – valittelee työpaikkojen puutetta, samaan aikaan vaatii Suomeen 40 000 maahanmuuttajaa lisää joka vuosi

Vasemmistomedia Kansan Uutiset kytkee burkan tasa-arvoon – Purra: ”Poliittista ja kielellistä manipulaatiota”
Kansan Uutisten tuoreessa kirjoituksessa rinnastetaan muslimien kaapuasujen käyttö feminismiin ja tasa-arvoon. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra toteaa vertauksen ”sattuvan sieluun”.

Pikaruokaravintoloissa saa yhä harvemmin palvelua suomen kielellä – Purra pohtii yrityksien motiivia palkata töihin kielitaidottomia henkilöitä suomalaisnuorten ohi
Monet suomalaisnuoret etsivät matalan kynnyksen töitä, etenkin pikaruokaketjujen palvelutehtävistä. Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra kirjoittaa alan epäkohdasta, sillä yhä useammin työpaikat menevät ulkomaalaisille, joilla ei juuri ole kotimaisten kielten taitoa.

Massamuuton vastaiset mielenosoitukset leimahtivat jälleen Britanniassa- ”Kansa kärsii asuntopulasta ja laittomat siirtolaiset majoitetaan 4 tähden hotelleihin”
Mielenosoittajat kerääntyvät saarivaltakunnassa kerta toisensa jälkeen laittomille maahanmuuttajille varattujen hotellien edustoille vastustamaan hallituksen politiikkaa. Mielenilmaisut kärjistyvät usein yhteenotoiksi poliisin ja vastamielenosoittajien kanssa. Protestit leviävät yhä uusille paikkakunnille eikä vastakkainasettelulle näy loppua.